Kantelu oikeuskanslerille Suomen turvapaikkapolitiikasta

Oikeuskanslerille on tehty kantelu Suomen turvapaikkapolitiikasta, joka on ristiriidassa perustuslain ja Suomen allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten kanssa, sekä rikkoo perus- ja ihmisoikeuksia. Odotamme oikeuskanslerilta mahdollisimman pikaisia toimia, sillä pakkopalautusten kiihtyessä emme voi välttyä ihmishenkien menetyksiltä.

Tässä kantelu kokonaisuudessaan:

—————————————–

Pyydämme, että Te, Arvoisa Oikeuskansleri

  1. toteaisitte, että Suomen laki tai siihen pohjautuva viranomaismenettely on jäljempänä selostettavissa asioissa perustuslain tai Suomea velvoittavien sopimusten vastaista.
  2. saattaisitte vireille sellaista lainsäädäntöä ja viranomaismenettelyä, jossa tutkitaan nykyisen ulkomaalaislain ja siihen liittyvien sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston sovellutuksien ristiriitaisuudet ja huolehditaan, että nämä lainkohdat muutetaan ja niitä tulkitaan perustuslain ja YK:n kanssa tehtyjen ja muiden kansainvälisten sopimuksien mukaisesti siten, että menettelyt ko. asioissa muuttuisivat perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaviksi.
  3. valvoisitte turvapaikkaa anoneita lapsiperheitä koskevassa päätöksenteossa, että YK:n lasten oikeuksien sopimusta (artiklat 6, 19 ja 22) koko laajuudessaan noudatetaan eikä lapsiperheitä palauteta sotaa käyviin maihin. Lapsiperheiden saamat kielteiset turvapaikkapäätökset ja heidän käännyttämisensä sotaa käyviin ja terrorismista kärsiviin maihin rikkoo YK:n lasten oikeuksien sopimusta.
  4. valvoisitte, että YK:n lasten oikeuksien sopimuksen artiklat 9 ja 10 perheiden yhdistämisestä toteutuvat em. artikloissa mainituilla tavoilla. Perheen yhdistäminen on valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksillä tehty irakilaisille ja syyrialaisille mahdottomaksi, koska kyseisillä alueilla ei ole mahdollisuutta diplomaattitapaamisiin. Tästä syystä erityisen tärkeää on, että ulkoministeriö järjestäisi KIIREELLISESTI irakilaisille ja syyrialaisille mahdollisuuden diplomaattitapaamisiin muuallakin kuin Turkin Ankarassa. Turkkihan ei myönnä lainkaan viisumia syyrialaisille eikä irakilaisille, joten tällä hetkellä perheenyhdistäminen on mahdotonta em. kansalaisille. Tutkitusti perheenyhdistämisellä on merkittävä positiivinen vaikutus kotoutumiseen ja se ehkäisee myös syrjäytymistä ja radikalisoitumista.
    Lisäksi on merkille pantavaa, että MMV on päätöksissään toteuttanut perheiden hajottamista siten, että osa perheestä on saanut myönteisen ja osa kielteisen päätöksen, vaikka perheessä on alaikäinen tai alaikäisiä lapsia. Tämä menettely on ristiriidassa YK:n lasten oikeuksien sopimuksen kanssa. Vetoamme, että samasta kodista ja samasta perheestä tulleita perheenjäseniä ei eroteta toisistaan ja heitä kohdellaan yhdenvertaisesti.
  5. kiinnittäisitte huomionne siihen, että Suomeen saapuneilla turvapaikanhakijoilla on ollut aivan erilainen käsittely riippuen siitä onko haastattelu ja päätös tehty ennen vai jälkeen  lakimuutosten voimaantulon. Lisäksi 9/2016 lakimuutokset ”alkoivat koskea” 10kk aikaisemmin maahan tulleita eikä vain 9/2016 jälkeen tulleita.
    Vetoamme Suomen perustuslakiin ja hallintolakiin siinä, että ihmisten yhdenvertaisuuden vaatimuksen mukaisesti turvapaikkapäätökset otetaan uuteen tarkasteluun niin, että päätös tulkitaan sen lakitilanteen mukaan, joka oli voimassa henkilön maahan tullessa.
  6. vaikuttaisitte siihen, että maahanmuuttoviraston maatietoarviot ja niiden perustelut olisivat avoimia ja julkisia niin kuin ne ovat muissakin Pohjoismaissa.
  7. todetessanne virkamiesten syyllistyneen perus- ja ihmisoikeuksien rikkomiseen ryhtyisitte näiden rikkomusten vaatimiin toimenpiteisiin. Ymmärtääksemme viranomaiset eivät saa noudattaa perus- ja ihmisoikeuksien vastaista lainsäädäntöä.

Vaatimustemme perusteeksi esitämme tarkemmin seuraavaa:

Suomen v. 2016 tiukennettu ulkomaalaislaki sovellutuksineen on ristiriidassa Suomen perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen, YK:n lasten oikeuksien sopimuksen ja Eurooppa-neuvoston direktiivi oikeudesta perheenyhdistämiseen kanssa. Kun ulkomaalaislaista on poistettu humanitäärinen suojelu, tämän lakimuutoksen johdosta Suomi nyt palauttaa turvapaikanhakijoita sodassa oleviin maihin ilmeiseen kuoleman vaaraan, mikä rikkoo ihmisoikeuksia ja perustuslakia.

Suomeen syksyllä 2015 tuli yli 30  000 turvapaikanhakijaa, jotka ovat lähtöisin pääasiassa Irakista, Syyriasta ja Afganistanista. Heidät otettiin vastaan humaanilla tavalla, mutta alkuvuodesta 2016 lähtien maahanmuuttovirasto (MMV) on jatkuvasti tiukentanut turvapaikan myöntämispolitiikkaansa valtioneuvoston antamien lakiehdotusten ja linjausten mukaisesti.

Ulkomaalaislaista poistettiin humanitäärinen suojelu, mikä mahdollistaa ja laillistaa julmat ja epäinhimilliset ratkaisut turvapaikkapäätöksenteossa. Samalla turvapaikanhakijoiden oikeusturva on heikentynyt, negatiivisten päätösten määrä on moninkertaistunut ja ihmisiä palautetaan myös vastentahtoisesti sotatilassa oleviin maihin terrorismin keskelle.

Irakin turvallisuustilanne on pahentunut, riskit palautettaville ovat kasvaneet, aseellisia taisteluja käydään yhä useammalla alueella, kuten myös pääkaupungissa Bagdadissa. Ruotsin maahanmuuttovirasto arvioi (HS 19.11.2016, Tommi Hannula), että Bagdadissa, koko Niniven maakunnassa sekä osissa Kirkuin ja Anbarin maakuntia väkivalta on niin laajamittaista, että kaikki sieltä tulevat ovat suojelun tarpeessa. Tästä huolimatta Suomi palauttaa turvapaikanhakijoita myös Bagdadiin.

Kuluneen syksyn aikana on suomalaisessa mediassa ollut poikkeavan suuri määrä huolestuneita kannanottoja, artikkeleita ja kansalaismielipiteen ilmaisuja (liite 1, Suomen Kuvalehti 50/2016, Edessä vain huonoja vaihtoehtoja. Suomi valmistelee irakilaisten pakkopalautuksia vastoin YK:n suosituksia. Ks. myös Refugee Hospitality Club) siitä, kuinka Suomen hallituksen ja sisäministeriön linjausten mukaisesti Maahanmuuttovirasto on tehnyt lukuisia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä niin perheille kuin yksittäisille henkilöille, joilla ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta palata kotimaahansa sodan, terrorismin tai maassa vallitsevien turvallisuusuhkien vuoksi. Tällaisia päätöksiä tehdessään MMV rikkoo Suomen perustuslakia, YK:n kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia.

Vuoden Suuren Journalismipalkinnon saanut toimittaja Tom Kankkonen sanoi radiohaastattelussa (Yle Radio 1, Ykkösaamu 28.11.2016 klo 8.10), että Suomella on turvapaikkapäätöksissään tosi tiukka linja verrattuna Ruotsiin ja EU-n yleiseen linjaan. Hänen näkemyksensä mukaan irakilaisten turvapaikanhakijoiden palauttaminen Bagdadiin ei ole vaihtoehto eikä sunneilla ole sisäisen paon mahdollisuutta.

YK:n kidutuksen vastainen komitea arvostelee Suomea turvapaikanhakijoiden kohtelusta     (liite 2, Turvapaikanhakijoiden kohtelusta moitteet Suomelle – YK: ”Huonoja lakimuutoksia”, MTV 07.12.2016 klo 19.56). Sen mukaan Suomen lainsäädäntöön on tehty viime aikoina muutoksia, jotka saattavat heikentää turvapaikanhakijoiden oikeussuojakeinoja ja lisätä palauttamisriskiä.

Arkkipiispan erityisavustaja Mari Leppänen ja Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen ovat tuoneet julki huolensa siitä, että turvapaikan saaneilla syyrialaisilla ei ole mahdollisuutta perheen yhdistämiseen. Suomi on kuitenkin oikeusvaltio, jossa jokaisella ihmisellä on oikeus perheeseen. Suomea sitovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artikla, Lapsen oikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien yleissopimus sekä Eurooppaneuvoston direktiivi oikeudesta perheen yhdistämiseen, mutta näitä ei enää noudateta (Päivän lehti 4.12.2016 HS).

Suomen turvapaikanhakijat eivät ole yhdenvertaisia lain edessä

Turvapaikkahaastattelut aloitettiin alkuvuodesta 2016 Pohjois-Suomesta, jolloin yli 80% irakilaisista sai turvapaikan. Viimeiset turvapaikkahaastattelut syksyllä 2015 saapuneille turvapaikanhakijoille tehtiin Kaakkois-Suomen alueella loppusyksystä 2016, jolloin päätökset tehtiin tiukentuneen ulkomaalaislain perusteella ja myönteisiä turvapaikkapäätöksiä sai vain 9-10% irakilaisista (ks. liite 3, HS-Turvapaikkapäätökset 2016). Turvapaikkapäätöksen lopputulos onkin suuresti riippunut siitä, missä ajankohdassa kuluvaa vuotta päätös on tehty ja missä vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakija on haastatteluhetkellä asunut.

Maahanmuuttoviraston tekemissä turvapaikkapäätöksissä on herättänyt huolestumista erityisesti irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden saamat kielteiset päätökset sekä ne 9/2016 voimaan tulleet oikeusturvaa heikentävät lait, jotka ovat johtaneet siihen, että turvapaikanhakijoita ei kohdella eri oikeusasteissa samalla tavoin kuin kantasuomalaisia. Valitusaikoja on lyhennetty siten, että maahanmuuttoviraston tekemästä kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen tehtävään valitukseen valitusaika on lyhennetty 30 päivästä 21 päivään ja hallinto-oikeuden kielteisestä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivästä 14 päivään. Oikeutta oikeusapuun on kavennettu siten, että turvapaikkahaastatteluun ei voi enää saada lakimiestä avustajaksi kuin erityistapauksissa. Avustavien lakimiesten korvauksia on pienennetty, mikä käytännössä vähentää turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun. Ihmiset eivät ole enää yhdenvertaisia Suomen lain edessä, mikä on ristiriidassa perustuslain 2. luvun 6§ kanssa: ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon…tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Humanitääristen perusteiden poistaminen turvapaikkapäätöksistä

Ulkomaalaislain uudistuksessa siitä poistettiin humanitääriset syyt turvapaikan myöntämisen perusteina, mikä on ristiriidassa perustuslain seuraavien kohtien kanssa: a) 1. luvun 1 §:”Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi”, b) 2. luvun 7§: ”Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen” ja c) 22 §: ”Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen”. Nämä perustuslailliset oikeudet eivät nykyisessä ulkomaalaislaissa ja sen sovellutuksissa toteudu turvapaikanhakijoiden kohdalla. MMV:n päätöksissä useissa tapauksissa kidutuksen merkitystä on vähätelty tai se on mitätöity sillä perusteella, että kidutettu ei ole voinut tunnistaa kiduttajiensa identiteettiä tai heidän edustamaansa terroristijärjestöä. Mm. Irakissa on n. 30 eri terroristijärjestöä, joiden naamioituneita kidnappaajia tai kiduttajia on mahdotonta tunnistaa. MMV on toiminut tällaisissa tapauksissa vastoin suomalaista oikeuskäytäntöä, jossa epäselvissä tapauksissa tuomio luetaan uhrin hyväksi eikä tappioksi (ks. liitteet 4a ja 4b).

On ristiriitaista, että uusi ulkomaalaislaki tulkintoineen voi ohittaa perustuslain säätämän ihmisarvon loukkaamattomuuden, oikeuden elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen sekä ihmisoikeuksien toteutumiseen (liitteet 4a, Turvapaikkapuhuttelupöytäkirja ja 4b Kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskeva hakemus/ käännyttäminen, asiakasnro xxxxxxx).

YK:n yleissopimus lasten oikeuksista ei toteudu

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut lasten olevan oikeutettuja erityiseen huolenpitoon ja apuun. YK on yleiskokouksessaan 20.11.1989 hyväksynyt Yleissopimuksen lasten oikeuksista, joka on laajimmin ratifioitu YK:n yleissopimus maailmassa. Monien maiden tavoin myös Suomi on allekirjoittanut tämän sopimuksen ja sen voimaan saattamisesta Suomessa on annettu asetus 21.8.1991. Tämän yleissopimuksen perusteella Suomella on myös viiden vuoden välein raportointivelvollisuus YK:lle lapsen oikeuksien toteutumisesta maassamme.

Tämän yleissopimuksen mukaan sopimusvaltiot ottavat huomioon, että koko ihmiskunnan kaikkien jäsenten synnynnäisen arvon ja yhtäläisten oikeuksien tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perusta maailmassa. Jokainen ihminen on oikeutettu niissä tunnustettuihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, kansalliseen alkuperään, varallisuuteen tai muuhun seikkaan perustuvaa erotusta. Lapsella on oikeus erityiseen huolenpitoon ja apuun.

  1. artiklan mukaan lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle.
  2. artiklan mukaan lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta, laiminlyönneiltä tai huonolta kohtelulta.
  3. artiklan mukaan sopimusvaltiot ryhtyvät tarpeellisiin toimiin taatakseen, että lapsi, joka yksin tai vanhempansa kanssa tai jonkin muun henkilön kanssa anoo pakolaisen asemaa, saa asianmukaista suojelua ja humanitääristä apua voidakseen nauttia tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia. Tämän mukaisesti lapsiperheitä ei ollenkaan saa palauttaa sotatilassa oleviin tai terrorismista kärsiviin maihin. Siltikin tämän säännöksen vastaisia ratkaisuja on tehty (ks. liitteet 5a Kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskeva hakemus/ käännyttäminen, asiakasnro xxxxxxx, ja 5b Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus/käännyttäminen, asiakasnro xxxxxxx).

Lisätietoja ja lisää vastaavia esimerkkejä hankkinette Maahanmuuttovirastolta ja hallintotuomioistuimilta, kun Teillä on oikeus saada niiltä kaikki tarpeelliset tiedot (ks. myös migrileaks.wordpress.com)

Suomen ulkoministeriön virallisen matkustustiedotteen mukaan Afganistan on konfliktimaa, jossa väkivallan uhka on erittäin korkea. Afganistaniin kehotetaan välttämään kaikkea matkustamista. Turvallisuustilanne on kriittinen tai heikko koko maassa (tiedote 29.11.2016).

Samoin Suomen ulkoministeriön virallisen matkustustiedotteen (4.11.2016) mukaan Irakiin kehotetaan välttämään kaikkea matkustamista. Yleinen turvallisuustilanne Irakissa on hyvin huono. Taisteluja ja väkivaltaisuuksia esiintyy monin paikoin. Terrori-iskujen riski on merkittävä suuressa osassa maata. Irak luokitellaan sotariskialueeksi.

On ristiriitaista, että suomen kansalaisia varoitetaan vakavasti matkustamasta näille alueille, mutta samanaikaisesti MMV luokittelee kyseiset maat  turvapaikanhakijoille ”turvallisiksi maiksi”. Tällä määrittelyllä MMV muodostaa kyseenalaisen juridisen perusteen turvapaikanhakijoiden palauttamiseksi sotariski- ja konfliktialueille, joissa väkivallan uhka on erittäin korkea, ja samalla MMV syyllistyy rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Epäilyttäväksi tämän toiminnan tekee se, että maatietoarviot meillä, päinvastoin kuin muissa Pohjoismaissa, eivät ole julkisia. Tähän pitäisi pikimmiten saada muutos..

Maahanmuuttovirasto on vastoin YK:n yleissopimusta lasten oikeuksista tehnyt lukuisia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä irakilaisten ja afganistanilaisten lapsiperheiden palauttamiseksi heidän kotimaihinsa. Tämä merkitsee näiden ihmisten palauttamista sodan ja terrorismin valtaamiin maihin, jolloin lapsilta viedään oikeus turvallisuuteen ja äärimmillään oikeus elämään.

Ulkoministeriön julkaisemien matkustustietoraporttien vastaisesti maahanmuuttovirasto luokittelee turvapaikanhakijoille Irakin ja Afganistanin turvallisiksi maiksi, vaikka nämä valtiot ovat olleet vuosikausia sotatilassa ja terrorismin vallassa. Afganistaniin ja Irakiin palautettavien lapsiperheiden – niin kuin ei muidenkaan ihmisten – henkiinjäämistä ja turvallisuutta voida mitenkään taata, vaan näihin maihin palautettavat ihmiset joutuvat elämään jatkuvassa pelossa, turvattomuudessa ja kuoleman vaarassa. Terveydenhuolto ja koulut eivät näissä maissa toimi. Monet nuoret tytöt joutuvat ihmiskaupan uhreiksi. Silti MMV tekee perheille palautuspäätöksiä, jotka ovat ristiriidassa YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 6. ja 19. ja 22. artiklan kanssa.

Perheiden yhdistäminen ja sitä koskevien sopimusten rikkominen

Suomea sitoo YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 9. artikla, jonka mukaan ”sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on turvallista olla heidän kanssaan.” Tämän artiklan vastaisesti MMV on tehnyt päätöksiä, joissa osa perhettä on saanut oleskeluluvan Suomessa ja osa perheestä lähetetään pois maasta. Lasten oikeuksien 10. artiklan mukaan ”jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä”.

MMV on tehnyt lukuisia päätöksiä, joissa perhettä ollaan hajottamassa siten, että osa perheestä saa myönteisen ja osa kielteisen päätöksen (ks. liitteet 4a ja 4b). Näin on tehty myös silloin, kun perheessä on alaikäinen lapsi tai alaikäisiä lapsia. Samasta kodista ja samasta perheestä tulleita perheenjäseniä tulisi kohdella yhdenvertaisesti.

Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n kansainvälisiä sopimuksia. Samoin Suomen hallituksen, ministeriöiden ja virastojen toimintaa sitoo Suomen perustuslaki. Käytännössä kuitenkin hallituksen ulkomaalaislakiin valmistelemat tiukennukset ja humanitääristen perusteiden poistaminen turvapaikkapäätöksistä, sisäministeriön tulkinnat ulkomaalaislaista samoin kuin maahanmuuttoviraston tulkinnat ja sovellutukset niistä ovat räikeässä ristiriidassa YK:n kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain kanssa.

Esimerkiksi turvapaikan saaneilla syyrialaisilla tai irakilaisilla ei ole mahdollisuutta perheenyhdistämiseen. Marraskuussa avattu sähköinen perheenyhdistämishaku helpottaa hakemuksen vireillepanoa, mutta se edellyttää yhä perheenkokoajan käyntiä Turkin Ankarassa.

Mahdottomaksi tilanteen on tehnyt se, että syyrialaisille eikä irakilaisille myönnetä viisumia Turkkiin. Tällä hetkellä pattitilanteessa on reilusti yli 100 syyrialaista, jotka ovat saaneet lokakuun lopussa turvapaikkapäätöksen Suomesta. Syyrian poikkeuksellisen vaikeasta sotatilanteesta huolimatta Suomen poliittiset päättäjät estävät heiltä oikeuden perheiden yhdistämiseen. Ulkoministeriö on määrännyt, että Suomesta turvapaikan saaneen syyrialaisen perheenjäsenen pitää hakea perheenyhdistämistä Turkin Ankarasta (ks. liite 6 Turvapaikan saaneilla syyrialaisilla ei ole mahdollisuutta perheenyhdistämiseen). Muita vaihtoehtoja ei ole. Tässä asiassa Suomea sitovat Euroopan ihmissoikeussopimuksen 8. artikla, Lapsen oikeuksien julistus sekä Lapsen oikeuksien yleissopimus ja Eurooppa-neuvoston direktiivi oikeudesta perheenyhdistämiseen, mutta näitä ei enää noudateta. Tässä Suomen hallituksen, sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston toiminta rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. Suomen linja poikkeaa myös muiden Euroopan maiden kuten Ruotsin, Tanskan ja Saksan käytännöistä, joilla kaikilla on Suomea merkittävästi laajempi toimintaverkosto perheenyhdistämisasioissa.

Etninen syrjintä maahanmuuttoviraston päätöksenteossa

Vaikka julkisesti on tiedossa, että Afganistanissa hazara-heimoa on syrjitty ja vainottu jo kauan ja heimon jäseniä maassa tapetaan jatkuvasti, niin tästä huolimatta MMV ei ota huomioon etnistä syrjintää palautuspäätöksiä tehdessään, vaan on antanut kielteisiä päätöksiä ja palauttaa etnisesti syrjittyjä ihmisiä Afganistaniin. Esimerkkinä on hazara-heimoon kuuluva perhe, josta vain osa eli isä, 22-vuotias tytär ja 12-vuotias poika ovat Suomessa. Äiti, isoveli ja kaksi pikkusiskoa ovat olleet pakolaisina Iranissa jo useita vuosia ja ovat siellä edelleen. Alun alkuaan perhe on joutunut vainon kohteeksi oman etnisen alkuperänsä vuoksi ja heitä on syytetty aiheettomasti poliittisista mielipiteistä, minkä vuoksi he joutuivat pakenemaan Pakistaniin silloin kun tällä hetkellä 22-vuotias tytär on ollut 6-7 vuoden iässä. Heidän kohdallaan MMV on tehnyt kielteisen päätöksen, jonka mukaan heidän pitäisi palata Afganistaniin, josta he ovat paenneet 15 vuotta sitten. Afganistanissa heillä ei ole kotia, ei työtä eikä sukulaisia ja näistä syistä ja etnisen taustansakin vuoksi he joutuisivat edelleen syrjityksi ja täysin tyhjän päälle. Käytännössä siis MMV:n karkoituspäätös merkitsisi perheen tuhoa ja etnisen syrjinnän jatkumisen hyväksymistä. Päätöksen perusteluissaan 12-vuotiaan pojan kohdalla MMV toteaa, että

”häneen ei ole kohdistunut Afganistanissa mitään vakavia oikeuden loukkauksia”. Absurdiksi perustelun tekee se, että kyseinen poika ei ole koskaan edes Afganistanissa ollut! (ks. liite 7, Kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskeva hakemus/käännyttäminen, asiakasnrot xxxxxxx, xxxxxxx ja xxxxxxx). Tässä tapauksessa on kyseessä 12-vuotias lapsi, joka isänsä ja sisarensa kanssa on anonut kansainvälistä suojelua YK:n lastenoikeuksien yleissopimuksen 22. artiklan mukaisesti. Tämänkin tapauksen kohdalla MMV rikkoo sekä lastenoikeuksien yleissopimusta että perustuslakia.

Edellä mainittujen selvitysten ja näkökulmien valossa vaarana on, että hallituksen tiukentuneen ulkomaalaispolitiikan seurauksena Suomeen muodostuu pääasiassa afgaaneista ja irakilaisista koostuva oikeudeton paperittomien nurkkaan ajettu kansanryhmä. Vallitseva tilanne on epätoivoinen ja se voi muodostaa kasvualustan voimakkaalle turhautumiselle, tarpeettomalle syrjäytymiselle ja mahdolliselle radikalisoitumiselle.

Te, arvoisa Oikeuskansleri, olette vastikään kiinnittänyt huomiota siihen, että lainvalmisteluun on vastoin näkemyksiänne saattanut tulla perus- ja ihmisoikeuksien vastaisia säädöksiä. Katsomme, että lainvalmistelijat ja hallituspuolueet eivät ole piitanneet perustuslain ja kansainvälisten humanitääristen sopimusten ja sitoumusten noudattamisesta lainsäädäntötyössä, mikä on omiaan murentamaan demokratian ja ihmisoikeuksien perusteita Suomessa.

Xxxssa 28. joulukuuta 2016

Mainokset

5 thoughts on “Kantelu oikeuskanslerille Suomen turvapaikkapolitiikasta

  1. Kuinka kauan migrin annetaan jatkaa mielivaltaista toimintaansa, joka rikkoo niin lakia kuin ihmisoikeuksia. Miksi kukaa ei puutu? Missä ovat tämän maan ihmisoikeusjuristit? Kuinka monta nuorta on jo pakolla palautettu Irakiin, jossa odottaa kidnapatuksi joutuminen, kidutus, kuolema? Kuinka tämä on mahdollista, vaikka Suomen ja Irakin välillä ei ole luovutussopimusta?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s