Luukku 20: ”Älä ota henkilökohtaisesti”

Olet hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua. Olet kertonut turvapaikkapuhuttelussa hakevasi Suomesta kansainvälistä suojelua, koska olet saanut aseelliselta ryhmittymältä uhkauksia sen takia, että olet työskennellyt aiemmin amerikkalaisten joukkojen kanssa ja perheesi taloa on ammuskeltu.

Asianajajan toimittamat lisäselvitykset, joiden mukaan kotiinne on hyökätty, jolloin äitisi on pahoinpidelty, ja isäsi on siepattu, asiasta on tehty rikosilmoitus, joka on toimitettu Maahanmuuttovirastoon pahoinpidellyn äitisi valokuvien kanssa.
PERUSTELUT KANSAINVÄLISEN SUOJELUN OSALTA

TOSISEIKAT

Kerrot olevasi Irakin kansalainen ja kotoisin Bagdadista. Olet kertonut henkilöllisyydestäsi ja taustastasi johdonmukaisesti, ja esittämäsi asiakirjat tukevat kertomustasi henkilöllisyydestäsi. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi henkilöllisyydestäsi, kansalaisuudestasi ja kotipaikastasi ja tutkii kansainvälisen suojelun tarpeesi suhteessa kotimaahasi Irakiin.

Olet kertonut, että olet työskennellyt amerikkalaisten joukkojen kanssa 2006-2011 ja amerikkalaisissa yhtiöissä 2011-2014, minkä jälkeen pakenit maasta. Olet kertonut työhistoriastasi uskottavasti ja johdonmukaisesti, ja toimittanut kertomustasi tukevia asiakirjoja lisäselvityksenä. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi työstäsi.

Olet kertonut, että vuonna 2013 olet saanut aseelliselta ryhmittymältä uhkauskirjeen, jossa sinua syytettiin vakoojaksi ja sinut uhattiin tappaa. Lopetit työsi amerikkalaisessa yhtiössä, teit rikosilmoituksen uhkauksesta ja siitä seuranneesta perheesi auton poltosta ja siirryit asumaan toiselle alueelle. Olet kertonut, että tilanne rauhoittui, kunnes vuonna 2014 perheesi sai tuntemattomaksi jääneeltä taholta uhkauskirjeen, jossa teitä vaadittiin poistumaan asuinalueelta. Olet kertonut, että kotitaloanne kohti ammuttiin useita kymmeniä luoteja. Veljesi teki poliisille rikosilmoituksen. Olet kertonut huonontuneesta yleisestä turvallisuustilanteesta alueellanne. Lähdit pois 2014 ensin Turkkiin ja sitten Suomeen.

UNHCR:n Irak-katsauksen mukaan vuodesta 2003 lähtien sekä sunnien että shiiojen aseellisten ryhmien tiedetään uhanneen, kidnapanneen ja tappaneen yrittäjiä, suurlähetystöjen työntekijöitä, autonkuljettajia ja muita henkilöitä, jotka ovat tehneet yhteistyötä monikansallisten tai Yhdysvaltojen joukkojen, ulkomaisten hallitusten ja kansainvälisten yritysten tai järjestöjen kanssa estääkseen toisia henkilöitä aloittamasta työskentelyä näiden tahojen kanssa.

Tällä hetkellä ISISin vastainen taistelu on sekä shiiamiliisien että Irakin viranomaisten ja Yhdysvaltojen armeijan yhteinen päämäärä, johon Yhdysvaltojen armeijan osallistuminen olennaisesti liittyy. Ulkomaisten joukkojen kanssa työskentelevät irakilaiset sotilaat ovat yhä yksi Irakin haavoittuvaisimpia ryhmiä. Heihin kohdistuvien hyökkäysten uhan muodostaa lähinnä ISIS (UNHCR 2012, Landinfo 2016).

Olet kertonut 2013 saamastasi uhkauskirjeestä johdonmukaisesti ja omakohtaisesti. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi uhkauskirjeestä. Tekemällä rikosilmoituksen olet turvautunut asiassa viranomaissuojeluun. Olet lopettanut työsi amerikkalaisessa yhtiössä, ja olet kertonut, että tämän jälkeen tilanne rauhoittui etkä saanut enää uusia aiempaan työsi liittyviä uhkauksia.

Shiialaisten puolisotilaallisten ryhmien epäillään syyllistyneen pääasiassa miespuolisten sunnisiviilien   sieppauksiin, kidutuksiin ja tappoihin eri puolilla Irakia, mutta etenkin Bagdadin kaupungissa sekä kaupunkia ympäröivällä vyöhykkeellä. Erityisessä vaarassa ovat olleet sunniarabimiehet, jotka ovat kotoisin alueilta, joita ISIS hallitsee tai missä sunnikapinallisia yleisesti tuetaan. Bagdadin alueen sunniväestö kokeekin, että shiialaiset ääriryhmät pyrkivät väkivaltaa ja muita pelottelukeinoja hyväksi käyttäen ajamaan sunnit pois asuinalueiltaan. Viranomaissuojelun saaminen Bagdadissa sunniarabina on useimmiten epätodennäköistä.

Olet kertonut 2014 perheesi saamasta uhkauksesta ja 2014 tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta johdonmukaisesti ja uskottavasti. Maahanmuuttovirasto hyväksyy kertomuksesi näiltä osin tosiseikkana. Olet kuitenkin kertonut siirtyneesi jo vuonna 2013 toiselle asuinalueelle. Koska olit perheesi kokemaa uhkausta ja ampumavälikohtausta ennen siirtynyt asumaan kotikaupunkisi sisällä toiselle alueelle, ja uhkausten sisältönä oli muualle siirtyminen, uhkaus ei ole voinut kohdistua sinuun henkilökohtaisesti. Asiassasi ei ole myöskään esitetty mitään mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että vuoden 2014 uhkaus ja ampumavälikohtaus olisivat syy-yhteydessä vuonna 2013 saamaasi uhkaukseen ja aiempaan työhösi tai että niiden takana olisivat samat tahot.

Olet myös kertonut, että perheesi siirtyi ampumavälikohtauksen jälkeen toiselle asuinalueelle Irakista paenneen veljesi kotiin. Avustajasi toimittamien lisäselvitysten mukaan perheesi kotiin on hyökätty 2016, äitisi pahoinpidelty, isäsi siepattu ja asiasta tehty rikosilmoitus. Asiassa ei ole esitetty mitään, mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että nämä tapahtumat liittyisivät suoranaisesti sinun saamiisi uhkauksiin tai ampumavälikohtaukseen.

Edellä esitetyn maatiedon mukaan sunnimuslimeihin voi Bagdadin tämän hetkisessä tilanteessa kohdistua oikeudenloukkauksia. Maatieto ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva sunnimuslimi olisi vainon vaarassa yksinomaan uskontonsa vuoksi. Yksi perheesi taloon kohdistuneen ammuskelun todistajista on myös saanut uhkauskirjeen. Olet kertonut, että perheesi talo on muiden sunnien talojen tavoin ryöstetty ja poltettu, ja että ampumavälikohtaus on ajallisessa yhteydessä ISISin toimintaan muualla Irakissa. Ottaen huomioon kertomasi siitä, että vuonna 2014 saamasi uhkaus ja sen jälkeinen ampumavälikohtaus liittyvät aseellisten ryhmien tavoitteeseen häätää sunnimuslimit alueelta pois, edellä esitetyn maatiedon, sekä sen, että et alueelta poistumisesi vuonna 2013 jälkeen ole enää saanut henkilökohtaisesti uhkauksia, Maahanmuuttovirasto katsoo, että perheesi kokema uhkaus ja ampumavälikohtaus liittyvät aseellisten ryhmien harjoittamaan yleiseen pelotteluun ja satunnaisiin kostotoimenpiteisiin asuinalueellanne. Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana sitä, että olisit kotimaahasi palatessasi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkauksien kohteeksi.

 

OIKEUDELLINEN ARVIO

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei voi tai on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa suojeluun.

Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana sitä, että olisit vaarassa kotimaassasi. Pelkosi ei siten ole objektiivisesti perusteltua. Tappouhkaus voi sinänsä olla laadultaan ulkomaalaislain 87 a §:ssä tarkoitettu vainoksi katsottava teko. Lopetettuasi työsi ja muutettuasi toiselle alueelle tappouhkauksen jälkeen et ole enää saanut uusia uhkauksia tai kokenut muitakaan oikeudenloukkauksia. Näin ollen yksittäistä tappouhkausta ei voida toistuvuudeltaan vainoksi katsottavana tekona. Auton polttamista omaisuuteen kohdistuvana tekona ei luonteeltaan voida pitää sinuun kohdistuneena vainoksi katsottavana tekona. Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana, että olisit kotimaahasi palatessasi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi. Näin ollen Maahanmuuttovirasto katsoo, ettet ole esittänyt perusteltua syytä uskoa, että sinuun olisi kohdistunut kotimaassasi vainoksi katsottavia tekoja.

Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei sinuun ole kohdistunut ulkomaalaislain 87 a §:ssä mainittuja vainoksi katsottavia tekoja, jotka johtuisivat 87b §:ssä mainituista syistä, etkä ole esittänyt perusteita uskoa, että niitä voisi tapahtua myöskään jatkossa. Asiassasi ei näin ollen ole UlkL 87 § b:n edellyttämää syy-yhteyttä vainoksi katsottavan teon ja ulkomaalaislain mukaisen syyn välillä. Edellä sanottu huomioiden tapauksessasi ei myöskään ole ulkomaalaislain 88 c §:n tarkoittamia vainoa harjoittavia tahoja etkä siten tarvitse 88 d §:n mukaisia suojelun tarjoajia.

Kaikkien laissa säädettyjen edellytysten tulisi täyttyä, jotta sinulle voitaisiin myöntää turvapaikka. Koska pelkosi ei ole perusteltua, Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinulla ei ole perustellusti aihetta pelätä joutuvasi kotimaassasi vainotuksi ulkomaalaislain 87 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Maahanmuuttovirasto katsoo edellä esitetyin perustein, ettei asiassasi ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että sinua uhkaisi kotimaassasi ulkomaalaislain 88 § 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kuolemanrangaistus tai teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Bagdadin turvallisuustilanteesta saatavien tietojen mukaan sinulla ei ole kotialueellesi palatessasi ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Asiassasi ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämisestä yksilöllisistä, inhimillisistä syistä.

Maassa oleskelusi jatkuminen edellyttäisi oleskelulupaa, jota sinulle ei ole myönnetty, joten sinut voidaan käännyttää kotimaahasi. Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinut voidaan käännyttää Irakiin ilman, että voit siellä joutua vainon, vakavan haitan tai epäinhimillisen taikka ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi tai että sinut voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Ulkomaalaislain 147 a §:n 1 momentin mukaan käännyttämistä tai karkottamista koskevassa päätöksessä määrätään vähintään seitsemän ja enintään kolmenkymmenen päivän aika, jonka kuluessa ulkomaalaisen on poistuttava maasta vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisen paluun aika lasketaan siitä, kun päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Aikaa voidaan erityisestä syystä pidentää.

Ulkomaalaislain 150 §:n 1 momentin mukaan maahantulokielto määrätään, jos ulkomaalainen ei ole paluulle määrätyssä ajassa poistunut vapaaehtoisesti. Maahantulokielto määrätään erillisellä päätöksellä.

LÄHDE: Maahanmuuttovirasto

Turvapaikanhakija on 25-vuotias. Hän on nuoremman veljensä kanssa Suomessa ja on tehnyt valituksen maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä. Turvapaikanhakijan isä on ollut kadonneena heinäkuussa tapahtuneen sieppauksen jälkeen. Turvapaikanhakijan äiti oireilee psyykkisesti pahoinpitelyn ja miehensä katoamisen jälkeen. Perheen vanhin poika on paennut perheineen toiseen, Euroopan ulkopuoliseen maahan turvaan.

Yhteydenotot:

office@migrileaks.fi

Mainokset

Luukku 14: ”Epävarmat tapaukset ratkaistaan hakijan hyväksi” – onkohan näin?

”Pekka” on Bagdadista kotoisin oleva 23-vuotias sunnimuslimi, joka on saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Kaikki alkoi elokuussa 2015, kun shiiamilitanttien ryhmä tuli Pekan luokse vaatien hänen perhettään liittymään heidän riveihinsä.

14_1

Migrin mielestä Pekan kertomus shiiamiliisien vierailusta on todenmukainen, mutta he eivät katso, että kyseessä on ollut ”pakkovärväys”.

14_2

Migrin saamien tietojen mukaan shiiamiliitioiden ei ole raportoitu harjoittaneen pakkovärväystä, vaikka sunnit ovatkin saattaneet kokea ”yhteisöllistä painetta” liittyä shiiojen rinnalle taistelemaan ISISiä vastaan.

14_3.jpg

Tässä yhteydessä on syytä muistaa Migrin tietojen ajantasaisuus. Migrihän ei ole kiireidensä vuoksi ehtinyt käymään Bagdadissa muutamaan vuoteen, mutta luotetaan me kai silti edelleen siihen, että Migri tekee päätöksiä ”laatukylki” edellä ja pakkovärväyksiä ei siis tapahdu!

Vaikka pakkovärväämistä ei Migrin tietojen mukaan olekaan tapahtunut, hyväksyy Migri tosiseikaksi sen, että shiiamiliisit ovat käyneet kyselemässä hakijaa myöhemmin elokuun 10. päivä ja syyttäneet tuolloin hänen isäänsä hakijan piilottamisesta. Mutta Migrin tietojen mukaan kyse on siis edelleen täysin vapaaehtoisesta pyynnöstä liittyä militian riveihin.

14_4

Syyskuussa hakijan isä ammutaan ja heidän kotitaloonsa kirjoitetaan uhkaus ”te sunnit olette shiioja vastaan, menkää pois”. Hakija kertoo Migrin mukaan uskottavasti seinään kirjoitetusta uhkausviestistä ja näyttää kertomuksensa tueksi valokuvia. Migri ei kuitenkaan usko hakijan kertomusta sillä kuvista ei selviä, onko kyseessä varmasti hakijan asunto. Epäselvissä tapauksissahan asia ratkaistaan Migrin mukaan turvapaikanhakijan hyväksi, joten onko Migrillä hakijaa parempaa tietoa asiasta?

14_5.jpg

Näin ollen Migri toteaa ettei hakijan pelko ole ”objektiivisesti perusteltua”. Ja tuloksena kielteinen päätös.

14_6

Ja toteaa hänen voivan rauhassa palata takaisin shiiojen hallinnoimaan Bagdadiin (Bagdadin tilanteesta lisää mm. eilisessä luukussamme).

Luukku 13: Jos sinua pelottaa Helsingissä niin voithan aina muuttaa Vantaalle

Migri ei ole ehtinyt käydä tarkistamassa Bagdadin tilannetta…

Helsingin Sanomat,  11.12.2016

1migrieika%cc%88ynytbagdadissa

…mutta lähettää silti rutiininomaisesti  vainottuja ja kidutettuja sunnimuslimeita Bagdadin muutamaan  sunnikaupunginosaan.

Migri kertoo päätöksissään näin:

2bagdadshiiat

3mansouradhamyia

 

Ja sen jälkeen toteaa

4sisa%cc%88inenpako

Kuitenkin Migrin omassa maatietoraportissa (huhtikuu 2015) todetaan että näillä alueilla shiiamilitiat ovat erityisen aktiivisia:

5migriraporttihuhtikuu_2015

Migrin käyttämissä lähteissä eikä heidän omissa myöhemmissä raporteissaan (lokakuu 2015  ja toukokuu 2016) löydy mainintaa siitä, että shiiamilitiat olisivat kadonneet näiltä alueilta. Ja kuten jo tiedetään, Migri ei ole ehtinyt käydä paikan päällä tarkistamassa tilannetta.

Siispä Migrin väittämä siitä että vainottu henkilö voisi turvallisesti siirtyä näihin kaupunginosiin asumaan on erittäin tarkoitushakuista. Bagdadin turvallisuutta arvioitaessa aluetta pitäisi arvioida kokonaisuutena. Etäisyydet eri kaupunginosien välillä eivät ole mainittavia ja uhkaavat tahot ylittävät eri kaupunginosien rajoja ilman vaikeuksia, vaikka heidän asemansa ei kaikilla tällaisilla alueilla olisikaan vahvimmillaan.

Ulkomaalaislain mukaan sisäistä pakoa sovellettaessa on otettava huomioon että henkilön on voitava turvallisesti ja laillisesti päästä maan kyseiseen osaan ja hänen on voitava kohtuudella edellyttää oleskelevan siellä. Huomiota on kiinnitettävä kyseisessä osassa vallitseviin yleisiin olosuhteisiin ja hakijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin.

Adhamiya on kaupunginosa n. 15 km Bagdadista ja Mansour on osa Bagdadin keskustaa. Militiat kulkevat vapaasti kaupunginosasta toiseen ja heillä on vainotun henkilötiedot järjestelmissään. Miltä sinusta tuntuisi, jos poliisi olisi kidnapannut sinut kotoasi ja kiduttanut sinua, koska et käy kirkossa tai koska olit töissä amerikkalaisessa firmassa,  ja sitten sinua kehotettaisiin muuttamaan Helsingistä Vantaalle? Tuntuisiko turvalliselta?

Luukku 12: Sinulla ei ole oikeutta elää

Karkotuspäätöksen saaneen turvapaikanhakijan tapaaminen

Haastattelen turvapaikanhakijaa saadakseen hänen oman äänensä ja kokemuksensa kuuluviin. Tapaan karkotuspäätöksen saaneen turvapaikanhakijan väliaikaisessa majoituspaikassa. Poliisi on tullut hakemaan hänet vastaanottokeskuksesta varoittamatta kaksi päivää aikaisemmin, ja kuljettanut hänet Helsinkiin karkotuskeskukseen. Miehen kännykästä on loppunut akku eikä hän pysty ottamaan yhteyttä ystäviinsä tai lakimieheensä. Hän on hämmentynyt ja shokissa, koska poliisit ovat tulleet varoittamatta. Hän on viimeksi puhunut lakimiehensä kanssa kolme viikkoa aikaisemmin eikä hänelle ole kerrottu tulevasta karkotuksesta.

Helsingissä miehelle ilmoitetaan, että hänet viedään toiseen kaupunkiin. Poliisit sanovat, että hänen turvapaikkaprosessinsa on päättynyt. Hän ei ole saanut ruokaa Helsingissä eikä kukaan ole selittänyt hänelle kunnolla asioita. Poliisin käyttämä tulkki ei puhu hänen äidinkieltään. Poliisit soittavat miehen lakimiehelle. Selviää, että lakimies ei ole jostain syystä tehnyt valitusta toisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Onko hän unohtanut? Monta kysymystä jää avoimeksi. Mies on stressaantunut ja hätääntynyt, koska hän ei tiedä mitä tapahtuu. Moni asia on jäänyt epäselväksi.

Lakimies on miehen kertoman mukaan jättänyt jostain syystä valituksen tekemättä toisen negatiivisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ja sen takia karkotus on astunut voimaan. Poliisille on kuitenkin annettu uudet ohjeet peruuttaa karkotus ja kuljettaa hänet poliisiasemalle, jossa hän viettää yön putkassa. Hänet lukitaan selliin, jossa on wc pönttö ja makuulaveri.

Kuljetuksen aikana miehen kädet on sidottu selän taakse. Virkailija käy miehen rahoilla ostamassa hänelle ruokaa. Yö on levoton, ihmiset meluavat hänen sellinsä ulkopuolella, huutavat ja hakkaavat ovea. Mies ei nuku koko yönä. Hän miettii miksi häntä kohdellaan kuin vankia, vaikka hän ei ole syytettynä rikoksesta. Hän on vain hakenut turvapaikkaa.

Seuraavana aamuna mies kuljetetaan poliisiasemalta toisen kaupungin vastaanottokeskukseen. Tapaan hänet väliaikaisessa majoituksessa. Hän oli käynyt ostamassa kaupasta ruokaa. Hänelle on annettu oma tilapäinen huone. Toisten turvapaikanhakijoiden lapset juoksentelevat ja leikkivät käytävällä. Keskustelemme hetken aikaa hänen tilapäisessä huoneessaan.

Mies on syntynyt köyhyydessä ja kurjuudessa elävään perheeseen. Hän sanoo, ettei elämä ole koskaan ollut helppoa eikä kohdellut häntä silkkihansikkain. Jo teini-ikäisenä poika on halunnut päästä pois kurjista oloista. Hän on tehnyt kovasti töitä ja säästänyt rahaa. Hän on kyennyt säästöillään hankkimaan itselleen yliopistotason koulutuksen. Hän on mennyt naimisiin. Elämä oli kuitenkin erittäin vaikeaa aseellisten joukkojen vainon takia. He ovat surmanneet hänen sukulaisensa lapsen vain muutaman kuukauden ikäisenä.

Mies näyttää minulle todistuksia yliopistosta ja hääkuviaan. Hänellä on myös kuvia sukulaisen pienestä vauvasta, joka on oppinut istumaan. Toisessa kuvassa aseellisten joukkojen ampuma vauva on kiedottu kapaloon ja side pään ja kasvojen ympärillä. Joukot ovat vainonneet miestäkin ja hän on saanut uhkauksia. Hänet on myös saatu kiinni ja kidutettu, mutta sillä kertaa hän pääsee pakoon. Hän on paennut uudestaan kotimaastaan. Mies liikuttuu kertoessaan äidistään, joka murheen murtama johtuen surusta ja huolesta, koska ei kuullut moneen kuukauteen poikansa olinpaikasta.

Mies on päässyt pakoon Suomeen saakka. Suomeen hän on tullut kuultuaan Suomen hyvästä koulutusjärjestelmästä, demokratiasta ja oikeudenmukaisesta valtiosta, jossa noudatetaan ihmisoikeuksia. Hän on asunut yli vuoden vastaanottokeskuksessa ja opettanut sinä aikana mm. kirjoittamisen alkeita turvapaikanhakijoille, jotka ovat lukutaidottomia. Hän toivoo voivansa jatkaa uudessa kotimaassaan koulutustaan vastaavassa työssä.

Hän kertoo vieläkin heräävänsä öisin muistoihin kidutustilanteesta. Hän on yrittänyt saada unettomuuteen ja ahdistukseen apua vastaanottokeskuksen henkilökunnalta. Hänelle on vastattu: Jos saat oleskeluluvan, voit saada hoitoa. Hän sanoo, että ahdistus, masennus, pelko ja unettomuus vaivaavat häntä öin ja päivin.

Hänellä on suunnaton ikävä vaimoaan ja äitiään, jotka elävät vielä kotimaassa vaikeissa ja vaarallisissa oloissa. He toivovat, että mies voi hakea heidät turvaan. Jos hän palaa, on hyvin todennäköistä että aseelliset joukot etsivät hänet käsiinsä ja vainoaminen jatkuu. Pahimmassa tapauksessa he saavat hänet kiinni, kiduttavat tai tappavat hänet. Mies ei ole yli vuoteen tavannut vaimoaan,  hän haluaa näyttää vielä minulle hääkuvia. Ja kuvia aseellisten joukkojen ampumasta pienestä vauvasta. Kun hän puhuu äidistään, hänelle tulee kyyneleet silmiin …

Seuraavana päivänä hänet kuljetetaan takaisin samaan vastaanottokeskukseen, josta poliisit hakivat hänet kaksi päivää aikaisemmin.

MAAHANMUUTTOVIRASTO: SUOSITUKSET TURVAPAIKKAPUHUTTELUN KEHITTÄMISESTÄ

Traumatisoituneet hakijat

Traumatisoituneilla hakijoilla on muiden haavoittuvien ryhmien tapaan kaikkein heikoin asema nykyisessä turvapaikkaprosessissa, jossa päätös perustuu puhuttelussa kerrottuihin perusteisiin. Traumatisoituneen hakijan tapauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hakijan asianmukaiseen kohtaamiseen sekä rauhallisen ja kunnioittavan ilmapiirin luomiseen. On olennaista tiedostaa, että eri ihmisillä traumatisoituminen ilmenee hyvin eri tavoin.

Traumaattisista kokemuksista on aina vaikea kertoa. Haluttomuus vastata ja puhua tietyistä aiheista voi liittyä hakijan kokemaan traumaan. Traumatisoitunut henkilö ei usein yksinkertaisesti muista traumakokemusta eikä pysty siitä kertomaan. Traumatisoituminen voi vaikuttaa kykyyn kertoa tapahtumista yksityiskohtaisesti ja kronologisessa järjestyksessä. Trauman kokenut henkilö kertoo kokemuksesta usein kuin ulkopuolisena, ilman omakohtaisen kokemuksen tuntua, mistä syystä hänen kertomustaan voi olla vaikea pitää todenmukaisena. Traumasta kertomiseen saattaa liittyä myös voimakkaita tunnereaktioita, kuten itkua tai ahdistuneisuutta. Toisinaan hakijan pitää myös päästä hetkeksi pois tilanteesta. Puhuttelussa tulisi saada selvitettyä edes se, että on tapahtunut jotain pahaa, josta hakija ei sillä hetkellä pysty tarkemmin kertomaan.

Jos hakijalla on mahdollisuus ja motivaatio terapiahoitoon, hänelle tulee antaa mahdollisuus täydentää kertomusta traumakokemuksen osalta psykiatrin tai muun terapeutin lausunnolla. On myös huomattava, että hakijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada hoitoa riippuen siitä, mihin vastaanottokeskukseen heidät on sijoitettu. Sekä avustajan että vastaanottokeskusten työntekijöiden tulisi kiinnittää huomiota siihen, että hakijan motivaatiota hoitoon ja hoidon tarvetta selvitetään ja lausuntoja pyydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on, että traumatisoitumisesta ja muista psyykkisistä ongelmista saataisiin selvitystä varhain, jopa ennen puhuttelua.

Traumatisoituneen henkilön tapauksessa tulee erityistä huomiota kiinnittää siihen, että puhuttelussa on oikeankielinen tulkki, johon hakija voi luottaa. Hakijan epäluottamus tulkkiin ja tulkkausvirheet voivat johtaa koko puhuttelun epäonnistumiseen. Jokaisen puhuttelijan tulee saada koulutusta traumatisoitumisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen. Puhuttelijan tulisi olla tietoinen siitä, mitä trauma ja psyykkinen vamma merkitsevät ja miten ne vaikuttavat henkilön kykyyn kertoa tapahtumista. Myös muille turvapaikanhakijoiden kanssa työskenteleville tulisi taata koulutusta trauman tunnistamiseen, sen ilmenemismuotojen ymmärtämiseen ja traumatisoituneen kohtaamiseen. Koulutusta tulee saada myös mielen puolustusmekanismien (esimerkiksi dissosiaatio) toiminnasta. Traumatisoitunutta haastateltavaa voi olla vaikea kuunnella tai ymmärtää kokemuksia, joihin liittyy äärimmäistä väkivaltaa, esimerkiksi kidutusta, raiskauksia tai sotatilanteita. Tähän vaikuttavat myös kuulijan omat psyykkiset puolustusmekanismit.

LÄHDE

Suositukset turvapaikkapuhuttelun kehittämisestä, Maahanmuuttovirasto

http://www.migri.fi/download/16474_2009_01_ERF-hanke_Suositukset_turvapaikkapuhuttelun_kehittamisesta.pdf?bb88ec5f2915d488 Viitattu 7.12.2016

Luukku 9: Eivät ne sinua löydä

Eivät ne sinua löydä

Jussi*) on joutunut vuosina 2014 ja 2015 salamurhayritysten kohteeksi Bagdadissa kieltäydyttyään korruptiosta. Maahanmuuttovirasto, Migri, myöntää vaaran, mutta tarjoaa turvallisena vaihtoehtona maan sisäistä pakoa Etelä-Irakiin.

Ote Jussin negatiivisesta päätöksestä:

clipboard01

Jussi on kertonut haastattelussa, että hänellä ei ole sukua Bagdadin ulkopuolella, ja Etelä-Irakissa hän erottuisi joukosta, eikä siellä olisi ketään suojelemassa ja takaamassa häntä. Hän on asunut Bagdadissa sunniuskoisten alueella. Epävakaassa maassa ihmiset suhtautuvat epäluuloisesti yhteisön ulkopuolisiin, erityisesti heimoalueella. Työn, asunnon ja normaalin elämisen edellytyksenä on, että henkilöön luotetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että sukulainen tai tuttava suostuu omalla nimellään takaamaan uuden ihmisen luotettavaksi. Ulkopuoliseen kohdistuu epäilyt poliittisista ja uskonnollisista kytköksistä. Etelä-Irak on shiiojen hallinnoimaa heimoaluetta, jossa uskonto hallitsee totaalisti koko yhteiskuntaa. ”Arvioitaessa, onko hakijalla perusteltu pelko joutua vainotuksi, merkitystä ei ole sillä, onko hakijalla todellisuudessa alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen, yhteiskunnalliseen tai poliittiseen ryhmään liittyviä piirteitä, jotka johtavat vainoon, jos vainon harjoittaja kuitenkin arvioi hakijalla olevan tällaisia piirteitä.” (Ulkomaalaislaki 87 b § kohta 2). Vaikka Jussi ei itse ole uskonnollinen, etelässä selviämisen edellytyksenä olisi käytännössä shiiauskon tunnustaminen ja äidin ja kodin sunnitaustan salaaminen, ja eläminen pelossa jäädä kiinni sunnitaustasta.

Jussin pelko on aiheellinen. Ruotsin maahanmuuttoviraston käyttämässä maaraportissa (Rättsligt ställningstagande angående situationen i Irak, Migrationsverket 2016 58/2016, epävirallinen käännös) todetaan sivulla 4: “Šiiamuslimien hallitsemalta Basran alueelta on raportoitu, että sunnimuslimit joutuvat hyökkäyksien ja ahdistelun kohteeksi. Sunnimuslimeihin, erityisesti sisäisiin pakolaisiin, kohdistuu suurta epäluuloa siitä, että heillä on yhteyksiä IS:n.” Kuitenkin, Suomen maahanmuuttoviraston mukaan:

clipboard02

Jussin saamassa päätöksessä kerrotaan rikollisuuden ja kidnappauksien lisääntymisestä ja militioiden ja poliittisten ryhmien valtakamppailusta Etelä-Irakissa, mutta väitetään, että muuttaminen olisi Jussille turvallinen vaihtoehto. Ulkopuolisena heimoalueelle ilmestyvä henkilö on kiinnostusta herättävä kohde rikollisille. Jussi on kertonut haastattelussa, että häntä uhanneet ihmiset ovat militiaa, ja Irakissa poliisi on kieltäytynyt auttamasta häntä, koska hän syyttää teoista militian jäseniä. Kuitenkin Maahanmuuttovirasto kiistää, että militia uhkaisi Jussia. Jos Jussi ei ole saanut aiempiinkaan vaikeuksiinsa apua viranomaisilta, miten voisimme uskoa että hän voi saada Ulkomaalaislain 88 d §:n mukaista tehokasta ja luonteeltaan pysyvää suojelua kotimaassaan?

clipboard03

Toisin sanoen Maahanmuuttovirasto toteaa, että mikäli turvapaikanhakija ei pysty osoittamaan olevansa vaarassa kaikkialla kotimaassaan, voidaan turvapaikkahakemus hylätä. Näin kävi myös Jussille:

clipboard04

Käytännössä ajatus sisäisestä paosta on kestämätön. Vaikka löytyisikin pieni turvallinen alue, saadaan henkilön olinpaikka kuitenkin selville. Irakissa kansalaisilla on rekisteröitymisvelvoite. Se tarkoittaa että sekä lähtöpaikalla että uudella paikkakunnalla pitää ilmoittaa muutosta viranomaisille, eli käytännössä ilmoittautua poliisilaitoksella. Muuttaakseen uudelle alueelle, on ensin asioitava edellisen asuinpaikan viranomaisten kanssa – eli Jussin olisi asioitava Bagdadissa, jossa Jussin henki on vaarassa. Sieltä pitää saada mukaan dokumentit, jotka toimitetaan uuden asuinalueen viranomaisille. Ilman näitä papereita ei voi solmia vuokrasopimusta, asioida pankissa, hoitaa normaaliin elämään liittyviä asioita. Kaikkien on kannettava mukanaan aina liikkuessaan kodin ulkopuolella henkilöllisyyspapereita ja ajantasaista asumisrekisteriotetta. Ihmisten on Irakissa toistuvasti esitettävä henkilöllisyytensä tarkastuspisteillä kaupunkien sisällä ja välillä liikkuessaan tai muuten poliisin niin pyytäessä. Turvallisuussyistä ulkopaikkakuntalaisen on pystyttävä selittämään millä asialla liikkuu kotipaikan ulkopuolella.

Militian mustalla listalla oleminen tekee maan sisäisestä muutosta vaarallisen, sillä militia on kytköksissä viranomaisiin. Viranomainen tai poliisi, jolle ilmoittaudutaan, voi olla saman militian jäsen, joka on uhannut hakijaa. Asioidessaan viranomaisten kanssa, Jussi saattaa antautua omille etsijöilleen.

*) Nimi muutettu

Luukku 7: “Vuotaako” turvapaikkapäätökset poliittisessa paineessa – Lähi-Idän lahjat, Suvakit ja Särkänniemen delfiinit

1)Maahanmuuttovirasto Migri ilmoittaa, että poliittisella ohjauksella ei voi vaikuttaa turvapaikkapäätöksiin

Maahanmuuttovirasto Migri väittää julkisuudessa, että turvapaikkapäätöksiin ei voi vaikuttaa poliittisella ohjauksella. Migri on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee siis maahantuloon, maassa oleskeluun ja pakolaisuuteen liittyviä asioita.

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/paatoksenteon_lahtokohta_kansainvalista_suojelua_niille_jotka_sita_tarvitsevat_69682

Migrin ylijohtaja Jaana Vuoriolta on kysytty tästä ja hän vastaa Helsingin Sanomien mukaan seuraavasti

Onko teihin kohdistettu poliittista painetta?

”En koe, että minuun olisi.”

Vuorio kuitenkin muistuttaa Suomen hallituksen linjauksesta, jonka mukaan Suomesta ei pitäisi saada turvapaikkaa helpommin kuin esimerkiksi Ruotsista.

HS 4.9.2016 http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002919099.html

2) Poliittiset päättäjät = lainsäätäjät, viranomaiset ottavat kantaa

Tässä muutamia lukuisista esimerkeistä:

“Mitä eroa on Suomeen kuulumattomalla turvapaikanhakijalla ja delfiinillä? Delfiinin voi lähettää Kreikkaan”

(Särkänniemen delfiinit lähetettiin Kreikkaan elokuun lopussa 2016).

  • Näin kesäisen hupsuttelevasti luonnehti eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja ja entinen Suomen Sisu ry:n jäsen Juho Eerola (ps) Facebook -sivullaan turvapaikanhakijoiden – noiden mainitsemiensa “Lähi-Idän lahjojen” – tilannetta meille “Suvakeille”.
  • Eduskunnan hallintovaliokunta käsittelee sisäministeriöstä tulevia lakiesityksiä muun muassa valtion ulkomaalaisasioita sekä kaikki maahanmuuttolait.

Erkki Tuomioja (sd) oli huolissaan eduskunnan täysistunnossa 5.10.2016 :

….Tai mitä me teemme, jos meidän omassa eduskuntaryhmässämme on ihmisiä, jotka valokuvauttavat itsensä ääriliikkeiden edustajien kanssa (Juho Eerolan välihuuto) tai osallistuvat vihapuheen levittämiseen? Ei kenellekään, oli se bussipysäkillä, eduskunnassa tai netissä, tule antaa tuulensuojaa väheksymällä näitä tekoja: että pojat ovat poikia tai tämähän on vain harmitonta huulenheittoa.https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx

Näin luonnehtivat tilannetta puolestaan itsenäisyyspäivän aattona noiden “Lähi-Idän lahjojen” “suvakki”auttajat:

“Minä pelasin eilen muumipelejä pikkutytön kanssa, joka on juuri saanut negatiivisen turvapaikkapäätöksen.”

“Olen etsinyt talvikenkiä irakilaiselle 12 v tytölle joka kävelee kesäkengillä.”

luukku7kuva

Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on muun muassa antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tässä perustuslakivaliokunnan jäsenen Leena Meren (ps) blogista poimittuna “tilannearvio” 2.9.2016: http://www.leenameri.fi/blogi/

“Hallitus tekee hyvää työtä turvapaikanhakijoiden vetovoimatekijöiden vähentämiseksi.

Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto.”

“Suomi sosiaalitoimistona”-  v 2015 tilastoja muutamista turvapaikanhakijoita vastaanottaneistä maista suhteessa väkilukuun:

2015tilasto

Oikeus elää -kampanjan infograafi, lähde: tilastokeskus, UNHCR

3) Kootut selvitykset ja tilannearviot

Suomen kuvalehti 12.2.2016 http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-perussuomalaiset-sanelivat-suomelle-uuden-pakolaispolitiikan/

Näin perussuomalaiset sanelivat Suomelle uuden pakolaispolitiikan – kahdessa tunnissa paperi oli valmis

Lähde perustuslakivaliokunnan jäsenen Leena Meren (ps) blogi http://www.leenameri.fi/blogi/ 29.8.2016 sekä 10.6.2016

“Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan yksi merkittävimmistä puolueen saavutuksista hallituksessa on Suomen maahanmuuttopolitiikan täyskäännös.– Väitän, että se on vuoden aikana suoritettuna hyvä saavutus, hän sanoi PS:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa maanantaina.”

ps_linjaukset

4) Summa summarum: Joulupukkiinkin voi uskoa

Huomattavasti vaikeampi on uskoa siihen, että politiikalla ei ole mitään tekemistä turvapaikkapäätösten ja niihin liittyvään viranomaismenettelyn, päätöksenteon ja lainsäädännön kanssa.

Meillä on oikeus vaatia maamme viranomaisilta ihmisoikeuksien kunnioittamista, hyvää hallintotapaa ja parempaa turvapaikkapolitiikkaa!

Lähde: Hallintolaki 2 luku 6§, hyvän hallinnon perusteet:

  • Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
  • Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.
  • Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

 

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artikla.

  • Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

 

Juha Sipilä, Miksi vaikenet kun ihmisoikeuksia rikotaan?