Migrin ylitarkastajan haastattelu 3.osa Risikon laatukylki

Sisäministeriön tiedotteen mukaan sisäministeri Paula Risikko tapasi torstaina 8.9.2016 Maahanmuuttoviraston työntekijöitä. Haastattelemamme ylitarkastajan mukaan hän tapasi todellisuudessa ainoastaan Migrin johtoa. Ministeri halusi osoittaa täyden tukensa kriittisen julkisen keskustelun kohteeksi joutuneelle virastolle. “Luottoni Migrin työhön on vahva. Annan virastolle täyden tukeni”, ministeri sanoi. Maahanmuuttovirastoa on kritisoitu paljon sen tiukasta turvapaikkalinjasta. Vierailun yhteydessä parisataa ihmistä oli osoittamassa mieltä Maahanmuuttoviraston päätöslinjaa vastaan. Media uutisoi vierailusta laajasti.

Sisäministerin sanoma: “Ensisijainen viestini Migrille on: laatukylki edellä. Määrälliset tavoitteet pitää olla, mutta siihen ei saa pyrkiä laadun kustannuksella.“

Todellisuudessa tavoitteisiin on pyritty nimen omaa laadun kustannuksella. Kuinka moni paperiton ja pakkopalautettu on tämän laatuongelman uhreja?

Videosarja ei kerro Risikon vierailusta vaan poliittisen ohjauksen ja tuen seurauksista lattiatasolla ja käytännön työssä.

JUKKA ERÄKARE

Risikon vierailu Migrissä 8.9.2016
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/risikko-luottoni-migriin-on-vahva/6064424#gs.OewS3mk

Risikon kuusi vaihtoehtoista totuutta
https://migrileaks.wordpress.com/2017/02/17/risikko-ja-kuusi-vaihtoehtoista-totuutta/

 

 

 

Kansalaisaloite pieni   Kansalaisaloite EU pieni

Mainokset

Migrin ylitarkastajan haastattelu 2. osa Tavoitteiden vaikutuksesta

Jäljet pelottavat

Turvapaikanhakijoiden määrän ollessa suuri sisäasiainministeriö antoi  migrille tiukat määrälliset  tulostavoitteet. Päätöksiä piti saada aikaan ripeästi riippumatta maahanmuuttoviraston  resursseista.

Paula Risikko ilmoitti tarkastuskäynnillään maahanmuuttovirastoon syyskuussa 2016, että määrälliset tavoitteet pitää olla, mutta siihen ei saa pyrkiä laadun  kustannuksella.
Samalla hän kuitenkin tiesi ja tiedosti vallitsevat ongelmat kehottaen viraston johtoa suhtautumaan vakavasti henkilöstöstä tulevaan signaaliin siitä, ettei työtä ehdittäisi tehdä tarpeeksi laadukkaasti tai että kiire uuvuttaa.

Työpaine, kiire ja pyrkimys  asetettuihin määrätavoitteisiin aiheutti suuren määrän vajaasti tutkittuja ja huonoja päätöksiä. Seuraukset  olivat sekä inhimillisesti että taloudellisesti vakavat. Valitusruuhka eri oikeusasteissa  aiheuttaa kustannuksia. Jokaisessa väärässä ja heikkolaatuisessa päätöksessä kärsijänä on ihminen.

1.7. astui voimaan EU-direktiivi, jossa turvapaikkapäätös on tehtävä puolessa vuodessa. Miten on tällä kertaa? Turvaudutaanko jälleen pintapuolisiin copy-paste päätöksiin?  Mikä on kesken olevien tai maahanmuuttovirastoon palautettujen päätösten kohtalo? Onko vaarana, että käsittelyä odottavat turvapaikanhakijat jäävät uusien hakijoiden jalkoihin vai onko nämä yli 8000 tapausta ensimmäisenä jonossa?

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja kertoo videolla siitä, miten kiire vaikuttaa turvapaikkapäätösten tekoon.

TUIRE KAJASVIRTA

(Haastateltavan ääni on muutettu.)

Kansalaisaloite pieni   Kansalaisaloite EU pieni

 

MAAHANMUUTTOVIRASTON YLITARKASTAJAN HAASTATTELU 1.osa Tulkit

MigriLeaks julkaisee videosarjan tekemästään Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan haastattelusta.

Sarja tulee sisältämään 13-15 lyhyttä Migrin menettelytapoja ja ohjeistusta valottavaa jaksoa ylitarkastajan näkökulmasta. Sisältöä tukevat toisen haastattelemamme, eri yksikössä työskennelleen, ylitarkastajan lausunnot sekä muilta medioilta saamamme vastaaviin haastatteluihin perustuvat vahvistukset. Sarja julkaistaan MigriLeaks-blogissa sitä mukaa, kun saamme aineistoa valmiiksi.

Haastateltavan ääni on muutettu

YLITARKASTAJAN HAASTATTELU / 1. osa TULKIT

Ensimmäinen video kertoo tulkkauksesta, missä on ilmennyt vakavia puutteita, koska tulkkien ammattipätevyyttä ei tarkasteta ja valvota. Käännösalan ammattilaiset ovat vaatineet tähän parannusta [1].

Toivomme, että autat osaltasi julkaisuamme leviämään jakamalla sitä sosiaalisessa mediassa tai käyttämällä videoita omissa julkaisuissasi. Jotta muutos olisi mahdollinen, Maahanmuuttoviraston toimintatavat on saatava laajan julkisen keskustelun kohteeksi.

MigriLeaks toimituskunta

[1] KAJ 2.7.2018 Ammattitulkkien käyttö velvoittavaksi

Luukku 12: Sinulla ei ole oikeutta elää

Karkotuspäätöksen saaneen turvapaikanhakijan tapaaminen

Haastattelen turvapaikanhakijaa saadakseen hänen oman äänensä ja kokemuksensa kuuluviin. Tapaan karkotuspäätöksen saaneen turvapaikanhakijan väliaikaisessa majoituspaikassa. Poliisi on tullut hakemaan hänet vastaanottokeskuksesta varoittamatta kaksi päivää aikaisemmin, ja kuljettanut hänet Helsinkiin karkotuskeskukseen. Miehen kännykästä on loppunut akku eikä hän pysty ottamaan yhteyttä ystäviinsä tai lakimieheensä. Hän on hämmentynyt ja shokissa, koska poliisit ovat tulleet varoittamatta. Hän on viimeksi puhunut lakimiehensä kanssa kolme viikkoa aikaisemmin eikä hänelle ole kerrottu tulevasta karkotuksesta.

Helsingissä miehelle ilmoitetaan, että hänet viedään toiseen kaupunkiin. Poliisit sanovat, että hänen turvapaikkaprosessinsa on päättynyt. Hän ei ole saanut ruokaa Helsingissä eikä kukaan ole selittänyt hänelle kunnolla asioita. Poliisin käyttämä tulkki ei puhu hänen äidinkieltään. Poliisit soittavat miehen lakimiehelle. Selviää, että lakimies ei ole jostain syystä tehnyt valitusta toisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Onko hän unohtanut? Monta kysymystä jää avoimeksi. Mies on stressaantunut ja hätääntynyt, koska hän ei tiedä mitä tapahtuu. Moni asia on jäänyt epäselväksi.

Lakimies on miehen kertoman mukaan jättänyt jostain syystä valituksen tekemättä toisen negatiivisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ja sen takia karkotus on astunut voimaan. Poliisille on kuitenkin annettu uudet ohjeet peruuttaa karkotus ja kuljettaa hänet poliisiasemalle, jossa hän viettää yön putkassa. Hänet lukitaan selliin, jossa on wc pönttö ja makuulaveri.

Kuljetuksen aikana miehen kädet on sidottu selän taakse. Virkailija käy miehen rahoilla ostamassa hänelle ruokaa. Yö on levoton, ihmiset meluavat hänen sellinsä ulkopuolella, huutavat ja hakkaavat ovea. Mies ei nuku koko yönä. Hän miettii miksi häntä kohdellaan kuin vankia, vaikka hän ei ole syytettynä rikoksesta. Hän on vain hakenut turvapaikkaa.

Seuraavana aamuna mies kuljetetaan poliisiasemalta toisen kaupungin vastaanottokeskukseen. Tapaan hänet väliaikaisessa majoituksessa. Hän oli käynyt ostamassa kaupasta ruokaa. Hänelle on annettu oma tilapäinen huone. Toisten turvapaikanhakijoiden lapset juoksentelevat ja leikkivät käytävällä. Keskustelemme hetken aikaa hänen tilapäisessä huoneessaan.

Mies on syntynyt köyhyydessä ja kurjuudessa elävään perheeseen. Hän sanoo, ettei elämä ole koskaan ollut helppoa eikä kohdellut häntä silkkihansikkain. Jo teini-ikäisenä poika on halunnut päästä pois kurjista oloista. Hän on tehnyt kovasti töitä ja säästänyt rahaa. Hän on kyennyt säästöillään hankkimaan itselleen yliopistotason koulutuksen. Hän on mennyt naimisiin. Elämä oli kuitenkin erittäin vaikeaa aseellisten joukkojen vainon takia. He ovat surmanneet hänen sukulaisensa lapsen vain muutaman kuukauden ikäisenä.

Mies näyttää minulle todistuksia yliopistosta ja hääkuviaan. Hänellä on myös kuvia sukulaisen pienestä vauvasta, joka on oppinut istumaan. Toisessa kuvassa aseellisten joukkojen ampuma vauva on kiedottu kapaloon ja side pään ja kasvojen ympärillä. Joukot ovat vainonneet miestäkin ja hän on saanut uhkauksia. Hänet on myös saatu kiinni ja kidutettu, mutta sillä kertaa hän pääsee pakoon. Hän on paennut uudestaan kotimaastaan. Mies liikuttuu kertoessaan äidistään, joka murheen murtama johtuen surusta ja huolesta, koska ei kuullut moneen kuukauteen poikansa olinpaikasta.

Mies on päässyt pakoon Suomeen saakka. Suomeen hän on tullut kuultuaan Suomen hyvästä koulutusjärjestelmästä, demokratiasta ja oikeudenmukaisesta valtiosta, jossa noudatetaan ihmisoikeuksia. Hän on asunut yli vuoden vastaanottokeskuksessa ja opettanut sinä aikana mm. kirjoittamisen alkeita turvapaikanhakijoille, jotka ovat lukutaidottomia. Hän toivoo voivansa jatkaa uudessa kotimaassaan koulutustaan vastaavassa työssä.

Hän kertoo vieläkin heräävänsä öisin muistoihin kidutustilanteesta. Hän on yrittänyt saada unettomuuteen ja ahdistukseen apua vastaanottokeskuksen henkilökunnalta. Hänelle on vastattu: Jos saat oleskeluluvan, voit saada hoitoa. Hän sanoo, että ahdistus, masennus, pelko ja unettomuus vaivaavat häntä öin ja päivin.

Hänellä on suunnaton ikävä vaimoaan ja äitiään, jotka elävät vielä kotimaassa vaikeissa ja vaarallisissa oloissa. He toivovat, että mies voi hakea heidät turvaan. Jos hän palaa, on hyvin todennäköistä että aseelliset joukot etsivät hänet käsiinsä ja vainoaminen jatkuu. Pahimmassa tapauksessa he saavat hänet kiinni, kiduttavat tai tappavat hänet. Mies ei ole yli vuoteen tavannut vaimoaan,  hän haluaa näyttää vielä minulle hääkuvia. Ja kuvia aseellisten joukkojen ampumasta pienestä vauvasta. Kun hän puhuu äidistään, hänelle tulee kyyneleet silmiin …

Seuraavana päivänä hänet kuljetetaan takaisin samaan vastaanottokeskukseen, josta poliisit hakivat hänet kaksi päivää aikaisemmin.

MAAHANMUUTTOVIRASTO: SUOSITUKSET TURVAPAIKKAPUHUTTELUN KEHITTÄMISESTÄ

Traumatisoituneet hakijat

Traumatisoituneilla hakijoilla on muiden haavoittuvien ryhmien tapaan kaikkein heikoin asema nykyisessä turvapaikkaprosessissa, jossa päätös perustuu puhuttelussa kerrottuihin perusteisiin. Traumatisoituneen hakijan tapauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hakijan asianmukaiseen kohtaamiseen sekä rauhallisen ja kunnioittavan ilmapiirin luomiseen. On olennaista tiedostaa, että eri ihmisillä traumatisoituminen ilmenee hyvin eri tavoin.

Traumaattisista kokemuksista on aina vaikea kertoa. Haluttomuus vastata ja puhua tietyistä aiheista voi liittyä hakijan kokemaan traumaan. Traumatisoitunut henkilö ei usein yksinkertaisesti muista traumakokemusta eikä pysty siitä kertomaan. Traumatisoituminen voi vaikuttaa kykyyn kertoa tapahtumista yksityiskohtaisesti ja kronologisessa järjestyksessä. Trauman kokenut henkilö kertoo kokemuksesta usein kuin ulkopuolisena, ilman omakohtaisen kokemuksen tuntua, mistä syystä hänen kertomustaan voi olla vaikea pitää todenmukaisena. Traumasta kertomiseen saattaa liittyä myös voimakkaita tunnereaktioita, kuten itkua tai ahdistuneisuutta. Toisinaan hakijan pitää myös päästä hetkeksi pois tilanteesta. Puhuttelussa tulisi saada selvitettyä edes se, että on tapahtunut jotain pahaa, josta hakija ei sillä hetkellä pysty tarkemmin kertomaan.

Jos hakijalla on mahdollisuus ja motivaatio terapiahoitoon, hänelle tulee antaa mahdollisuus täydentää kertomusta traumakokemuksen osalta psykiatrin tai muun terapeutin lausunnolla. On myös huomattava, että hakijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada hoitoa riippuen siitä, mihin vastaanottokeskukseen heidät on sijoitettu. Sekä avustajan että vastaanottokeskusten työntekijöiden tulisi kiinnittää huomiota siihen, että hakijan motivaatiota hoitoon ja hoidon tarvetta selvitetään ja lausuntoja pyydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on, että traumatisoitumisesta ja muista psyykkisistä ongelmista saataisiin selvitystä varhain, jopa ennen puhuttelua.

Traumatisoituneen henkilön tapauksessa tulee erityistä huomiota kiinnittää siihen, että puhuttelussa on oikeankielinen tulkki, johon hakija voi luottaa. Hakijan epäluottamus tulkkiin ja tulkkausvirheet voivat johtaa koko puhuttelun epäonnistumiseen. Jokaisen puhuttelijan tulee saada koulutusta traumatisoitumisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen. Puhuttelijan tulisi olla tietoinen siitä, mitä trauma ja psyykkinen vamma merkitsevät ja miten ne vaikuttavat henkilön kykyyn kertoa tapahtumista. Myös muille turvapaikanhakijoiden kanssa työskenteleville tulisi taata koulutusta trauman tunnistamiseen, sen ilmenemismuotojen ymmärtämiseen ja traumatisoituneen kohtaamiseen. Koulutusta tulee saada myös mielen puolustusmekanismien (esimerkiksi dissosiaatio) toiminnasta. Traumatisoitunutta haastateltavaa voi olla vaikea kuunnella tai ymmärtää kokemuksia, joihin liittyy äärimmäistä väkivaltaa, esimerkiksi kidutusta, raiskauksia tai sotatilanteita. Tähän vaikuttavat myös kuulijan omat psyykkiset puolustusmekanismit.

LÄHDE

Suositukset turvapaikkapuhuttelun kehittämisestä, Maahanmuuttovirasto

http://www.migri.fi/download/16474_2009_01_ERF-hanke_Suositukset_turvapaikkapuhuttelun_kehittamisesta.pdf?bb88ec5f2915d488 Viitattu 7.12.2016