Miten turvapaikanhakijoille tehdään kielteisiä päätöksiä

20170503 LongPlay
Sitaatti (Long Play):
Kaikki haastatellut Migrin työntekijät ottivat puheeksi huhtikuussa 2016 pidetyn sisäisen tilaisuuden, jossa puhui muun muassa oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko. Tilaisuudesta äänitetyllä tallenteella Helinko korostaa myönnetyistä oleskeluluvista syntyvää taloudellisia taakkaa.

”Se, että henkilö saa kansainvälisen suojeluun liittyvän oleskeluluvan Suomessa, johtaa pidempiaikaiseen vaikutukseen Suomen kansantaloudenkin kannalta”, hän sanoi.
Helinko muistutti työntekijöitä, että Suomi on velvoitettu antamaan tänne jääville erilaisia palveluita.”Sillä lailla se ratkaisu, [jonka] te teette ja valmistelette – – on merkityksellinen koko meidän yhteiskunnan kannalta. Tietenkään sillä perusteella ei ratkaista turvapaikkahakemuksia, mutta ottakaa huomioon, että näillä on taloudellisia vaikutuksia  – –. Tämä oli vielä joku aika sitten ihan eri juttu, kun näitä oli muutama tuhat, mutta nyt kun liikutaan kymmenissätuhansissa, vaikutukset ovat moninkertaistuneet.”

Taloudellisten seikkojen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa turvapaikan perusteisiin mitenkään, vaan ratkaisujen on perustuttava lakiin..”

Linkki artikkeliin:
MigriLeaks tulee julkaisemaan kokonaisia turvapaikkapäätöksiä, joista jokainen voi itse todeta maahanmuuttoviraston toimintatavat.
Mainokset

Luukku 7: “Vuotaako” turvapaikkapäätökset poliittisessa paineessa – Lähi-Idän lahjat, Suvakit ja Särkänniemen delfiinit

1)Maahanmuuttovirasto Migri ilmoittaa, että poliittisella ohjauksella ei voi vaikuttaa turvapaikkapäätöksiin

Maahanmuuttovirasto Migri väittää julkisuudessa, että turvapaikkapäätöksiin ei voi vaikuttaa poliittisella ohjauksella. Migri on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee siis maahantuloon, maassa oleskeluun ja pakolaisuuteen liittyviä asioita.

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/paatoksenteon_lahtokohta_kansainvalista_suojelua_niille_jotka_sita_tarvitsevat_69682

Migrin ylijohtaja Jaana Vuoriolta on kysytty tästä ja hän vastaa Helsingin Sanomien mukaan seuraavasti

Onko teihin kohdistettu poliittista painetta?

”En koe, että minuun olisi.”

Vuorio kuitenkin muistuttaa Suomen hallituksen linjauksesta, jonka mukaan Suomesta ei pitäisi saada turvapaikkaa helpommin kuin esimerkiksi Ruotsista.

HS 4.9.2016 http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002919099.html

2) Poliittiset päättäjät = lainsäätäjät, viranomaiset ottavat kantaa

Tässä muutamia lukuisista esimerkeistä:

“Mitä eroa on Suomeen kuulumattomalla turvapaikanhakijalla ja delfiinillä? Delfiinin voi lähettää Kreikkaan”

(Särkänniemen delfiinit lähetettiin Kreikkaan elokuun lopussa 2016).

  • Näin kesäisen hupsuttelevasti luonnehti eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja ja entinen Suomen Sisu ry:n jäsen Juho Eerola (ps) Facebook -sivullaan turvapaikanhakijoiden – noiden mainitsemiensa “Lähi-Idän lahjojen” – tilannetta meille “Suvakeille”.
  • Eduskunnan hallintovaliokunta käsittelee sisäministeriöstä tulevia lakiesityksiä muun muassa valtion ulkomaalaisasioita sekä kaikki maahanmuuttolait.

Erkki Tuomioja (sd) oli huolissaan eduskunnan täysistunnossa 5.10.2016 :

….Tai mitä me teemme, jos meidän omassa eduskuntaryhmässämme on ihmisiä, jotka valokuvauttavat itsensä ääriliikkeiden edustajien kanssa (Juho Eerolan välihuuto) tai osallistuvat vihapuheen levittämiseen? Ei kenellekään, oli se bussipysäkillä, eduskunnassa tai netissä, tule antaa tuulensuojaa väheksymällä näitä tekoja: että pojat ovat poikia tai tämähän on vain harmitonta huulenheittoa.https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx

Näin luonnehtivat tilannetta puolestaan itsenäisyyspäivän aattona noiden “Lähi-Idän lahjojen” “suvakki”auttajat:

“Minä pelasin eilen muumipelejä pikkutytön kanssa, joka on juuri saanut negatiivisen turvapaikkapäätöksen.”

“Olen etsinyt talvikenkiä irakilaiselle 12 v tytölle joka kävelee kesäkengillä.”

luukku7kuva

Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on muun muassa antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tässä perustuslakivaliokunnan jäsenen Leena Meren (ps) blogista poimittuna “tilannearvio” 2.9.2016: http://www.leenameri.fi/blogi/

“Hallitus tekee hyvää työtä turvapaikanhakijoiden vetovoimatekijöiden vähentämiseksi.

Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto.”

“Suomi sosiaalitoimistona”-  v 2015 tilastoja muutamista turvapaikanhakijoita vastaanottaneistä maista suhteessa väkilukuun:

2015tilasto

Oikeus elää -kampanjan infograafi, lähde: tilastokeskus, UNHCR

3) Kootut selvitykset ja tilannearviot

Suomen kuvalehti 12.2.2016 http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-perussuomalaiset-sanelivat-suomelle-uuden-pakolaispolitiikan/

Näin perussuomalaiset sanelivat Suomelle uuden pakolaispolitiikan – kahdessa tunnissa paperi oli valmis

Lähde perustuslakivaliokunnan jäsenen Leena Meren (ps) blogi http://www.leenameri.fi/blogi/ 29.8.2016 sekä 10.6.2016

“Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan yksi merkittävimmistä puolueen saavutuksista hallituksessa on Suomen maahanmuuttopolitiikan täyskäännös.– Väitän, että se on vuoden aikana suoritettuna hyvä saavutus, hän sanoi PS:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa maanantaina.”

ps_linjaukset

4) Summa summarum: Joulupukkiinkin voi uskoa

Huomattavasti vaikeampi on uskoa siihen, että politiikalla ei ole mitään tekemistä turvapaikkapäätösten ja niihin liittyvään viranomaismenettelyn, päätöksenteon ja lainsäädännön kanssa.

Meillä on oikeus vaatia maamme viranomaisilta ihmisoikeuksien kunnioittamista, hyvää hallintotapaa ja parempaa turvapaikkapolitiikkaa!

Lähde: Hallintolaki 2 luku 6§, hyvän hallinnon perusteet:

  • Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
  • Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.
  • Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

 

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artikla.

  • Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

 

Juha Sipilä, Miksi vaikenet kun ihmisoikeuksia rikotaan?

Luukku 5: Näin leivotaan positiivisesta negatiivinen

Omar on hengenvaarallinen nimi Irakissa, koska se viittaa historialliseen sunni-kalifiin. Migrikin sen myöntää, onhan Omareita joukkoteloitettu. Mutta jotta tämä vainon muoto voidaan mitätöidä ja päätös kääntää negatiiviseksi, täytyy käyttää erilaisia silmänkääntötemppuja.

Ote Bagdadista kotoisin olevan Omarin negatiivisesta päätöksestä (hän on yksi monista Omar-nimisistä, Bagdadissa asuvista sunneista, jotka ovat kokeneet vainoa nimensä vuoksi):

051216_kuva1

Kyseessä on siis yksi tapaus, mutta ei yksittäistapaus. Keräämme ja tutkimme kasvavalla volyymillä tietoa siitä miten Migri perustelee päätöksiään. Tämä on siitä esimerkki.

Migrin  taikatemppu 1: Tehdään tarkoitushakuisia johtopäätöksiä

051216_kuva2

On löytynyt yksi artikkeli, jossa on yksi Omar-niminen shiia -> Siispä Irakissa on myös shiioja nimeltä Omar. Mitä Migri tavoittelee tällä toteamuksella?

Kyseisessä artikkelissa Omar-niminen shiia nimenomaan kertoo kuinka hänen nimensä oli hieno nimi aikaisemmin ennen kuin sitä alettiin käyttää syytteisiin jotka voivat viedä hänet tuntemattomaan hautaan.

Migrin taikatemppu 2: Käytetään lähdettä valikoivasti

Migri on poiminut päätökseen omasta maatietoraportistaan (29.4.2015) kaksi ensimmäistä lausetta, mutta jättänyt seuraavat lauseet pois, koska se olisi muuttanut sisällön päinvastaiseksi:

051216_kuva3

Migrin taikatemppu 3: Esitetään väitteitä ilman mitään perusteita

051216_kuva4

Päätöksessä mainituissa viitteissä ei ole sanallakaan Bagdadista mitään. Tämän perusteella tuskin voi vetää johtopäätöstä että henkilöä ei vainottaisi nimen perusteella.

Päinvastaisia todisteita löytyy paljon. Tässä vain pari:

The Australian, kesäkuu 2014

051216_kuva5

The Times, heinäkuu 2014

051216_kuva6