Irakiin palanneen maahanmuuttajan väkivaltainen kuolema on saanut paljon julkisuutta tiedotusvälineissä. Samassa yhteydessä on kerrottu negatiivisen päätöksen saaneesta ja Irakiin palanneesta insinööristä, joka välttelee vainoojiaan ja pysyy piilossa. Nämä eivät ole yksittäistapauksia, vaikka maahanmuuttovirasto niin väittää.
Turvapaikkahakemuksissa on valtaosa sellaisia, joissa on kerrottu vainosta, kidnappauksista, kidutuksista ja uhkauksista. Maahanmuuttovirasto haluaa nähdä nämä kertaluonteisina tapauksina todeten ratkaisussaan, että ’Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltu’.
Maahanmuuttovirasto kuitenkin jättää huomiotta sen, että vainoa toteuttavilla tahoilla on kohteiksi valitsemistaan henkilöistä ja heidän perheistään systemaattista seurantaa. Eri terroristiryhmien ja myös hallituksen puolisotilaallisten joukkojen harjoittama henkilöihin kohdistuva vaino ei ole välttämättä kertaluonteista ja sattumanvaraista, vaan pitkäjänteistä ja jopa vuosia kestävää toimintaa.
Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO:2016:194 [1] todennut pitkäaikaista vainoa kohdanneen perheen jäsenellä olevan oikeus oleskelulupaan. Vaino oli jatkunut vuodesta 2005 viimeisimpään uhkaan kesällä 2016. Asiakirjassa todetaan:
”Shiamilitiajärjestöt eivät ole unohtaneet muutoksenhakijan isän yhteistyötä yhdysvaltalaisten joukkojen kanssa. On hyvin todennäköistä, että militoiden toiminta perustuu systemaattiseen seurantaan, minkä vuoksi edes pitkien aikojen kuluminen ei poista muutoksenhakijaa ja hänen perhettään militiajärjestön mielenkiinnon kohteena olevien henkilöiden luettelosta.”
Perheen vaino ja terroristien uhkailut olivat jatkuneet senkin jälkeen, kun he olivat muuttaneet Irakista Syyriaan. Tämä todistaa yksiselitteisesti terroristien ja shiamilitian henkilölistojen olemassaolon ja heidän vainoamiensa ihmisten pitkäaikaisen seurannan.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös noudattaa EUn linjaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 4 [2] artiklan 4 kohdan mukaan ”se seikka, että hakija on jo joutunut vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa tai että häntä on suoraan uhattu vainolla tai tällaisella haitalla, on vakava osoitus hakijan perustellusta pelosta joutua vainotuksi tai todellisesta vaarasta joutua kärsimään vakavaa haittaa, jollei ole perusteltua syytä olettaa, ettei tämä vaino tai vakava haitta tule toistumaan”.
KHO:n päätöksen olisi pitänyt lisätä maahanmuuttoviraston ymmärrystä terroristijärjestöjen toiminnasta, epäiltyjen listoista ja systemaattisuudesta. Useat yksittäistapauksiksi tulkitut tapahtumat eivät ole yksittäisiä, vaan osa suunniteltua toimintaa. Vaino jatkuu, mikäli turvapaikanhakija palaa tai palautetaan Irakiin.
Maahanmuuttoviraston maatietoyksikön kaksi tutkijaa tekivät tiedonhankintamatkan Bagdadiin loka-marraskuussa 2017. Raportissa [3] on vahva näyttö vainoajien toiminnasta, epäiltyjen henkilöiden listoista ja sisäisen paon ongelmista.
Raportissa kerrotaan tarkastuspisteistä seuraavaa: ”Bagdadin keskustan tarkastuspisteillä on tyypillisesti armeijan, sisäministeriön ja federaatiopoliisin jäseniä. Laitakaupungin kaupunginosien tarkastuspisteillä on pikemminkin paikallispoliisin ja Hashd al-Shaabi militioiden jäseniä.” ja edelleen: ”Tarkastuspisteitä ylläpitävillä turvallisuusjoukoilla on kannettavissa tietokoneissaan kullakin omat listansa epäillyistä henkilöistä ja eri kriteereitä sille, ketä päästetään tarkastuspisteen läpi. Myös aseellisilla militioilla on omat epäiltyjen listansa. Tarkastuspisteillä on vaikeata erottaa keitä viranomaiset ovat. Militioiden jäsenet saattavat pukeutua niiden kanssa yhteistyössä olevien armeijan yksiköiden univormuihin.”
Tarkastuspisteiden läpi kulkevat ihmiset joutuvat esittämään henkilökorttinsa. Sekä turvallisuusjoukot, että niihin liitoksissa olevat aseelliset militiat tekevät turvallisuustarkastuksia ihmisille sekä tarkastuspisteillä että myöskin tarkastettujen kodeissa ja pakolaisleireillä. Irakissa perheyhteys käsitellään laajasti, jolloin epäiltyjen lisäksi myös sukulaiset tai saman suku- tai heimonimen omaavat voivat joutua ongelmiin.
KHO:n päätöksen KHO:2016:194 [1] ja 6.2.2018 julkaistun tiedonkeruuraportin [3] perusteella sekä maahanmuuttoviraston että turvapaikkaprosesseja käsittelevien oikeusistuinten on ymmärrettävä, että vaino ei ole satunnaista ja kertaluontoista eikä lopu, vaikka vainottu irtisanoutuu työstään tai muuttaa muualle. Suomesta palanneen tai palautetun henkilön identiteetti on selvillä, sillä varsinkin sisäisen paon seurauksena on rekisteröidyttävä paikallisesti. Viranomaisten joukossa on myös heitä, jotka välittävät tiedot vainoa harjoittaville ryhmille.
Tosiseikkana on myös hyväksyttävä se, että jos yhtä perheenjäsentä vainotaan, koko perhe on vaarassa. Tämä pitää näkyä myös maahanmuuttoviraston ja tuomioistuinten käsittelyissä ja päätöksissä. UNHCR:n mukaan [4] myös perheenjäsenten ja sukulaisten kokemukset on huomioitava kokonaisharkinnassa kun arvioidaan onko hakijan henkilökohtainen pelko perusteltua.
Tietotekniikka on Irakissa samalla tavalla käytössä kuin Suomessakin. Epäiltyjen listat löytyvät vainoajien tietokoneilta kaikkialla maassa. Nimi poistuu listalta vasta, kun asianomainen on hoidettu tavalla tai toisella. Sisäinen pako ei auta vainottua eikä muuta hänen tilannettaan helpommaksi.
Maahanmuuttoviraston on muutettava tulkintaansa henkilöön kohdistuvasta vainosta ja kuoleman vaarasta. Kenenkään vainon ja uhkauksen kohteeksi joutuneen turvapaikanhakijan papereissa ei enää saa lukea: ”Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltu.”
TUIRE KAJASVIRTA
Lähteet:
[1] Korkein hallinto-oikeus, päätöss KHO:2016:194
[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU 4 artikla 4
[3] Migri/ Raportit Irak: Tiedonhankintamatka Bagdadiin loka-marraskuussa 2017
[4] UNHCR Handbook on Procedures and Criteria for Determining Refugee Status (s.126-127)
Tiedossamme on lukuisia turvapaikkapäätöksiä, joissa kidutusta, ampumista, kidnappausta ja uhkauksia ei ole katsottu turvapaikan myöntämisen perusteeksi. Tässä muutamia MigriLeaksin aiemmin julkaisemia esimerkkejä:
- Azizin tapaus, jossa tarjotaan sisäistä pakoa alueen yleisen turvallisuustilanteen perusteella, vaikka kyseessä on henkilökohtainen uhka shiiamilitoiden taholta
- Jussin tapaus, jossa viitataan sisäiseen pakoon, perusteena vain ”usko” ettei kukaan häntä löydä
- Esimerkki siitä, miten koko perheeseen kohdistunut vaino käännetään niin päin, että vaino ei ole henkilökohtaista, vaikka asian pitäisi olla päinvastoin