Maahanmuuttoviraston on tunnustettava, että henkilökohtainen uhka on painava peruste turvapaikalle

Irakiin palanneen maahanmuuttajan väkivaltainen kuolema on saanut paljon julkisuutta tiedotusvälineissä. Samassa yhteydessä on kerrottu negatiivisen päätöksen saaneesta ja Irakiin palanneesta insinööristä, joka välttelee vainoojiaan ja pysyy piilossa. Nämä eivät ole yksittäistapauksia, vaikka maahanmuuttovirasto niin väittää.

Turvapaikkahakemuksissa on  valtaosa sellaisia, joissa on kerrottu vainosta, kidnappauksista, kidutuksista ja uhkauksista. Maahanmuuttovirasto  haluaa nähdä nämä kertaluonteisina tapauksina todeten ratkaisussaan, että  ’Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltu’.

Maahanmuuttovirasto kuitenkin jättää huomiotta sen, että vainoa toteuttavilla tahoilla on kohteiksi  valitsemistaan henkilöistä  ja heidän perheistään systemaattista seurantaa. Eri terroristiryhmien  ja myös hallituksen puolisotilaallisten joukkojen harjoittama henkilöihin kohdistuva vaino ei ole välttämättä kertaluonteista ja sattumanvaraista, vaan pitkäjänteistä ja jopa vuosia kestävää toimintaa.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO:2016:194 [1] todennut pitkäaikaista vainoa kohdanneen perheen jäsenellä olevan oikeus oleskelulupaan. Vaino oli jatkunut vuodesta 2005 viimeisimpään uhkaan kesällä 2016. Asiakirjassa todetaan:

”Shiamilitiajärjestöt eivät ole unohtaneet muutoksenhakijan isän yhteistyötä yhdysvaltalaisten joukkojen kanssa. On hyvin todennäköistä, että militoiden toiminta perustuu systemaattiseen seurantaan, minkä vuoksi edes pitkien aikojen kuluminen ei poista muutoksenhakijaa ja hänen perhettään militiajärjestön mielenkiinnon kohteena olevien henkilöiden luettelosta.”

Perheen vaino ja terroristien uhkailut olivat  jatkuneet senkin jälkeen, kun he olivat muuttaneet Irakista Syyriaan. Tämä todistaa yksiselitteisesti  terroristien ja shiamilitian henkilölistojen olemassaolon ja heidän vainoamiensa ihmisten pitkäaikaisen seurannan.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös noudattaa EUn linjaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 4 [2] artiklan 4 kohdan mukaan ”se seikka, että hakija on jo joutunut vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa tai että häntä on suoraan uhattu vainolla tai tällaisella haitalla, on vakava osoitus hakijan perustellusta pelosta joutua vainotuksi tai todellisesta vaarasta joutua kärsimään vakavaa haittaa, jollei ole perusteltua syytä olettaa, ettei tämä vaino tai vakava haitta tule toistumaan”.

KHO:n päätöksen olisi pitänyt lisätä maahanmuuttoviraston ymmärrystä terroristijärjestöjen toiminnasta, epäiltyjen listoista ja systemaattisuudesta. Useat yksittäistapauksiksi tulkitut tapahtumat  eivät ole yksittäisiä, vaan osa suunniteltua toimintaa. Vaino jatkuu, mikäli turvapaikanhakija palaa tai palautetaan Irakiin.

Maahanmuuttoviraston maatietoyksikön kaksi tutkijaa tekivät  tiedonhankintamatkan Bagdadiin loka-marraskuussa 2017. Raportissa [3] on vahva näyttö vainoajien  toiminnasta, epäiltyjen henkilöiden listoista  ja sisäisen paon ongelmista.

Raportissa kerrotaan tarkastuspisteistä seuraavaa:  ”Bagdadin keskustan tarkastuspisteillä on tyypillisesti armeijan, sisäministeriön ja federaatiopoliisin jäseniä. Laitakaupungin kaupunginosien tarkastuspisteillä on pikemminkin paikallispoliisin ja Hashd al-Shaabi militioiden jäseniä.”  ja edelleen:  ”Tarkastuspisteitä ylläpitävillä turvallisuusjoukoilla on kannettavissa tietokoneissaan kullakin omat listansa epäillyistä henkilöistä ja eri kriteereitä sille, ketä päästetään tarkastuspisteen läpi. Myös aseellisilla militioilla on omat epäiltyjen listansa. Tarkastuspisteillä on vaikeata erottaa keitä viranomaiset ovat. Militioiden jäsenet saattavat pukeutua niiden kanssa yhteistyössä olevien armeijan yksiköiden univormuihin.”

Tarkastuspisteiden läpi kulkevat ihmiset joutuvat esittämään henkilökorttinsa. Sekä turvallisuusjoukot, että niihin liitoksissa olevat aseelliset militiat tekevät turvallisuustarkastuksia ihmisille sekä tarkastuspisteillä että myöskin tarkastettujen kodeissa  ja pakolaisleireillä. Irakissa perheyhteys käsitellään laajasti, jolloin epäiltyjen lisäksi myös sukulaiset tai saman suku- tai heimonimen omaavat voivat joutua ongelmiin.

KHO:n päätöksen KHO:2016:194 [1] ja 6.2.2018 julkaistun tiedonkeruuraportin [3] perusteella sekä maahanmuuttoviraston että turvapaikkaprosesseja käsittelevien oikeusistuinten on ymmärrettävä, että vaino ei ole satunnaista ja kertaluontoista eikä lopu, vaikka vainottu irtisanoutuu työstään tai muuttaa muualle. Suomesta palanneen tai palautetun henkilön identiteetti on selvillä, sillä varsinkin sisäisen paon seurauksena  on rekisteröidyttävä paikallisesti. Viranomaisten joukossa on myös heitä, jotka välittävät tiedot vainoa harjoittaville ryhmille.

Tosiseikkana on myös hyväksyttävä se, että jos yhtä perheenjäsentä vainotaan, koko perhe on vaarassa. Tämä pitää näkyä myös maahanmuuttoviraston ja tuomioistuinten käsittelyissä ja päätöksissä. UNHCR:n mukaan [4] myös perheenjäsenten ja sukulaisten kokemukset on huomioitava kokonaisharkinnassa kun arvioidaan onko hakijan henkilökohtainen pelko perusteltua.

Tietotekniikka on Irakissa samalla tavalla käytössä kuin Suomessakin. Epäiltyjen listat löytyvät vainoajien tietokoneilta kaikkialla maassa. Nimi poistuu listalta vasta, kun asianomainen on hoidettu tavalla tai toisella. Sisäinen pako ei auta vainottua  eikä muuta hänen tilannettaan helpommaksi.

Maahanmuuttoviraston on muutettava tulkintaansa  henkilöön kohdistuvasta vainosta ja kuoleman vaarasta. Kenenkään vainon ja uhkauksen kohteeksi joutuneen  turvapaikanhakijan papereissa ei enää saa lukea: ”Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltu.”

TUIRE KAJASVIRTA

Lähteet:

[1] Korkein hallinto-oikeus, päätöss KHO:2016:194

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi  2011/95/EU 4 artikla 4

[3] Migri/ Raportit  Irak: Tiedonhankintamatka Bagdadiin loka-marraskuussa 2017

[4] UNHCR Handbook on Procedures and Criteria for Determining Refugee Status (s.126-127)

Tiedossamme on lukuisia turvapaikkapäätöksiä, joissa kidutusta, ampumista, kidnappausta ja uhkauksia ei ole katsottu turvapaikan myöntämisen perusteeksi. Tässä muutamia MigriLeaksin aiemmin julkaisemia esimerkkejä:

• Azizin tapaus, jossa tarjotaan sisäistä pakoa alueen yleisen turvallisuustilanteen perusteella, vaikka kyseessä on henkilökohtainen uhka shiiamilitoiden taholta
• Jussin tapaus, jossa viitataan sisäiseen pakoon, perusteena vain ”usko” ettei kukaan häntä löydä
• Esimerkki siitä, miten koko perheeseen kohdistunut vaino käännetään niin päin, että vaino ei ole henkilökohtaista, vaikka asian pitäisi olla päinvastoin

Miten turvapaikanhakijoille tehdään kielteisiä päätöksiä

Sitaatti (Long Play):

”Kaikki haastatellut Migrin työntekijät ottivat puheeksi huhtikuussa 2016 pidetyn sisäisen tilaisuuden, jossa puhui muun muassa oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko. Tilaisuudesta äänitetyllä tallenteella Helinko korostaa myönnetyistä oleskeluluvista syntyvää taloudellisia taakkaa.

”Se, että henkilö saa kansainvälisen suojeluun liittyvän oleskeluluvan Suomessa, johtaa pidempiaikaiseen vaikutukseen Suomen kansantaloudenkin kannalta”, hän sanoi.
Helinko muistutti työntekijöitä, että Suomi on velvoitettu antamaan tänne jääville erilaisia palveluita.”Sillä lailla se ratkaisu, [jonka] te teette ja valmistelette – – on merkityksellinen koko meidän yhteiskunnan kannalta. Tietenkään sillä perusteella ei ratkaista turvapaikkahakemuksia, mutta ottakaa huomioon, että näillä on taloudellisia vaikutuksia  – –. Tämä oli vielä joku aika sitten ihan eri juttu, kun näitä oli muutama tuhat, mutta nyt kun liikutaan kymmenissätuhansissa, vaikutukset ovat moninkertaistuneet.”

Taloudellisten seikkojen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa turvapaikan perusteisiin mitenkään, vaan ratkaisujen on perustuttava lakiin..”

Linkki artikkeliin:

Long Playn artikkeli / Sivuääni / Migrin malliasiakirjat ohjanneet kielteisiin päätöksiin (Jeanette Björkqvist)

MigriLeaks tulee julkaisemaan kokonaisia turvapaikkapäätöksiä, joista jokainen voi itse todeta maahanmuuttoviraston toimintatavat.

* Puhuttelupöytäkirja (PP), Maahanmuuttoviraston päätös (MP).

Pommi, pahoinpitely, tappouhkaus, vaino – ei turvapaikkaa

Aziz oli ystävänsä autossa, kun auto räjähti Al-Qaidan asettamaan pommiin. Ystävä kuoli, mutta Aziz onnistui pelastautumaan pahasti palaneena. Heti räjähdyksen jälkeen shiiamilitia kuitenkin nappasi Azizin – he syyttivät häntä pommi-iskusta. He pahoinpitelivät Azizia ja hänet päästettiin vapaaksi vasta useiden päivien päästä, kun hänen vanhempansa onnistuivat todistamaan, että myös Aziz oli shiia. Tämän maahanmuuttovirasto hyväksyy syksyllä 2016 tehdyssä päätöksessään tosiasiaksi.

Tämä kaikki tapahtui vuonna 2007, mutta siitä lähtien Aziz on joutunut tekemisiin shiiamilitian kanssa. Puhuttelupöytäkirjasta käy ilmi, että pommi-iskun jälkeen Aziz muutti Bagdadista toiseen noin 100 kilometrin päässä sijaitsevaan kaupunkiin, mutta sielläkin shiiamilitia kävi kuulustelemassa häntä.

Palattuaan Bagdadiin Aziz meni naimisiin sunninaisen kanssa. He asuivat yhdessä Bagdadissa shiiaenemmistöisellä alueella, mutta kävivät vierailemassa vaimon vanhempien luona sunnienemmistöisellä alueella. Tämä teki shiiamilitiat epäluuloisiksi. He kehottivat Azizia jättämään vaimonsa ja kävivät myös hänen kotonaan kuulustelemaan tätä ja vaimoa.

”Sinua epäiltiin vakoojaksi ja ilmiantajaksi. — [Shiiamilitia] halusi tappaa sinut. Syynä tähän oli se, että olit naimisissa sunnin kanssa.” (MP)

Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikaksi myös sen, että Azizia on uhattu, koska hän on vieraillut sunnienemmistöisellä alueella ja että hänet on uhattu tappaa. Maahanmuuttovirasto toteaakin päätöksessä:

”Olet siten kokenut ulkomaalaislain mukaisia vainoksi katsottavia tekoja, minkä lisäksi Maahanmuuttovirasto on edellä hyväksynyt, että olet vaarassa kokea oikeudenloukkauksia, jos palaisit Bagdadiin.” (MP)

Turvapaikan perusteet eivät siitä huolimatta Maahanmuuttoviraston mukaan täyty.

”Vainon syitä arvioidessa otetaan huomioon ainakin alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen ja poliittiseen mielipiteeseen sekä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen liittyvät tekijät. — Maahanmuuttovirasto on edellä katsonut, että sinua tulevaisuudessa uhkaava vainon vaara liittyy siihen, että olette käyneet sunnienemmistöisellä alueella —, mikä ei ole ulkomaalaislain mukainen vainon syy. [Shiiamilitialta] saamasi tappouhkaus ei liittynyt henkilökohtaiseen uskontoosi. Syy-yhteys vainon syyn ja vainoksi katsottavan teon välillä ei täyty kohdallasi.” (MP)

Maahanmuuttovirasto siis tulkitsee, että vainon syynä ovat nimenomaan Azizin vierailut sunnienemmistöisellä alueella. Tämä siitä huolimatta, että he ovat päätöksessä todenneet, että shiiamilitia epäili Azizia vakoojaksi ja ilmiantajaksi ja että hänet haluttiin tappaa, koska hän oli naimisissa sunnin kanssa.

Koska syy-seuraussuhde vainon ja sen syyn välillä Maahanmuuttoviraston mukaan puuttuu, Azizille ei myönnetä turvapaikkaa. Sen sijaan Maahanmuuttovirasto toteaa Azizin olevan toissijaisen suojelun tarpeessa. Toissijaista suojelua myönnetään, jos turvapaikan edellytykset eivät täyty, mutta on ”merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa” (MP).

Turvapaikkaa tai toissijaista suojelua ei kuitenkaan tarvitse myöntää, jos hakijalla “ei ole jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi” (MP). Tätä kutsutaan sisäiseksi paoksi, ja siihen Maahanmuuttovirasto kehottaa myös Azizia.

Maahanmuuttoviraston mukaan Aziz voi muuttaa asumaan Etelä-Irakiin. Maahanmuuttovirasto toteaa yksinkertaisesti: “Irakin kansalaiset ovat maan perustuslain mukaan vapaita muuttamaan, matkustamaan ja asumaan missä tahansa maan sisällä” (MP). Vaikka muuttaminen on perustuslain mukaan mahdollista, käytännössä Etelä-Irakissa asuminen on ilman verkostoja vaikeaa jopa shiiamuslimille puhumattakaan sunnimuslimille, kuten Azizin vaimo (ks. MigriLeaksin aikaisempi artikkeli aiheesta).

Etelä-Irakin turvallisuutta Maahanmuuttovirasto arvioi näin:

”Etelä-Irakin yhdeksän läänin turvallisuustilanne on melko vakaa, eikä Keski-Irakissa Islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuvaa aseellista ryhmittymää (ISIS) vastaan käydyillä taisteluilla ole ollut merkittävää vaikutusta alueen tilanteeseen. Tiettyjä Babylonin läänin osia lukuun ottamatta alue on ollut Irakin turvallisuusjoukkojen hallinnassa koko konfliktin ajan. Myös Babylonin läänin tilanne on vakautunut sen jälkeen, kun turvallisuusjoukot valtasivat läänin pohjoisosassa sijaitsevan Jurf al-Sakharin ISISiltä lokakuussa 2014. Bagdadin eteläpuolella sijaitsevassa Babylonin läänin pohjoisosassa, jossa on merkittävä sunnivähemmistö, oli kuitenkin alkuvuonna 2016 useita ISISin iskuja. Näiden jälkeen turvallisuustilanne on myös Babylonin läänin pohjoisosassa vakautunut uudelleen aiemmalle matalan riskin tasolle. Kerbalan ja Anbarin läänien välistä rajaa on vahvistettu ISISin hyökkäysten estämiseksi. Tavanomainen rikollisuus ja sieppaukset ovat lisääntyneet Etelä-Irakissa alueilla, joista turvallisuusjoukot ovat siirtyneet muualle taistelemaan ISISiä vastaan. Taustalla on myös paikallisten militioiden ja poliittisten ryhmien valtakamppailu. Etelä-Irakin lääneissä on ollut myös heimojen välisiä jännitteitä.” (MP)

Ulkomaalaislain mukaan sisäisen paon mahdolllisuutta on arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota paitsi alueen yleisiin myös turvapaikanhakijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin. Aiemmin päätöksessään Maahanmuuttovirasto on todennut, että Aziz kohtaa henkilökohtaista vainoa nimenomaan shiiamilitioiden taholta. Päätöksessä antamassaan Etelä-Irakin tilannetta koskevassa turvallisuusyhteenvedossa Maahanmuuttovirasto arvioi kuitenkin ainoastaan alueen yleistä turvallisuutta, ei millään tavalla Azizia uhkaavan shiiamilitian läsnäoloa tai toimintamahdollisuuksia Etelä-Irakissa.

Toisin sanoen Azizin tapauksessa kyse on henkilökohtaisesta vainosta, mutta Maahanmuuttovirasto ei ole ottanut hänen henkilökohtaisia olosuhteitaan huomioon arvioidessaan sisäisen paon mahdollisuutta. Päätöksestä ei käy mitenkään ilmi, että Aziz olisi Etelä-Irakissa turvassa vainoajiltaan varsinkaan, koska shiiamilitioiden toiminta perustuu todennäköisesti systemaattiseen ja pitkäaikaiseen seurantaan.

Miten Maahanmuuttovirasto siis voi väittää, että Azizin olisi turvallista asettua Etelä-Irakiin?

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän analysoi Azizin turvapaikka-asiakirjat*.

* Puhuttelupöytäkirja (PP), Maahanmuuttoviraston päätös (MP).

Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei.

10 ongelmaa Migrin prosesseissa ja päätöksissä

Jo kuukauden ajan erityisesti irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat ovat osoittaneet mieltään Helsingin keskustassa. Yksi heidän keskeisistä vaatimuksistaan on se, että turvapaikkatapaukset, joiden käsittelyssä on ollut ongelmia, on käsiteltävä uudelleen.

Maahanmuuttovirasto (Migri) kieltäytyy systemaattisesti myöntämästä prosessiensa ja päätöstensä ongelmallisuutta saati korjaamasta niitä. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorion mielipidekirjoitus “Kielteinen päätös ei ole väärä päätös” Helsingin Sanomissa 12.3.2017 oli oiva esimerkki tästä. Kielteinen päätös ei tosiaankaan ole väärä päätös, mutta virheellinen päätös on virheellinen päätös.

Mitä nämä ongelmat sitten ovat?

1. Migri on käyttänyt kokemattomia ja sopimattomia tulkkeja. Esimerkiksi irakilaisen turvapaikanhakijan arabian kielen tulkki on saattanut olla Pohjois-Afrikasta. Irakissa ja Pohjois-Afrikassa puhutut arabian kielen murteet eroavat toisistaan siinä määrin, että turvapaikanhakija ja tulkki eivät ole ymmärtäneet toisiaan saumattomasti, jolloin tulkki on tehnyt käännöksessä olennaisia virheitä. Turvapaikanhakijalta kysytään kyllä, ymmärtääkö hän tulkkia, mutta koska turvapaikanhakija ei voi tietää, mitä tulkki todellisuudessa tulkkaa, on tätä vaikea todentaa.
2. Migri on jättänyt turvapaikkahaastattelussa kysymättä olennaisia kysymyksiä tai tarkentamatta, vaikka turvapaikanhakija on selvästi sanonut, että hänellä olisi lisää kerrottavaa (ks. esimerkiksi Alin tapaus).
3. Migri on jättänyt huomiotta ja vähätellyt turvapaikanhakijoiden tarjoamaa todistusaineistoa. Esimerkiksi kaikkia kirjallisia todisteita ei ole käännätetty ja muun muassa valokuvien ja lääkärintodistusten arvo on mitätöity.
4. Turvapaikkaprosessin pitäisi olla yksilöllinen. Näin ei kuitenkaan nyt ole. Migri on esimerkiksi copy-pastennut turvapaikkapäätöksiin tekstiä, joka ei millään tavalla liity kyseisen turvapaikanhakijan tapaukseen (ks. kohta 1 tässä tekstissä).
5. Migri on jättänyt kielteisistä turvapaikkapäätöksistä pois haastatteluissa esille tulleita olennaisia yksityiskohtia, jotka viittaavat siihen, että turvapaikanhakija on vakavassa vaarassa (ks. esimerkiksi Nourin tapaus).
6. Migri ohittaa kielteisissä turvapaikkapäätöksissään sen, että vainon jatkuminen on todennäköistä myös tulevaisuudessa, vaikka turvapaikanhakijan antama tieto ja todistusaineisto selkeästi viittaavat vainon jatkuvan. Näin on esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakijaa on käyty kyselemässä tämän vanhempien kotoa aivan viime aikoina.
7. On varsin tavallista, että varsinaista vainon kohdetta, esimerkiksi perheen isää, kiristetään uhkailemalla tai jopa sieppaamalla ja kiduttamalla muita perheenjäseniä. Migri kuitenkin tuntuu arvioivan näitä tapauksia ennemmin suomalaisen kuin turvapaikanhakijan yhteiskunnan näkökulmasta eikä täten usko, että vaino kohdistuisi isän lisäksi myös esimerkiksi lapsiin – edes silloin, kun lasta kohtaan on esitetty suora uhkaus (ks. Fatimah’n tapaus).
8. Migri kieltäytyy uskomasta niin sanottua toissijaista tietoa. Eli esimerkiksi jos turvapaikanhakijan kotiin on kohdistunut pommi-isku, Migri ei pidä tätä tietoa luotettavana, jos turvapaikanhakija itse ei ole sitä ollut todistamassa vaan hän on ainoastaan kuullut siitä esimerkiksi toiselta perheenjäseneltä.
9. Migri on kielteisissä turvapaikkapäätöksissään myöntänyt, että hakijaan kohdistuu henkilökohtaista vainoa, mutta päätös on kuitenkin tehty maan yleisen turvallisuustilanteen eikä hakijan henkilökohtaisten perusteiden pohjalta.
10. Migrin maalinjaukset, joilla jonkin maan tai alueen turvallisuutta perustellaan, pohjautuvat ainakin osittain vanhentuneisiin lähteisiin eivätkä ne ole linjassa esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tämänhetkisten linjausten kanssa.

Nämä ovat kaikki sellaisia epäkohtia, jotka eivät pohjaudu Suomen lakeihin vaan Migrin sisäisiin käytäntöihin. Näin ollen Migri voi ne myös korjata.

Vaikka Migri myöntää virheitä tapahtuneen, se syyttää niistä yksittäisiä työntekijöitä. Migrin prosesseissa ja päätöksissä esiintyvät virheet ovat kuitenkin niin laajalle levinneitä, että kyse ei voi olla yksittäisten työntekijöiden virheestä. Ennemminkin virheet näyttävät Migrin yleisiltä ja harkituilta käytännöiltä.

Migri vetoaa myös siihen, että turvapaikanhakijoilla on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen, joka korjaa mahdolliset virheet. Hallinto-oikeuden päätökset perustuvat pääasiassa Migrin tuottamiin asiakirjoihin, jolloin Migrin prosesseissa tapahtuneet virheet kertautuvat eivätkä korjaudu valitusprosessissa.

MigriLeaks palaa näihin ongelmakohtiin tarkemmin tulevissa kirjoituksissa.

Korjaus: 13.3.2017 klo 10:29 / YK:n pakolaisjärjestö UNHCR (ei pakolaisneuvosto) 

 

 

 

 

Ei ollut pelkästään yksi räjähdys

Ali pelkää, että hänet tapetaan, jos hän palaa Irakiin. Itseasiassa hän on aivan varma, että niin tapahtuu. Maahanmuuttovirasto Migri on toista mieltä. Heidän mielestään syytä pelkoon ei ole, vaan Ali voi turvallisesti palata. Alin ja Migrin kannan välillä on räikeä ristiriita. Miten tämä on mahdollista?

Aloitetaan Alin tarinasta. Hän todisti kotikaupungissaan veristä pommi-iskua. Iskun jälkeen hän sanoi julkisesti uskonnollisten johtajien ja shiiamilitian olevan vastuussa siitä ja ihmisten kuolemasta. Samana päivänä häneen kotiinsa tuli tuttu, shiiamilitiaan kuuluva mies, joka varoitti Alia hänen toiminnastaan:

“Sen takia sinut tapetaan ja sinun elämä on vaarallisessa tilanteessa. –- Jos olisit onnekas henkilö, pystyt pakenemaan ja elämään.” (PP)

Seuraavana päivänä Ali pakeni.

Tämän tapahtumakulun Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiasiana. Kysymyksiä herää kuitenkin kahdesta seikasta:

1) Tarkoittiko shiiamilitiaan kuuluvan miehen vierailu Aliin kotona, että shiiamilitia oli ottanut häneen yhteyttä? Migrin päätöksen mukaan näin ei ole: ”[s]inuun ei olla millään tavoin oltu yhteydessä shiiamilitioiden taholta” (MP).

Migrin kanta voi johtua siitä, että puhuttelupöytäkirjan mukaan mies oli tullut tapaamaan Alia militian tietämättä. Näin ollen voidaan katsoa, että häneen ei ottanut yhteyttä shiiamilitia organisaationa, vaan ainoastaan sen yksittäinen jäsen.

2) Oliko Alia uhkailtu vai pelkästään varoitettu? Migri on päätöksessään tulkinnut, että Alia ei ole uhattu: ”Olet kertonut, ettei sinua ole uhattu.” (MP) Puhuttelupöytäkirjassa Ali kuitenkin viittaa uhkailuun: ”Samana päivänä uhattiin ja seuraavana aamuna pakenin pois” (PP) Sanoja “varoitus” ja “uhkailu” on kuitenkin käytetty puhuttelussa epäjohdonmukaisesti ja sekaisin.

Tämä ero voi tuntua pieneltä, mutta turvapaikkaprosessin näkökulmasta se ei sitä välttämättä ole. Uhkaus on varoitusta selkeästi suorempi ja konkreettisempi. Uhkauksessa sanotaan, että sinulle tapahtuu jotain pahaa, kun taas varoituksessa todetaan, että sinulle saattaa tapahtua jotain pahaa. Vainon todistaminen on helpompaa uhkailun kuin varoituksen perusteella. Näin ollen Migrin määrittely siitä, että Alia on ainoastaan varoitettu, ei uhkailtu, ei ole yhdentekevää turvapaikkakäsittelyn kannalta.

Samoin kysymys siitä, kuka Alia on lähestynyt – shiiamilitia vai yksittäinen henkilö – on tärkeä. Lainsäädännön mukaan turvapaikan myöntämisen edellyttämää vainoa voivat harjoittaa viralliset tahot, jollaiseksi myös shiiamilitiat voidaan laskea. Yksittäiset henkilöt eivät kuitenkaan ole tällaisia virallisia tahoja, joten yksittäisen henkilön esittämä varoitus tai edes uhkaus ei oikeuta turvapaikkaan, kun taas virallisen tahon esittämä uhkaus voi sellaiseen oikeuttaa.

Huomioon pantavaa Aliin tapauksessa on myös se, että Ali kertoo puhuttelupöytäkirjan mukaan arvostelleensa uskonnollisia johtajia ja shiiamilitioita. Hän myös kuvailee itseään uskonnottomaksi. Sekä poliittinen mielipide että uskonto ovat mahdollisia vainon syitä ja siksi myös syitä turvapaikkaan. Näihin ei kuulustelussa kuitenkaan juurikaan puututa.

Alilta kysytään kyllä, oliko hän arvostellut uskonoppineita ja militioita aiemmin. Häneltä ei kuitenkaan kysytä sitä, milloin ja miten hän oli alkanut muodostaa poliittisia tai uskonnollisia mielipiteitään ja mahdollisesti ilmaista niitä. Miksi Alin poliittisuutta tai uskonnollisuutta ei ole selvitetty, vaikka ne ovat turvapaikan mahdollisia edellytyksiä?

Ehkä puhuttelupöytäkirjan järkyttävin asia tulee sen lopussa. Kuulustelija tiivistää Alin kertomuksen ja kysyy, onko tällä vielä jotain lisättävää. Ali vastaa:

”Ei ollut pelkästään yksi räjähdys. Paljon oli tapahtunut.” (PP)

Sitten haastattelu päättyy.

Ali on siis selkeästi ilmaissut, että aiheeseen liittyy paljon muutakin, mitä hän ei vielä ole kertonut. Kuulustelija ei kuitenkaan enää palaa tähän. Hän ei kysy, mitä Ali lausahduksella tarkoittaa tai mitä muuta on tapahtunut.

Edelleenkään emme tiedä vastausta tähän kysymykseen, mutta se olisi saattanut muuttaa Aliin elämän suunnan.

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän kävi Alin luvalla tämän turvapaikka-asiakirjat* läpi selvittääkseen tarkemmin, mistä tapauksessa on kyse.

*Puhuttelupöytäkirja (PP), Maahanmuuttoviraston päätös (MP) ja Hallinto-oikeuden päätös (HP). Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei. Päätöksestä käyvät ilmi myös siihen liittyvät perustelut. Hallinto-oikeuden päätös tehdään siinä tapauksessa, jos kielteisen päätöksen saanut hakija valittaa päätöksestä Hallinto-oikeuteen.

---

***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

Ihmishengillä voi tehdä politiikkaa – ja kiittää itseään

Maahanmuuttovirasto Migrin vakiolauseita negatiivisissa turvapaikkapäätöksissä on “pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”. Kysymme nyt, onko pelko poliittisesti perusteltua.

Perussuomalaisten vaatimuksesta turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty useilla kymmenillä toimenpiteillä ja tuloksia on tullut, kehuu Sampo Terho (PS). Hän korostaa mm myös sitä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on tehokkaampaa kuin koskaan. (ST)

 

“Myös päätösten laatu on parantunut ja yhä pienempi prosentti saa oleskeluluvan, eli jotain on siis tehty ihan oikein. Loppuvuodesta 2015 hallitus julkaisi usean kohdan ohjelman, jossa luvattiin lisää kiristyksiä” Juho Eerola (PS) eduskunnassa 23.2.2017 (ET)

 

“Suomessa ihmisoikeuksien rapautuminen näkyi viime vuonna kiristyksinä turvapaikkapolitiikassa”. (Amnesty Internationalin raportti) “Turvapaikkapolitiikan päätavoite on nykyään, että henkensä edestä pakenevat eivät eksyisi ainakaan Suomeen” (Frank Johansson, Amnesty Internationali Suomen osaston toiminnanjohtaja) (AI)

 

“.. Ennen näissä tilanteissa olisi myönnetty väliaikainen oleskelulupa tai humanitaarinen suojelu, mutta Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei ihmisyyttä kunnioita.” Ville Niinistö (Vihr.) (VN)

 

“..Ja tällä ihmisoikeuksia rapauttavalla kehityksellä on inhimillinen hinta. Se näkyy nyt Helsingin keskustassa, jossa turvapaikanhakijat ovat kaksi viikkoa yöpyneet pakkasessa”. Ozan Yanar (Vihr.) (ET)

 

Turvapaikanhakijoiden itsetuhoisuus huolestuttaa viranomaisia. Vastaanottokeskukset raportoivat vuonna 2016 yhteensä 58:sta itsemurhan yrityksestä, kertoo Maahanmuuttovirasto Migri. (HSA).

Turvapaikan saaminen Suomesta on siis vaikeampaa kuin aikaisemmin. On arvokysymys, pidetäänkö tätä hyvänä vai huonona asiana. Sitä hyvänä pitävät tahot kiittelevät turvapaikkapolitiikkaa “järkeväksi” ja “oikeaksi”, huonona taas huomauttavat, että siitä puuttuu ihmisyys ja se rankaisee henkensä edestä pakenevia ihmisiä.

Selvää on kuitenkin, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty useilla kymmenillä toimenpiteillä. On huolestuttavaa havaita, mitä on tapahtunut turvapaikkahakemusten käsittelylle ja päätöksenteolle viimeisen kahden vuoden aikana. Suomessa kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuoden 2016 kolmannen neljänneksen turvapaikkapäätöksistä kielteisiä ja rauenneita päätöksiä oli Suomessa 72 %, Tanskassa 34 %, Ruotsissa 27%, Norjassa 22%.  (EST, ST)

 

Turvapaikkaprosessia on kiristetty askel askeleelta. Ns. vetovoimatekijöitä on haluttu karsia mm. seuraavasti:

• Suomen maalinjauksia on kiristetty erityisesti Irakin, Afganistanin ja Somalian osalta (MV2, HE, YLEU)
• Humanitaarisen suojelun perusteella ei myönnetä enää oleskelulupia (HE, YLEU)
• Toissijaisen suojelun myöntämistä on tiukennettu (YLEU)
• Perheenyhdistämistä on vaikeutettu (YLE, NL)
• Turvapaikkapuhuttelun aikaa on rajoitettu (OA)
• Oikeudellista apua on rajoitettu (TS, NL)
• Turvapaikkapäätösten valitusaikoja on lyhennetty (TS, NL)
• Tuomioistuinkäsittelyn nopeuttamiseksi ratkaisukokoonpanoja on supistettu (ST)
• Irakin kanssa ei ole palautussopimusta, mutta pakkopalautuksia tehdään (PR, IL)

Nämä muutokset ovat osaltaan yhdessä johtaneet tilanteeseen, jossa Suomi näyttäytyy hyvin kyseenalaisessa valossa ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen. Risuja on tullut mm oikeuskanslerilta maahanmuuttovirastolle (OK) sekä YK:lta ja Amnestyltä Suomelle (YK, AI). Myös korkein hallinto-oikeus on joutunut pakkokeinoin turvaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa (KHO).

Ruusuja sen sijaan ovat antaneet itse itselleen mm pääministeri (JS), sisäministeri (ET), sisäministeriö (SM), maahanmuuttovirasto (HU), perussuomalaiset (ST, ET) sekä poliisi (IL).

 

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion kommentti lakimuutoksista ja niiden seurauksista:

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio totesi turvapaikanhakijoille vieraillessaan mielenosoituksessa 17.2.2017 (vapaa käännös englannista):

se mikä on muuttunut, on turvapaikanhakijoiden määrä, ja se, että viimeisen kahden vuoden aikana lait ovat muuttuneet enemmän kuin koskaan 20 vuotisen urani aikana… Sen jälkeen kun moni teistä tuli Suomeen, laki on muuttunut paljon. Kun laki muuttuu, sitä sovelletaan heti niihin, jotka ovat odottaneet jo aikaisemmin. Lakimiehenä olen sitä mieltä, että olisi reilua että lakimuutokset koskisivat vain niitä, jotka anovat turvapaikkaa muutoksen jälkeen. Mielestäni on raakaa, että lakia sovelletaan takautuvasti. Sitten on tietenkin se kysymys, mikä on oikeusavun taso. Meillä oli ennen 75 työntekijää, viime vuonna yli 500 työntekijää, tekemässä ratkaisuja, ja oli kova paine tehdä päätöksiä nopeasti. Olen varma siitä, että vaikka olemme tehneet parhaamme, olen varma että jotkut päätöksistämme eivät ole olleet oikein.

(SD video, HS, HE, OK)

 

Esimerkki yhdestä lainmuutoksesta ja menettelystä maahanmuuttovirastossa:

Laki humanitaarisesta suojelusta poistui ulkomaalaislaista 16.5.2016 (HE). Maahanmuuttovirasto jätti tarkoituksellisesti osan turvapaikkahakemuksista odottamaan kyseistä lakimuutosta. Tällä hetkellä maahanmuuttovirastolla on edelleen käsittelemättä noin 2000 turvapaikkahakemusta vuodelta 2015. Oikeuskanslerin toimesta maahanmuuttovirastoon tehtiin tarkastus, jonka päätöksessä 3.2.2017 todetaan mm seuraavaa: “keväällä 2016 Maahanmuuttovirastossa oli ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan osaa turvapaikanhakijoiden hakemuksista ei saanut esitellä eikä niitä koskevia päätöksiä tehdä. Esittelykielto oli koskenut hakemuksia, joiden perusteella näytti, että turvapaikkaa ei voitaisi myöntää, mutta joiden kohdalla humanitaarinen suojelu olisi voinut tulla kysymykseen. Näiden hakemusten käsittely oli jätetty odottamaan lainmuutosta, jonka myötä humanitaarisen suojelun kategoria poistui ulkomaalaislaista.” (OK, s.2) . “Turvapaikkayksikön virkamiehiä hätkähdytti kovasti se, että viraston johto kielsi tammikuun lopulla soveltamasta silloin vielä voimassa ollutta ulkomaalaislain säännöstä humanitaarisesta suojelusta. Perusteena oli se, että eduskunnan käsittelyyn oli tulossa hallituksen esitys pykälän kumoamiseksi”, (OK, s.8)

 

Herättääkö tämä luottamusta?

Eikö Suomi100 voisi säteillä ihmisoikeuksia kunnioittavana oikeusvaltiona aikana, jolloin viha ja muukalaispelko valtaavat alaa ja politiikkaa tehdään ihmishengillä? Arvoisat päättäjät, odotamme toimenpiteitänne.

 

Lähteet:

 

(AI) Amnesty International. Amnestyn vuosiraportti. Vastakkainasettelun politiikka uhkaa romuttaa ihmisoikeudet. 20.2.2017. https://www.amnesty.fi/amnestyn-vuosiraportti-vastakkainasettelun-politiikka-uhkaa-romuttaa-ihmisoikeudet/

 

(EST) Eurostat. Statistics Explained. File: First Instance Decisions by outcome and recognition rates, 3rd quarter 2016. http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:First_instance_decisions_by_outcome_and_recognition_rates,_3rd_quarter_2016.png

 

(ET) Ozan Yanar. Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksista. Eduskunnan täysistunto. 23.2.2017 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2017+2.2.aspx

 

(HE) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta HE 2/2016 http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160002

 

(HS) Ossi Mansikka. Maahanmuuttovirasto tapasi hämmentyneitä mielenosoittajia rautatientorilla. – ylijohtaja Vuorio “turvapaikkapäätöksissä on varmasti tehty myös virheitä”. Helsingin Sanomat. 17.2.2017 http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005092013.html

 

(HSA) Anu-Elina Eravasti, Karoliina Liimatainen. Turvapaikanhakijoiden itsetuhoisuus huolestuttaa viranonomaisia – syksyllä vastaanottokeskuksissa oli kymmeniä itsemurhan yrityksiä. Helsingin Sanomat 20.2.2017.

 

(HU) Kiira Koskela. Maahanmuuttovirasto vastaa kohuun: päätökset oikeita, turvapaikanhakijoiden profiili muuttunut. Helsinginuutiset. 5.9.2016 http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/430489-maahanmuuttovirasto-vastaa-kohuun-paatokset-oikeita-turvapaikanhakijoiden-profiili

 

(IL) Tuula Malin. Poliisi urakoi – tammikuussa maasta poistettiin 419 ihmistä, joista 187 lähti vapaaehtoisesti. Iltalehti 25.2.2017. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702242200076439_uu.shtml

 

(JS) Juha Sipilä. Pääministerin ilmoitus lainsäädännön valmistelusta. Blogi. 21.2.2017 http://www.juhasipila.fi/blogi/2017/02/21/16385

 

(KHO) Asianajajaliitto: KHO joutui turvaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa poikkeuskeinoin. MTV. 8.2.2017 http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asianajajaliitto-kho-joutui-turvaamaan-turvapaikanhakijoiden-oikeusturvaa-poikkeuskeinoin/6303410?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat

 

(MV) Maahanmuuttovirasto. Nopeutettu menettely. http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/hakemuksen_kasittely/nopeutettu_menettely

 

(MV2) Maahanmuuttovirasto 17.5.2016. Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/humanitaarista_suojelua_ei_myonneta_enaa_uudet_maalinjaukset_afganistanista_irakista_ja_somaliasta_67589

 

(NL) Niina Laajapuro. Satavuotias Suomi menee ihmisoikeuksissa siellä, missä aita on matalin. Blogi. Amnesty International. 25.2.2017 https://www.amnesty.fi/satavuotias-suomi-menee-ihmisoikeuksissa-sielta-missa-aita-matalin/?utm_source=FBPAGE&utm_medium=Social&utm_content=20170226080000&utm_campaign=Amnesty

 

(OA) Edilex. Oikeusasiamies piti maahanmuuttoviraston näkemyksiä ja niistä ilmentyvää asennetta selvästi hyvän hallinnon vastaisena. 23.2.2017 https://www.edilex.fi/uutiset/asiasanat/Hyv%C3%A4%20hallinto

 

(OK) Valtioneuvoston oikeuskansleri. Maahanmuuttoviraston menettely. Päätös Dnro OKV/8/50/2016 3.2.2017 https://www.okv.fi/media/filer_public/58/54/585432a2-fcec-44f5-9ee4-4089f3537d6e/okv_8_50_2016.pdf

 

(PR) Karoliina Liimatainen. Sisäministeri Risikko neuvotteli Irakin kanssa turvapaikanhakijoiden palautussopimuksesta. Helsingin Sanomat. 24.1.2017 http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005059126.html

 

(SD video) Stop Deportations Facebook ryhmä. Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion vierailu Helsingin mielenosoitukseen.Video. 17.2.2017 klo 10:35. https://www.facebook.com/SeisKarkotuksille/videos/1831879583766117/

 

(SM) Sisäministeriö. Maahanmuuttopolitiikka perustuu yhteisiin linjauksiin ja sopimuksiin. http://intermin.fi/maahanmuutto/maahanmuuttopolitiikka

 

Sisäministeriö. Maahanmuuttoon liittyviä keskeisiä lakeja ja asetuksia. http://intermin.fi/maahanmuutto/lainsaadanto

 

(ST) Sampo Terho. Turvapaikkapolitiikka on parantunut läpi koko prosessin. Perussuomalainen. blogeja verkossa. 24.2.2017. https://blogit.perussuomalaiset.fi/sampo-terho/turvapaikkapolitiikka-on-parantunut-lapi-koko-prosessin/

 

(TS) Turun sanomat. Turvapaikkapäätöksen valitusaika lyhenee, oikeusapu tiukkenee. 11.8.2016 http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2745538/Turvapaikkapaatoksen+valitusaika+lyhenee+oikeusapu+tiukkenee

 

(VN) Arno Rydman. Ville Niinistö:Näille turvapaikanhakijoille on annettava vähintään väliaikainen oleskelulupa. Verkkouutiset 13.2.2017 http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Ville%20Niinisto%20irakilaiset%20turvapaikanhakijat-61472

 

(YK) Turvapaikanhakijoiden kohtelusta moitteet Suomelle. – YK: huonoja lakimuutoksia. MTV. 7.12.2017. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/turvapaikanhakijoiden-kohtelusta-moitteet-suomelle-yk-huonoja-lakimuutoksia/6203000

 

(YLE) Jussi Virkkunen. Eduskunta hyväksyi ulkomaalaislain tiukennukset. – SDP:hen loikannut Tolppanen äänesti vastaan. Yle Uutiset 22.6.2016 http://yle.fi/uutiset/3-8978005

 

(YLEU) Jenny Matikainen. Maahanmuuttovirasto tiukensi linjaansa: Suomi ei voi olla houkuttelevampi kuin Ruotsi. Yle Uutiset. 17.5.2016 / päivitetty 17.1.2017 http://yle.fi/uutiset/3-8888528

 

---

***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

Odota tai tapamme sinut

Mohamad saapui perheineen Suomeen syksyllä 2015. Perheeseen kuuluvat Mohamadin vaimo ja seitsemän lasta. Syksyllä 2016 Mohamadille, hänen vaimolleen ja viidelle alaikäiselle lapselle myönnettiin turvapaikka, mutta kaksi täysi-ikäistä lasta, 23-vuotias Nour ja 19-vuotias Fatimah, saivat kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Helsingin Sanomat uutisoi tapauksesta tänään ja MigriLeaks analysoi perheen turvapaikka-asiakirja. Analyysi viittaa siihen, että toisin kuin Maahanmuuttovirasto (Migri) on tulkinnut, uhka koskee koko perhettä, myös täysi-ikäisiä Nouria ja Fatimah’a.

Pääasiallinen vainon kohde Irakissa oli Mohamad. Mohamad oli toiminut yhteistyössä yhdysvaltalaisten kanssa. Vuodesta 2012 lähtien hän oli saanut useita uhkauksia, joista yksi, luodin sisältänyt kirje, toimitettiin vuonna 2013 perheen kotiovelle. Kesällä 2015 Mohamadia ammuttiin. Tämän Migri hyväksyy tosiseikkana.

Kuitenkin myös Mohamadin perhettä oli uhattu. Mohamad tai hänen perheenjäsenensä uhattiin siepata kesällä 2013. Keväällä 2015 vanhin poika Nour yritettiin kaapata. Myöhemmin samana vuonna hänen vaimonsa ja tyttärensä uhattiin siepata, raiskata ja tappaa.

Huolimatta kaikkiin perheenjäseniin kohdistetusta uhkauksesta, Migri väittää, ettei Nouria ”ole missään vaiheessa uhattu” (NMP). Migri ei myöskään pidä Nourin sieppausta tosiasiana. Tämä siitäkin huolimatta, että tapahtuneen jälkeen isä Mohamadille soitettiin ja sanottiin, että Nour oli onnistunut ”säilyttämään henkensä sattumalta” (MPP).

Lisäksi Nourin päätöksestä tehdystä valituksesta käy ilmi, että tapauksen silminnäkijöiden mukaan toinen Nourin perään juosseista miehistä oli aseistettu ja huusi tämän perään: ”odota tai tapamme sinut” (NV).

Mohamadin vaimon ja tyttären raiskausta ja tappoa koskevan viestin Migri hyväksyy tosiasiana. Migri kuitenkin toteaa Fatimah’lle, että ”[s]inua ei ole nimetty isäsi saamassa uhkauksessa, vaan sinuun on viitattu isäsi tyttärenä” (FMP).

Näin Migri antaa ymmärtää, että koska Fatimah’a ei mainittu viestissä nimeltä, hän ei ole vaarassa. Fatimah’lla on vain yksi sisko, joka oli uhkausviestin tullessa vuoden vanha. Näin ollen on todennäköistä, että tyttäreen kohdistettu raiskausuhkaus koski nimenomaan Fatimah’a.

Fatimah on 19-vuotias, eikä hän ole koskaan asunut omillaan. Naimattomat, nuoret naiset eivät asu Irakissa ilman perhettä. Kuten Migrikin toteaa:

”Olet nuori yksinäinen nainen ja ilman sosiaalista turvaverkkoa olisit Irakissa haavoittuvassa asemassa.” (FMP)

Migri kuitenkin käännyttää Fatimah’n Irakiin sillä perusteella, että hänellä on siellä sukua, ”setiä, enoja ja tätejä” (FMP). Suku ei kuitenkaan enää suostu pitämään yhteyttä Fatimah’n tai tämän perheeseen, sillä he pelkäävät Mohamediin kohdistuneen uhan kohdistuvan silloin myös heihin:

”He [sukulaiset] eivät suostu ottamaan minua vastaan, koska eivät halua aiheuttaa itselleen hengenvaaraa.” (FPP)

Tämä kertoo lisää siitä, että uhka koskee koko perhettä.

Tästä huolimatta täysi-ikäisiltä lapsilta evättiin turvapaikka. Ainoa syy tähän näyttää olevan se, että he – vastoin kuin heidän turvapaikan saaneet pikkusisaruksensa – ovat täysi-ikäisiä. Lisäksi vaikka olisikin niin, että turvapaikkaperusteet eivät Nourin ja Fatimah’n kohdalla täyttyisi, Migrin olisi mahdollista myöntää heille oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi.

Sen sijaan perheenjäseniä ollaan nyt erottamassa toisistaan ja kahta lapsista lähettämässä epävakaaseen maahan, jossa heillä ei ole kotia, työtä, perhettä tai muutakaan turvaverkkoa.

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän analysoi perheen turvapaikka-asiakirjat*.

*Mohamadin puhuttelupöytäkirja (MPP), Nourin puhuttelupöytäkirja (NPP), Fatimah’n puhuttelupöytäkirja (FPP), Mohamedin, hänen vaimonsa ja alaikäisten lasten maahanmuuttoviraston päätös (MMP), Nourin maahanmuuttoviraston päätös (NMP), Fatimah’n maahanmuuttovirason päätös (FMP), Nourin valitus hallinto-oikeudelle (NV), Fatimah’n valitus hallinto-oikeudelle (FV).

Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei. Päätöksestä käyvät ilmi myös siihen liittyvät perustelut. Turvapaikanhakijalla on oikeus valittaa maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeudelle.

---

***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

Risikko ja kuusi vaihtoehtoista totuutta

Keskiviikkona Suomen maahanmuuttotilanteesta vastaava sisäministeri Paula Risikko (kok.) kävi tapaamassa mieltään osoittavia turvapaikanhakijoita Helsingin keskustassa. Hän piti turvapaikanhakijoille pienen puheen, jossa hän valehteli heille. Tämä ei myöskään ole ainoa kerta, kun Risikko on valehdellut Suomen maahanmuuttopolitiikasta. Tässä kuusi Risikon esittämää vaihtoehtoista totuutta, tai selväksi suomeksi, valhetta.

Valhe 1. ”Jokainen turvapaikkapäätös
käsitellään yksilöllisesti.”

Näinhän sen pitäisi mennä. Vertailemalla Maahanmuuttoviraston tehtailemia turvapaikkapäätöksiä käy kuitenkin selväksi, että näin ei ole. Päätöksissä on nimittäin usein jopa useita kappaleita tekstiä, jotka ovat identtiset muiden samasta maasta tulleiden turvapaikanhakijoiden päätösten kanssa. Erityisen räikeästi tämä henkilökohtaisuuden puute tulee esiin seuraavassa esimerkissä. Useissa päätöksissä käsitellään Bagdadin turvallisuutta. Eräässä bagdadilaisen ihmisen päätöksessä puhutaan erityisesti Anbarin läänistä Bagdadiin tulleista maan sisäisistä pakolaisista ja näitä kohtaavista haasteista. Kuitenkin kyseisen päätöksen asianomistaja on itse kotoisin Bagdadista, ei Anbarin läänistä. Toisin sanoen Anbarin läänistä tulleiden sisäisten pakolaisten turvallisuus ei liity hakijan omaan tapaukseen millään tavalla. Sama Anbarin läänistä tulleiden sisäisten pakolaisten tilannetta koskeva kappale esiintyy samanlaisena useissa päätöksissä. Tämä ei kuulosta erityisen henkilökohtaiselta, erityisesti kun se ei liity hakijaan tai tämän tapaukseen millään lailla.

Valhe 2. ”Jokainen [turvapaikka]hakemus käsitellään kuitenkin — laadukkaasti.”

Turvapaikanhakijoilta vietiin syksyllä 2016 oikeus saada avustaja turvapaikkapuhutteluun [1]. Suomen Asianajajaliitto arvelee tämän vaikuttaneen niin, että turvapaikkapäätöksistä tulee enemmän valituksia [2]. Muutos on siis vaikuttanut paitsi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan, myös turvapaikkaprosessiin laatuun. Myös oikeuskansleri totesi tarkastuskäynnillään marraskuussa, että maahanmuuttoviraston toiminnassa on laatuongelmia [3]. Lisäksi sekä kirkolliset että seksuaalivähemmistöjä edustavat järjestöt ovat olleet huolissaan turvapaikkapäätösten laadusta [4]. Maahanmuuttovirasto on rauhoitellut tätä sanomalla, että Seta on käynyt kouluttamassa heidän henkilökuntaansa [5]. Seta kuitenkin huomauttaa, että se ei ole useaan vuoteen kouluttanut Maahanmuuttoviraston henkilökuntaa [6]. Maahanmuuttovirasto siis johtaa harhaan puhuessaan päätöstensä laadukkuudesta.

Valhe 3. ”Meillä katsotaan jo siinä hakuvaiheessa, että onko maa sellainen, mihin voi palata.”

Nyt puhutaan Irakista. Viime toukokuussa Maahanmuuttovirasto julisti Irakin turvalliseksi maaksi [7]. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio on kuitenkin myöntänyt, että linjauksessa ei ensisijaisesti ollut kyse Irakin turvallisuuden paranemisesta, vaan halusta saattaa Suomen turvapaikkalinja Ruotsin tasolle [8]. Kyse ei siis oikeastaan ollut siitä, että maa olisi sellainen, “mihin voi palata”. Syyskuussa Ruotsi totesikin Irakin turvallisuustilanteen heikentyneen [9] ja tähdensi, että ainoastaan Irakin Kurdistania voidaan pitää vakaana [10]. Suomi myötäili, mutta turvapaikkapolitiikkaan se ei vaikuttanut [11]. Suomi palauttaa tälläkin hetkellä ihmisiä esimerkiksi Bagdadiin. Ruotsi sen sijaan ei edes lennä Irakiin turvallisuussyihin vedoten [12]. Muiden maiden ohella myös Suomen Ulkoasianministeriö suosittaa välttämään kaikkea matkustamista Irakiin taisteluiden ja väkivaltaisuuksien vuoksi [13]. Irak ei ole turvallinen maa.

Valhe 4. ”Kun tulee se lainvoimainen päätös, kielteinen päätös, sitten pohditaan, että miten se vapaaehtoinen paluu onnistuisi. Järjestö ja poliisi hoitaa sen ja lähtökohtaisesti mietitään, että mikä olisi ihmiselle parasta. — Ei pakkopalautuksia, vain näitä vapaaehtoisia palautuksia.”

Videolla näkyy auto, jossa lukee selkeäksi suomeksi ”poliisi”. Auton takana näkyy lentokone. Kaksi poliisia saattaa miehen portaita ylös lentokoneen ovelle. Ovella mies pyristelee, mutta poliisit työntävät hänet koneeseen. [14] Kun Risikolle näytetään tämä tai joku vastaava video, sen sisältö näyttää silminnähden häiritsevän häntä, mutta hän toteaa ainoastaan: ”Joo. Mutta…” [15] Myös valtamedia on raportoinut pakkopalautuksista [16]. Risikko ei voi siis näiltä osin mitenkään vedota tietämättömyyteen. Ihmisiä on viety suomalaisen poliisin toimesta lentokoneeseen nippuunlaittamisvyössä [17]. Ei vaikuta kovin vapaaehtoiselta, eikä myöskään siltä, mikä olisi ihmiselle parasta.

Valhe 5. ”Me toimimme täysin Suomen lainsäädännön mukaan.”

Oikeuskanslerille tehty kantelu viittaa siihen, että vuonna 2016 Suomen ulkomaalaislakiin [18] tehdyt muutokset ovat ristiriidassa Suomen perustuslain [19] sekä usein ihmisoikeussopimusten kanssa [20]. Vuonna 2016 Suomen lainsäädäntöä esimerkiksi muutettiin niin, että turvapaikanhakijoiden oikeutta saada oikeusapua turvapaikkapuhuttelussa kavennettiin merkittävästi [21]. Lisäksi pakolaisstatuksen saaneiden ihmisten perheenyhdistämistä vaikeutettiin [22]. Laki myös ainoastaan antaa prosessille suuntaviivat. Myös Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden tilannetta heikentäviä päätöksiä. Irak, Afganistan ja Somalia julistettiin turvallisiksi maiksi [23] ja toissijaisen suojelun antamista irakilaisille tiukennettiin [24]. Käytännössä tämä tarkoittaa suojelua, joka voidaan myöntää, jos turvapaikan edellytykset eivät, mutta hakija on kuitenkin vaarassa kotialueellaan. Yhdessä nämä muutokset ovat luoneet merkittäviä heikennyksiä turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudelliseen asemaan Suomessa.

Lisäksi oikeuskanslerin raportista käy ilmi, että Maahanmuuttovirasto ei aina ole toiminut aivan lain puitteissa [25]. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio on vieläpä myöntänyt tämän olleen tarkoituksellista [26]. Toisaalta Risikon vedotessa lainsäädäntöön on myös tärkeää huomioida, että lainsäädäntö sinänsä ei takaa oikeudenmukaista tai inhimillistä päätöksentekoa. Nykyisen lainsäädännön puitteissa Maahanmuuttovirasto on lähettämässä takaisin miestä, joka pakeni shiiamilitian kidutettua häntä syksyllä 2015. Shiiamilitioiden tiedetään olevan haluttomia luopumaan uhreistaan, mutta maahanmuuttoviraston mukaan se, että shiiamilitia on kertaalleen kiduttanut häntä ei takaa sitä, että he kiduttaisivat häntä uudestaan. [27] Samoin nykyisen lainsäädännön puitteissa Maahanmuuttovirasto on lähettämässä irakiin äidin ja vauvan, vaikka isällä on turvapaikka eikä hän voi palata Irakiin. Maahanmuuttoviraston mukaan avioliitto ja yhteinen lapsi ei ole sellainen Suomeen syntynyt side, jonka perusteella oleskelulupa olisi syytä myöntää. [28]

Valhe 6. ”Suomalaisessa turvapaikanhakujärjestelmässä ihmisiä kohdellaan arvokkaasti, he saavat jo hakuprosessinsa aikana turvan ja tarvittavat palvelut.”

Helmikuussa 2017 julkisuuteen tuli tapaus, joissa seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen takia turvapaikkaa hakeneilta oli kysytty intiimejä ja yksityiskohtaisia kysymyksiä heidän seksuaalisesta toiminnastaan. Esimerkiksi tällaisia: ”Minkälaista seksiä te harrastitte [sun eka kerralla], mitä siinä tapahtui? — Ovatko sinun myöhemmät suhteesi olleet sellaisia, että olette tehneet sitä samalla tavalla ns. molemminpäin?” [29] Hakijat saivat negatiivisen päätöksen, koska he eivät ilmaisseet seksuaalista identiteettiään riittävän yksityiskohtaisesti ja uskottavasti. Heidän seksuaalinen toimintansa ei näyttänyt vaikuttavan päätökseen millään tavalla. Toisin sanoen heitä oli pyydetty kertomaan tuntemattomalle virkamiehelle hyvin intiimejä yksityiskohtia heidän seksielämästään – ja tämä kaikki oli vielä täysin turhaa. Tällainen on nöyryyttävää, ei ihmisen arvokasta kohtelua.

________________
Valheet 1, 2 ja 6 perustuvat sisäministeri Paula Risikon eräälle ihmisoikeusaktivistille lähettämään kirjeeseen. Valheet 3-5 perustuvat puheeseen, jonka Risikko piti Kiasman edessä irakilaisille mielenosoittajille 16.2.2017 [30].

Lähteet:
[1] YLE 1.9.2016. Suomi kavensi turvapaikanhakijan oikeutta saada ilmaista oikeusapua. http://yle.fi/uutiset/3-9137782
[2] MTV 8.2.2017. Asianajajaliitto: KHO joutui turvaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa poikkeuskeinoin. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asianajajaliitto-kho-joutui-turvaamaan-turvapaikanhakijoiden-oikeusturvaa-poikkeuskeinoin/6303410
[3] Valtioneuvoston oikeuskansleri 3.2.2017. Maahanmuuttoviraston menettely. https://www.okv.fi/media/filer_public/58/54/585432a2-fcec-44f5-9ee4-4089f3537d6e/okv_8_50_2016.pdf
[4] Kirkko ja kaupunki 19.1.2017. Maahanmuuttovirasto toivoo kirkoilta ja Setalta apua. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/maahanmuuttovirasto-toivoo-kirkoilta-ja-setalta-apua
[5] YLE 7.2.2017. Asylsökande: Migrationsverket tror inte att jag är homosexuell. https://svenska.yle.fi/artikel/2017/02/07/asylsokande-migrationsverket-tror-inte-att-jag-ar-homosexuell
[6] Seta 8.2.2017. Keskustelu lhbtiq-turvapaikanhakijoista kiihtyy. https://www.facebook.com/setary/?fref=ts
[7] Maahanmuuttovirasto 17.5.2016. Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/humanitaarista_suojelua_ei_myonneta_enaa_uudet_maalinjaukset_afganistanista_irakista_ja_somaliasta_67589
[8] YLE 17.5.2016. Maahanmuuttovirasto tiukensi linjaansa: Suomi ei voi olla houkuttelevampi, kuin Ruotsi. http://yle.fi/uutiset/3-8888528
[9] Sveriges Radio 19.11.2016. Migrationsverket: Situationen i Irak had förvärrats. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6566642
Helsingin Sanomat 19.11.2016. Ruotsin maahanmuuttovirasto: Irakin turvallisuustilanne on pahentunut – ”Ei vaikuta suoraan” Suomen linjauksiin. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004875719.html
[10] Sveriges Radio 19.11.2016. Migrationsverket: Situationen i Irak had förvärrats. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6566642
[11] Helsingin Sanomat 17.1.2017. Migri: Uudet maaraportit Irakista, Afganistanista ja Somaliasta eivät muuta turvapaikkakäytäntöjä. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005048443.html
[12] Sveriges Radio 1.2.2017. Flyg till Irak stoppas. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6620966
[13] Ulkoasiainministerio 17.2.2017. Irak: matkustustiedote. http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=342690&contentlan=1
[14] Finland and refugees 31.1.2017. Finnish police deporting refugees at the Helsinki-Vantaa airport. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1733554443337016/
[15] Finland and refugees 15.2.2017 [noin kohdasta 8.40 alkaen]. Interior minister Paula Risikko visits the demonstration of the Iraqi asylum seekers. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1753661674659626/
[16] Iltalehti 19.1.2017. Pakkopalautus: Suomi poistaa maasta turvapaikanhakijoita, jotka vastustavat palautusta. http://m.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056106_uu.shtml?orig_ref=https%3A%2F%2Fm.facebook.com%2F;
YLE 27.1.2017. Hayder suljettiin säilöön, eikä hän ymmärrä miksi – ”Ainoa ongelmani on kielteinen turvapaikkapäätös” http://yle.fi/uutiset/3-9424011;
Hufvudstadsbladet 6.2.2017. Många väntar bakom lås och bom – nu tvångavvisasa irakier varje vecka. https://www.hbl.fi/artikel/manga-vantar-bakom-las-och-bom-nu-tvangsavvisas-irakier-varje-vecka-2/
[17] Finland and refugees 8.2.2017. Aziz was deported to Bagdad. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1744831152209345/
[18] Ulkomaalaislaki 301/2004. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301
[19] Suomen perustuslaki 1999/731. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
[20] MigriLeaks 30.1.2017. Kantelu oikeuskanslerille Suomen turvapaikkapolitiikasta. https://migrileaks.wordpress.com/2017/01/30/kantelu-oikeuskanslerille-suomen-turvapaikkapolitiikasta/
[21] YLE 1.9.2016. Suomi kavensi turvapaikanhakijan oikeutta saada ilmaista oikeusapua. http://yle.fi/uutiset/3-9137782
[22] Iltalehti 17.6.2016. Eduskunnalta päätös – perheenyhdistäminen vaikeutuu. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061721749387_uu.shtml
[23] Maahanmuuttovirasto 17.5.2016. Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/humanitaarista_suojelua_ei_myonneta_enaa_uudet_maalinjaukset_afganistanista_irakista_ja_somaliasta_67589
[24] Turkulainen 6.7.2016. Yhä useampi irakilainen saa kielteisen turvapaikkapäätöksen – Tässä karu syy. http://www.turkulainen.fi/artikkeli/411501-yha-useampi-irakilainen-saa-kielteisen-turvapaikkapaatoksen-tassa-karu-syy
[25] Valtioneuvoston oikeuskansleri 3.2.2017. Maahanmuuttoviraston menettely. https://www.okv.fi/media/filer_public/58/54/585432a2-fcec-44f5-9ee4-4089f3537d6e/okv_8_50_2016.pdf
[26] YLE 3.2.2017. Migrin johtaja suhtautuu oikeuskanslerin moitteisiin vakavasti. http://yle.fi/uutiset/3-9441763
[27] MigriLeaks 13.2.2017. He sitoivat kätesi ja heittivät sinut pimeään huoneeseen. https://migrileaks.wordpress.com/2017/02/13/he-sitoivat-katesi-ja-heittivat-sinut-pimeaan-huoneeseen/
[28] MigriLeaks 32.1.2017. Äidin ja vauvan käännyttäminen – Migri: ”Lapsen etu on kasvaa erossa isästään”. https://migrileaks.wordpress.com/2017/01/23/aidin-ja-vauvan-kaannyttaminen-mig-lapsen-etu-on-kasvaa-erossa-isastaan/
[29] YLE 7.2.2017. Asylsökande: Migrationsverket tror inte att jag är homosexuell. https://svenska.yle.fi/artikel/2017/02/07/asylsokande-migrationsverket-tror-inte-att-jag-ar-homosexuell
[30] Finland and refugees 15.2.2017. Interior minister Paula Risikko visits the demonstration of the Iraqi asylum seekers. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1753661674659626/

Migri erottaa veljekset toisistaan

13-vuotias Salah ja 22-vuotias Hassan ovat veljeksiä. Migrileaks kirjoitti veljesten tapauksesta tammikuussa. He saapuivat yhdessä Suomeen ja hakivat turvapaikkaa. Molempien turvapaikkaperusteet olivat suurelta osin samat. Salah sai kuitenkin positiviisen ja Hassan negatiivisen päätöksen.

Salah ja Hassan ovat sunneja ja kotoisin Mosulista. Heidän isänsä oli tunnettu toimittaja, joka surmattiin. Hassan jatkoi isänsä ammatissa. ISISin joukkojen lähestyessä kaupunkia veljekset pakenivat Bagdadiin.

Hassan vetoaa turvapaikkapuhuttelussa toimittajan ammattiinsa. Hänen isänsä lisäksi myös muita toimittajia on surmattu Irakissa. Myös Maahanmuuttovirasto Migri on tietoinen tästä:

”Isis on surmannut Mosulissa esimerkiksi henkilöitä, joiden on katsottu vastustaneen ISISiä ja sen ideologiaa. ISIS on tappanut Mosulissa myös esimerkiksi lääkäreitä, lakimiehiä, opettajia, kaupunginvaltuuston työntekijän, toimittajia… Edellä kerrotun maatiedon mukaan toimittajat ovat Mosulissa vaarassa tulla tapetuiksi.” (HMP)

Migri kuitenkin jatkaa, että koska Hassan on vielä nuori ja toiminut toimittajana vain lyhyen aikaa, hän ei ole vaarassa joutua tapetuksi työnsä vuoksi. Migri ei kuitenkaan perustele sitä, miten Hassanin ikä vaikuttaa uhkaan tai miksi ISIS olisi kiinnostunut tämän työuran pituudesta.

Puhuttelupöytäkirjasta käy sen sijaan ilmi, että vaikka Hassanilta on kysytty, millaisia asioita hän toimittajana käsitteli, aiheesta on keskusteltu haastattelussa varsin yliolkaisesti. Eikö tämän asian tarkempi selvittäminen olisi päätöksen kannalta olennaista? Jos ISISin todetaan surmanneen heidän ideologiaansa vastustaneita henkilöitä, myös toimittajia, on olennaista selvittää, kirjoittiko Hassan poliittiseksi katsottavia uutisjuttuja vai raportoiko hän esimerkiksi julkkisjuoruja.

Migri katsoo, että Hassanin kohdalla isän surmaaminen ja toimittajan työ eivät ole riittävä peruste turvapaikalle. Sen sijaan Migri katsoo, että kumpikaan veljeksistä ei voi palata Mosuliin, koska he ovat paenneet sieltä:

”ISIS on rankaissut [sic] äärimmäisillä tavoilla ihmisiä, jotka ovat yrittäneet paeta ISISin hallussa olevilta alueilta. Monia pakoon yrittäneitä on surmattu. — Mosulista pakeneminen voidaan katsoa poliittisen mielipiteen ilmaisuksi. — Kaikki laissa säädetyt edellytykset turvapaikan myöntämiselle täyttyvät kohdallasi.” (HMP, SMP)

Turvapaikan myöntämisen edellytykset siis täyttyvät molempien veljesten kohdalla, mutta ratkaisut ovat silti erilaiset.

Salahille myönnetään turvapaikka, mutta Hassanille suositellaan sisäistä pakoa takaisin Bagdadiin.

Migrileaks kirjoitti veljesten tapauksesta tammikuussa. Jutusta ilmenee, että siihen asti, kun turvapaikkapäätökset tulivat, veljekset asuivat yhdessä ja Hassan huolehti pikkuveljensä ruoasta, siisteydestä ja vapaa-ajasta. Käytännössä hän siis toimi veljensä huoltajana.

Erityisen mielenkiintoista veljesten päätöksissä on se, että pelkästään niiden perusteella lukija ei voi päätellä, että Salahilla tai Hassanilla edes olisi veli saati sitten, että tämä olisi Suomessa.

Tämä on erityisen silmiinpistävää 13-vuotiaan Salahin päätöksessä:

”Ulkomaalaislain 105 b X:n mukaan Maahanmuuttoviraston on viipymättä ryhdyttävä kansainvälistä suojelua hakevan, ilman huoltajaa olevan alaikäisen edun toteuttamiseksi jäljittämään hänen vanhempansa tai muu hänen tosiasiallisesta huollostaan vastannut henkilö.

Olet turvapaikkapuhuttelussa kertonut, että sinulla on puhelinyhteys äitiisi ja että hän on tällä hetkellä Turkissa.” (SMP)

Migri on siis kiinnostunut Salahin Turkissa paossa olevasta äidistä. Sen sijaan päätöksessä ei mainita sanallakaan hänen täysi-ikäistä isoveljeään, joka on vastannut hänen ”tosiasiallisesta huollostaan” koko Suomessa oleskelun ajan.

Veljekset ovat tehneet turvapaikkahakemuksensa ja käyneet turvapaikkapuhuttelussa samana päivänä. Samoin molempien turvapaikkapäätökset on tehty samana päivänä. Veljesten päätöksissä on paikoitellen käytetty lähes sanasta sanaan samoja ilmaisuja esimerkiksi puhuttaessa heidän isänsä kuolemasta. On siis epätodennäköistä, että Migri ei olisi ollut tietoinen siitä, että hakijat ovat veljeksiä.

Näin ollen päätös jättää mahdollinen huoltaja, täysi-ikäinen veli, pois pikkuveljen päätöksestä on ollut tietoinen. Migri on pyyhkinyt heidän välisensä siteen pois tekemällä siitä näkymättömän.

Siinäkin tapauksessa, että turvapaikkaperusteet eivät täyttyisi, Migrin on mahdollista myöntää turvapaikanhakijalle oleskelulupa, ”jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi” (HMP).

Migri toteaa kuitenkin Hassanin päätöksessä: ”Asiassasi ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä.” (HMP)

Jos uuteen maahan yksin jäävä alaikäinen pikkuveli ei ole ”yksilöllinen inhimillinen syy”, mikä sitten on?

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän analysoi Salahin ja Hassanin turvapaikka-asiakirjat*

*Hassanin puhuttelupöytäkirja (HPP), Hassanin maahanmuuttoviraston päätös (HMP), Salahin maahanmuuttoviraston päätös (SMP), Hassanin valitus hallinto-oikeudelle (HV). Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei. Päätöksestä käyvät ilmi myös siihen liittyvät perustelut. Turvapaikanhakijalla on oikeus valittaa maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeudelle.

---

***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***