Kantelu oikeuskanslerille pakkopalautuksista

20170405 pakkopalautuskanne

Pyydän Teitä, arvoisa oikeuskansleri, tutkimaan tässä kantelussa esitetyt vaatimukset sekä havainnot turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksista kiireellisinä ja kriittisinä, koska kyse on ihmishengistä.

1 Kantelun kohde

Turvapaikanhakijoiden pakkopalautusten mahdollistavat tahot – niistä päättävät sekä niitä toimeenpanevat viranomaiset ja muut julkista tehtävää hoitavat tahot (Maahanmuuttovirasto, oikeuslaitos ja Poliisi).

2 Menettely ja päätökset, joita kantelu koskee

Vuoden 2015 pakolaiskriisi on muuttanut Suomen harjoittamaa turvapaikkapolitiikkaa ennennäkemättömällä tavalla. Kiristyneen politiikan seurauksena on aloitettu pakkopalautukset Irakiin ja Afganistaniin. Pakkopalautusten kohteena on myös hallinto-oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta sellaisia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole syyllistyneet rikoksiin.

Maahanmuuttoviraston prosesseissa on riidattomasti todettu esiintyneen vakavia virheitä. Pakkopalautettujen on myöhäistä ja lähes mahdotonta itse tehdä asianomistajakanteita. Tämä kantelu koskee kaikkia niitä Irakiin ja Afganistaniin tehtyjä karkotuspäätöksiä sekä karkotuksen toimeenpanoja, jotka on käsitelty Maahanmuuttovirastossa vuoden 2015 kesästä lähtien, ja joissa pakkopalautettava vastustaa palautusta.

Esimerkkinä on pyynnöstä saatavilla Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen viety irakilaisen turvapaikanhakijan pakkopalautustapaus. Palautuksista ja esimerkkitapauksista raportoidaan myös mediassa ja sosiaalisessa mediassa säännöllisesti.

3 Kanteluasia

Suomen perustuslain 9 pykälän 4 momentin mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Ulkomaalaislain 147 pykälän mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Euroopan Unionin perusoikeuskirjan 19 artiklan mukaan 1. Joukkokarkotukset kielletään. 2. Ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaan ulkomaalaisten joukkokarkotus kielletään.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EC mukaan jäsenvaltio voi toteuttaa palautuksia sillä ehdolla, että käytössä on oikeudenmukainen ja tehokas turvapaikkajärjestelmä, joka kunnioittaa  palautuskieltoperiaatetta täysin.

Pakkopalautukset ovat mielestäni Suomen perustuslain vastaisia ja rikkovat Suomen ratifioimia kansainvälisen lain mukaisia ihmisoikeussopimuksia, koska  Suomen turvapaikkajärjestelmä ei tällä hetkellä ole oikeudenmukainen eikä viranomainen ei pysty varmistamaan, että palautetut eivät joudu ym. olosuhteisiin. Pakkopalautukset rikkovat Euroopan Unionin perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen joukkokarkoituskieltoa, koska hakemuksia ei ole käsitelty yksilöllisesti. Lisäksi pakkopalautuksiin liittyvät virkamiesten menettelyt rikkovat hyvää virkamieshallintotapaa ja ovat oikeusvaltion periaatteen vastaisia, koska säilöönottopäätökset vaikuttavat mielivaltaisilta.  Perusteena mm. seuraavat havainnot:

1. Viranomainen ei pysty seuraamaan, mitä palautetuille tapahtuu

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston edustajat ovat mediassa todenneet, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta valvoa, mitä palautetuille tapahtuu:

http://yle.fi/uutiset/3-9476980

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/maastapoistot-kovassa-kasvussa-valvojalla-rankka-tyo-seurata-palautuslentoja-lahtomaihin-24304284

Myös Maahanmuuttoviraston johtaja  Jaana Vuorio myöntää, ettei ole mahdollista  seurata mitä palautetuille tapahtuu (A-studio  1.3.2017)

Pakolaisoikeudellisessa näytönarvioinnissa on merkitystä Benefit of the Doubt -periaatteella. Ts. tapaus on ratkaistava hakijan hyväksi, jos ei voida luotettavasti varmistua siitä, että palauttaminen ei rikkoisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 19 artiklaa tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa.

Professori Lauri Hannikaisen mukaan viranomainen voidaan saattaa vastuuseen kuolemantapauksissa.

Kun turvapaikanhakija on itse vakuuttunut että hänet tapetaan jos hän palaa, tulisi olla todella vedenpitävät perusteet sille, että vaaraa ei ole.

2. On todennäköistä, että pakkopalautettujen joukossa on virheellisen päätöksen saaneita, koska

2.1.  Maahanmuuttoviraston päätösten laadussa on todettu olevan merkittäviä puutteita, mm.

  • Ammattitaidottomia tulkkeja
  • Kokemattomia haastattelijoita
  • Vanhentuneita ja epämääräisiä lähteitä
  • Tapauksia ei ole käsitelty yksilöllisesti vaan on käytetty standardilauseita, jotka eivät liity kyseiseen tapaukseen mitenkään

Oikeuskansleri on havainnut merkittäviä puutteita Migrin prosesseissa.

Helsingin Sanomissa Migrin työntekijät avautuvat valtavista ongelmista päätöksenteossa

Myös Jaana Vuorio on itse myöntänyt että virheitä on tapahtunut.

2.2 Maahanmuuttoviraston toiminnassa on merkkejä poliittiseen painostukseen taipumisesta (mm Suomen Kuvalehti 12.2.2016)

Ensinnäkin poliittisen paineen seurauksena on pyritty toteuttamaan epärealististisia tulostavoitteita ja Migrin työntekijät ovat kokeneet painostusta kielteisten päätösten tekemiseen (Helsingin Sanomat 4.9.2016).

Lisäksi poliitikot ovat selkeästi tuoneet esille sen, että tavoitteena on tehdä Suomesta mahdollisimman vähän houkutteleva.

On myös ilmeistä, että on pyritty tekemään mahdollisimman paljon hylkääviä päätöksiä. Tätä tukevat mm seuraavat havainnot:

2.3 Oikeuslaitos on poikkeuksellisen haastavan tehtävän edessä

Maahanmuuttoviraston  laatuongelmat  vaikuttavat olevan  laajuudessaan niin mittavia, että oikeuslaitoksen on erittäin haastavaa löytää kaikkia virheitä. Hallinto-oikeudessa on ennennäkemätön määrä valituksia ja myös sinne on palkattu paljon uusia työntekijöitä. Lisäksi hallinto-oikeus tekee päätöksensä samojen asiakirjojen perusteella, jotka olivat Migrin käytössä, joten prosessin alkuvaiheessa tehdyt virheet kertautuvat.

Vaikka jopa 23 % päätöksiä palautuu sieltä Migriin, on suuri pelko siitä, että hallinto-oikeudesta on mennyt läpi virheellisiä päätöksiä. Tästä on osoituksena turvapaikanhakijoiden ilmeinen epätoivo (itsemurhayritykset, Rautatientorin mielenosoitus).

Myös Pakolaisneuvonnan asiantuntijat kyseenalaistavat hallinto-oikeuksien kykyä tehdä yhtenäisiä, oikeita päätöksiä. Kun tämän lisäksi on samanaikaisesti heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja monet ovat joutuneet turvautumaan huonoihin lakimiehiin,  on erittäin todennäköistä että virheellisiä päätöksiä jää voimaan ja pakkopalautettavat joutuvat todelliseen hengenvaaraan.

3. Pakkopalautuksia pannaan täytäntöön, vaikka

3.1 Tapaus olisi käsiteltävänä korkeimmassa oikeudessa.

Vaikka laki sallii pakkopalautukset heti lainvoimaisen päätöksen jälkeen, niiden täytäntöönpano kesken oikeusprosessin on perus- ja ihmisoikeuksien vastaista, koska ym. syistä ei ole voitu varmistua siitä, että palautettavat henkilöt eivät joudu oikeudenloukkausten kohteeksi.

        3.2 Laki sallisi inhimillisemmän vaihtoehdon

Tilapäistä oleskelulupaa maastapoistumisen estymisen vuoksi (ulk 51 pykälä) ei ole varsinaisesti poistettu ulkomaalaislaista, vaan sitä on lakattu soveltamasta vapaaehtoisen paluun edistämistä koskevan lainmuutoksen jälkeen.

Paperittomat-verkoston sivuilla kerrotaan näin:

“Jos kielteisen päätöksen saanutta henkilöä ei voida viranomaistoimin palauttaa ja tilapäistä oleskelulupaa harkitaan, otetaan tällöin huomioon myös vapaaehtoisen paluun mahdollisuus. Jos viranomaiset katsovat, että vapaaehtoinen paluu on mahdollinen, tilapäistä oleskelulupaa ei myönnetä. Viranomaiset katsovat yleensä, että jos yksikin henkilö on onnistunut palaamaan kyseiseen maahan, vapaaehtoinen paluu on tällöin mahdollinen.”

Mielestäni viranomainen tulkitsee vapaaehtoisen paluun lakia lainvastaisesti varsinkin irakilaisten kohdalla, sillä Suomella ei ole Irakin kanssa palautussopimusta ja Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta pakkopalautettuja sillä perusteella, että he eivät kykene valtiona suojelemaan kansalaisiaan vainolta. Toisin sanoen pakkopalautus vapaaehtoisen paluun varjolla ei ole mahdollinen Irakiin, vaikka Suomen viranomainen näin asiaa tulkitsee.

Myös periaatteellisella tasolla on valheellista soveltaa “vapaaehtoisen paluun” periaatetta kun turvapaikanhakija voimakkaasti vastustaa ja uskoo joutuvansa tapetuksi, varsinkin kun on tiedossa virheellisten päätösten todennäköisyys.

4. Periaatteet, jolla pakkopalautettavat valitaan ei ole tiedossa, mutta toiminta vaikuttaa mielivaltaiselta

Säilöönoton tulisi olla viimeinen keino, mutta silti säilöön on otettu mm. henkilöitä, joille ei ole tarjottu ilmoittautumisvelvollisuutta vaihtoehtona, joilla on työpaikka, ja joiden ei ole todettu olevan aikeissa paeta (Yle 27.1. 2017). Esimerkkinä myös perhe, jossa lapsi on noudettu kesken koulupäivän ja äiti on lentokiellossa raskauden takia (ESS 4.4.2017).

5. Poliisi rikkoo perus- ja ihmisoikeuksia pannessaan täytäntöön pakkopalautuksia

Myös toimeenpanevan viranomaisen tulee kohdallaan noudattaa ihmisoikeuksia (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Rautiainen ja Lavapuro: “Vallankäyttö vastoin ihmisoikeuksia on laitonta, sillä ihmisoikeudet ilmaisevat voimassaolevan oikeusjärjestyksen koko sisällön ikään kuin alkiomuodossa. Kaikki lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan käyttö tapahtuu ihmisoikeuksien rajoissa”.

Arvoisa Oikeuskansleri, olette itse todennut vakavia puutteita Maahanmuuttoviraston toiminnassa.  Rautatientorilla mieltään osoittavat turvapaikanhakijat ovat ojentaneet vetoomuksen ratkaisuehdotuksineen Maahanmuuttovirastolle, Poliisille ja hallitukselle helmikuussa 2017.

Julkisuudessa on arvosteltu turvapaikkapolitiikkaa voimakkaasti (YK:n kidutuksen vastainen komitea , Amnesty) ja tuhannet kansalaiset ovat tehneet lukemattomia vetoomuksia (ml. yli 12000 k ulttuurialan ammattilaisia, 100 tiedemaailman vaikuttajaa, nimekkäitä yhteiskunnallisia vaikuttajia, suurin osa Helsingin kaupunginvaltuutetuista) ja mielenosoituksia.

Mikään näistä ei ole johtanut toivottuun tulokseen, vaan muista Euroopan maista poikkeavat kielteiset turvapaikkapäätökset saavat lainvoiman ja pakkopalautukset jatkuvat kiihtyvällä tahdilla.

Pyydän Teitä, arvoisa oikeuskansleri,

  1. kertomaan mihin konkreettisiin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä jotta perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukset Suomessa eivät jatkuisi
  2. selvittämään miten turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset saataisiin keskeytettyä kunnes on varmistuttu siitä, että karkotuspäätökset ovat ihmis- ja perusoikeuksien mukaisia
  3. ryhtymään toimenpiteisiin, jotta vääryydet korvataan niille, jotka on jo otettu säilöön ja/tai palautettu virheellisin perustein.

Helsingissä, 4.4.2017

(allekirjoitus)

Lisäys 6.4.2017:

Kantelu ei ole lakitekninen dokumentti. Kyseessä on yksityishenkilön tekemä kantelu oikeuskanslerille, jonka julkaisimme hänen luvallaan.

Lisätietoja kanteluiden tekemisestä:  https://www.okv.fi/fi/kantelu/ukk/.

 

 

Pommi, pahoinpitely, tappouhkaus, vaino – ei turvapaikkaa

Pelkosi_perusteltua

Aziz oli ystävänsä autossa, kun auto räjähti Al-Qaidan asettamaan pommiin. Ystävä kuoli, mutta Aziz onnistui pelastautumaan pahasti palaneena. Heti räjähdyksen jälkeen shiiamilitia kuitenkin nappasi Azizin – he syyttivät häntä pommi-iskusta. He pahoinpitelivät Azizia ja hänet päästettiin vapaaksi vasta useiden päivien päästä, kun hänen vanhempansa onnistuivat todistamaan, että myös Aziz oli shiia. Tämän maahanmuuttovirasto hyväksyy syksyllä 2016 tehdyssä päätöksessään tosiasiaksi.

Tämä kaikki tapahtui vuonna 2007, mutta siitä lähtien Aziz on joutunut tekemisiin shiiamilitian kanssa. Puhuttelupöytäkirjasta käy ilmi, että pommi-iskun jälkeen Aziz muutti Bagdadista toiseen noin 100 kilometrin päässä sijaitsevaan kaupunkiin, mutta sielläkin shiiamilitia kävi kuulustelemassa häntä.

Palattuaan Bagdadiin Aziz meni naimisiin sunninaisen kanssa. He asuivat yhdessä Bagdadissa shiiaenemmistöisellä alueella, mutta kävivät vierailemassa vaimon vanhempien luona sunnienemmistöisellä alueella. Tämä teki shiiamilitiat epäluuloisiksi. He kehottivat Azizia jättämään vaimonsa ja kävivät myös hänen kotonaan kuulustelemaan tätä ja vaimoa.

”Sinua epäiltiin vakoojaksi ja ilmiantajaksi. — [Shiiamilitia] halusi tappaa sinut. Syynä tähän oli se, että olit naimisissa sunnin kanssa.” (MP)

Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikaksi myös sen, että Azizia on uhattu, koska hän on vieraillut sunnienemmistöisellä alueella ja että hänet on uhattu tappaa. Maahanmuuttovirasto toteaakin päätöksessä:

”Olet siten kokenut ulkomaalaislain mukaisia vainoksi katsottavia tekoja, minkä lisäksi Maahanmuuttovirasto on edellä hyväksynyt, että olet vaarassa kokea oikeudenloukkauksia, jos palaisit Bagdadiin.” (MP)

Turvapaikan perusteet eivät siitä huolimatta Maahanmuuttoviraston mukaan täyty.

Case AMQAY kuva 1

”Vainon syitä arvioidessa otetaan huomioon ainakin alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen ja poliittiseen mielipiteeseen sekä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen liittyvät tekijät. — Maahanmuuttovirasto on edellä katsonut, että sinua tulevaisuudessa uhkaava vainon vaara liittyy siihen, että olette käyneet sunnienemmistöisellä alueella —, mikä ei ole ulkomaalaislain mukainen vainon syy. [Shiiamilitialta] saamasi tappouhkaus ei liittynyt henkilökohtaiseen uskontoosi. Syy-yhteys vainon syyn ja vainoksi katsottavan teon välillä ei täyty kohdallasi.” (MP)

Maahanmuuttovirasto siis tulkitsee, että vainon syynä ovat nimenomaan Azizin vierailut sunnienemmistöisellä alueella. Tämä siitä huolimatta, että he ovat päätöksessä todenneet, että shiiamilitia epäili Azizia vakoojaksi ja ilmiantajaksi ja että hänet haluttiin tappaa, koska hän oli naimisissa sunnin kanssa.

Koska syy-seuraussuhde vainon ja sen syyn välillä Maahanmuuttoviraston mukaan puuttuu, Azizille ei myönnetä turvapaikkaa. Sen sijaan Maahanmuuttovirasto toteaa Azizin olevan toissijaisen suojelun tarpeessa. Toissijaista suojelua myönnetään, jos turvapaikan edellytykset eivät täyty, mutta on ”merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa” (MP).

Turvapaikkaa tai toissijaista suojelua ei kuitenkaan tarvitse myöntää, jos hakijalla “ei ole jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi” (MP). Tätä kutsutaan sisäiseksi paoksi, ja siihen Maahanmuuttovirasto kehottaa myös Azizia.

Maahanmuuttoviraston mukaan Aziz voi muuttaa asumaan Etelä-Irakiin. Maahanmuuttovirasto toteaa yksinkertaisesti: “Irakin kansalaiset ovat maan perustuslain mukaan vapaita muuttamaan, matkustamaan ja asumaan missä tahansa maan sisällä” (MP). Vaikka muuttaminen on perustuslain mukaan mahdollista, käytännössä Etelä-Irakissa asuminen on ilman verkostoja vaikeaa jopa shiiamuslimille puhumattakaan sunnimuslimille, kuten Azizin vaimo (ks. MigriLeaksin aikaisempi artikkeli aiheesta).

Etelä-Irakin turvallisuutta Maahanmuuttovirasto arvioi näin:

”Etelä-Irakin yhdeksän läänin turvallisuustilanne on melko vakaa, eikä Keski-Irakissa Islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuvaa aseellista ryhmittymää (ISIS) vastaan käydyillä taisteluilla ole ollut merkittävää vaikutusta alueen tilanteeseen. Tiettyjä Babylonin läänin osia lukuun ottamatta alue on ollut Irakin turvallisuusjoukkojen hallinnassa koko konfliktin ajan. Myös Babylonin läänin tilanne on vakautunut sen jälkeen, kun turvallisuusjoukot valtasivat läänin pohjoisosassa sijaitsevan Jurf al-Sakharin ISISiltä lokakuussa 2014. Bagdadin eteläpuolella sijaitsevassa Babylonin läänin pohjoisosassa, jossa on merkittävä sunnivähemmistö, oli kuitenkin alkuvuonna 2016 useita ISISin iskuja. Näiden jälkeen turvallisuustilanne on myös Babylonin läänin pohjoisosassa vakautunut uudelleen aiemmalle matalan riskin tasolle. Kerbalan ja Anbarin läänien välistä rajaa on vahvistettu ISISin hyökkäysten estämiseksi. Tavanomainen rikollisuus ja sieppaukset ovat lisääntyneet Etelä-Irakissa alueilla, joista turvallisuusjoukot ovat siirtyneet muualle taistelemaan ISISiä vastaan. Taustalla on myös paikallisten militioiden ja poliittisten ryhmien valtakamppailu. Etelä-Irakin lääneissä on ollut myös heimojen välisiä jännitteitä.” (MP)

Ulkomaalaislain mukaan sisäisen paon mahdolllisuutta on arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota paitsi alueen yleisiin myös turvapaikanhakijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin. Aiemmin päätöksessään Maahanmuuttovirasto on todennut, että Aziz kohtaa henkilökohtaista vainoa nimenomaan shiiamilitioiden taholta. Päätöksessä antamassaan Etelä-Irakin tilannetta koskevassa turvallisuusyhteenvedossa Maahanmuuttovirasto arvioi kuitenkin ainoastaan alueen yleistä turvallisuutta, ei millään tavalla Azizia uhkaavan shiiamilitian läsnäoloa tai toimintamahdollisuuksia Etelä-Irakissa.

Toisin sanoen Azizin tapauksessa kyse on henkilökohtaisesta vainosta, mutta Maahanmuuttovirasto ei ole ottanut hänen henkilökohtaisia olosuhteitaan huomioon arvioidessaan sisäisen paon mahdollisuutta. Päätöksestä ei käy mitenkään ilmi, että Aziz olisi Etelä-Irakissa turvassa vainoajiltaan, varsinkin kun Korkein hallinto-oikeus on sittemmin arvioinut, että shiiamilitioiden toiminta perustuu todennäköisesti systemaattiseen ja pitkäaikaiseen seurantaan.

Miten Maahanmuuttovirasto siis voi väittää, että Azizin olisi turvallista asettua Etelä-Irakiin?

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän analysoi Azizin turvapaikka-asiakirjat*.

* Puhuttelupöytäkirja (PP), Maahanmuuttoviraston päätös (MP).

Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei.

Ei ollut pelkästään yksi räjähdys

Ali pelkää, että hänet tapetaan, jos hän palaa Irakiin. Itseasiassa hän on aivan varma, että niin tapahtuu. Maahanmuuttovirasto Migri on toista mieltä. Heidän mielestään syytä pelkoon ei ole, vaan Ali voi turvallisesti palata. Alin ja Migrin kannan välillä on räikeä ristiriita. Miten tämä on mahdollista?

Aloitetaan Alin tarinasta. Hän todisti kotikaupungissaan veristä pommi-iskua. Iskun jälkeen hän sanoi julkisesti uskonnollisten johtajien ja shiiamilitian olevan vastuussa siitä ja ihmisten kuolemasta. Samana päivänä häneen kotiinsa tuli tuttu, shiiamilitiaan kuuluva mies, joka varoitti Alia hänen toiminnastaan:

Sen takia sinut tapetaan ja sinun elämä on vaarallisessa tilanteessa. –- Jos olisit onnekas henkilö, pystyt pakenemaan ja elämään.” (PP)

Seuraavana päivänä Ali pakeni.

Tämän tapahtumakulun Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiasiana. Kysymyksiä herää kuitenkin kahdesta seikasta:

1) Tarkoittiko shiiamilitiaan kuuluvan miehen vierailu Aliin kotona, että shiiamilitia oli ottanut häneen yhteyttä? Migrin päätöksen mukaan näin ei ole: ”[s]inuun ei olla millään tavoin oltu yhteydessä shiiamilitioiden taholta” (MP).

Migrin kanta voi johtua siitä, että puhuttelupöytäkirjan mukaan mies oli tullut tapaamaan Alia militian tietämättä. Näin ollen voidaan katsoa, että häneen ei ottanut yhteyttä shiiamilitia organisaationa, vaan ainoastaan sen yksittäinen jäsen.

2) Oliko Alia uhkailtu vai pelkästään varoitettu? Migri on päätöksessään tulkinnut, että Alia ei ole uhattu: ”Olet kertonut, ettei sinua ole uhattu.” (MP) Puhuttelupöytäkirjassa Ali kuitenkin viittaa uhkailuun: ”Samana päivänä uhattiin ja seuraavana aamuna pakenin pois” (PP) Sanoja “varoitus” ja “uhkailu” on kuitenkin käytetty puhuttelussa epäjohdonmukaisesti ja sekaisin.

Tämä ero voi tuntua pieneltä, mutta turvapaikkaprosessin näkökulmasta se ei sitä välttämättä ole. Uhkaus on varoitusta selkeästi suorempi ja konkreettisempi. Uhkauksessa sanotaan, että sinulle tapahtuu jotain pahaa, kun taas varoituksessa todetaan, että sinulle saattaa tapahtua jotain pahaa. Vainon todistaminen on helpompaa uhkailun kuin varoituksen perusteella. Näin ollen Migrin määrittely siitä, että Alia on ainoastaan varoitettu, ei uhkailtu, ei ole yhdentekevää turvapaikkakäsittelyn kannalta.

Samoin kysymys siitä, kuka Alia on lähestynyt – shiiamilitia vai yksittäinen henkilö – on tärkeä. Lainsäädännön mukaan turvapaikan myöntämisen edellyttämää vainoa voivat harjoittaa viralliset tahot, jollaiseksi myös shiiamilitiat voidaan laskea. Yksittäiset henkilöt eivät kuitenkaan ole tällaisia virallisia tahoja, joten yksittäisen henkilön esittämä varoitus tai edes uhkaus ei oikeuta turvapaikkaan, kun taas virallisen tahon esittämä uhkaus voi sellaiseen oikeuttaa.

Huomioon pantavaa Aliin tapauksessa on myös se, että Ali kertoo puhuttelupöytäkirjan mukaan arvostelleensa uskonnollisia johtajia ja shiiamilitioita. Hän myös kuvailee itseään uskonnottomaksi. Sekä poliittinen mielipide että uskonto ovat mahdollisia vainon syitä ja siksi myös syitä turvapaikkaan. Näihin ei kuulustelussa kuitenkaan juurikaan puututa.

Alilta kysytään kyllä, oliko hän arvostellut uskonoppineita ja militioita aiemmin. Häneltä ei kuitenkaan kysytä sitä, milloin ja miten hän oli alkanut muodostaa poliittisia tai uskonnollisia mielipiteitään ja mahdollisesti ilmaista niitä. Miksi Alin poliittisuutta tai uskonnollisuutta ei ole selvitetty, vaikka ne ovat turvapaikan mahdollisia edellytyksiä?

Ehkä puhuttelupöytäkirjan järkyttävin asia tulee sen lopussa. Kuulustelija tiivistää Alin kertomuksen ja kysyy, onko tällä vielä jotain lisättävää. Ali vastaa:

”Ei ollut pelkästään yksi räjähdys. Paljon oli tapahtunut.” (PP)

Sitten haastattelu päättyy.

Ali on siis selkeästi ilmaissut, että aiheeseen liittyy paljon muutakin, mitä hän ei vielä ole kertonut. Kuulustelija ei kuitenkaan enää palaa tähän. Hän ei kysy, mitä Ali lausahduksella tarkoittaa tai mitä muuta on tapahtunut.

Edelleenkään emme tiedä vastausta tähän kysymykseen, mutta se olisi saattanut muuttaa Aliin elämän suunnan.

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän kävi Alin luvalla tämän turvapaikka-asiakirjat* läpi selvittääkseen tarkemmin, mistä tapauksessa on kyse.

*Puhuttelupöytäkirja (PP), Maahanmuuttoviraston päätös (MP) ja Hallinto-oikeuden päätös (HP). Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei. Päätöksestä käyvät ilmi myös siihen liittyvät perustelut. Hallinto-oikeuden päätös tehdään siinä tapauksessa, jos kielteisen päätöksen saanut hakija valittaa päätöksestä Hallinto-oikeuteen.


***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

He sanoivat, että minä olen petturi

sitaatti_leiska_5Alaa on Etelä-Irakista, Basrasta Suomeen turvapaikanhakijana tullut nuori tietokoneinsinööri, joka on työskennellyt vuosia ulkomaisten yhtiöiden palveluksessa. Hän on sunnimuslimi, mutta kaupungissa, jossa hän asui, on enemmistö shiiamuslimeja.

Maahanmuuttovirasto (Migri) kuvaa päätöksessään shiiojen ja sunnien ristiriitoja ja toteaa päätöksessä kahteen kertaan:

“Yksityishenkilön turvallisuus voi Basrassa joutua uhatuksi lähinnä sellaisessa tilanteessa, että hän toimii vastoin shiamuslimien arvoja ja normeja.”

Tästä ei Alaan tapauksessa kuitenkaan ole lainkaan kysymys. Kysymys on siitä, että shiiamilitia vainoaa systemaattisesti henkilöitä, jotka ovat olleet ulkomaalaisten palveluksessa tai tekemisissä heidän kanssaan.

MigriLeaksin hallussa on useita turvapaikkapäätöksiä, joista selviää, että Alaa ei ole ainoa ulkomaalaisten kanssa työskennellyt ja vainosta raportoinut (ks. myös Mohammedin tapaus).  Maahanmuuttovirasto kuitenkin toteaa Norjan maahanmuuttoviraston maapalvelun raporttiin vedoten, että tilanne on muuttunut ja vaino on loppunut sen jälkeen, kun USA vetäytyi Irakista vuonna 2011. Valitettavasti kyseisessä raportissa ei eritellä, mistä tieto vainon päättymisestä on peräisin.

Alaa kertoo työskennelleensä sekä amerikkalaisessa että englantilaisessa yrityksessä tietotekniikkainsinöörinä. Hänellä on todisteena yrityksen ID-kortti sekä palkkatodistuksia. Syyskuussa 2015 shiiamilitia aktivoitui ja ulkomaisissa yrityksissä työskentelevät alkoivat saada uhkauksia.

Alaa kertoo turvapaikkapuhuttelussa:

“Syyskuussa aloin olemaan paljon varovaisempi, sillä syyskuun viimeisellä viikolla kuultiin, että ihmisiä siepataan jatkuvasti. Sitten lokakuussa tilanne oli rauhallinen ja olin menossa kauppaan ostoksille ja puhelin soi. Puhelu tuli kansainvälisestä numerosta, ja kysyivät minua nimeä. Kysyivät miksi olen petturi ja teen töitä ulkomaalaisten kanssa. Tämä henkilö sanoi, miksi olen petturi, vakooja, ilmiantaja ja miksi teet ulkomaalaisille töitä. He sanoivat, että he tietävät minusta kaiken ja tämän jälkeen laitoin puhelimen kiinni. Kävin ostoksilla ja palasin kotiin.”

Jäljempänä palataan myös uhkauskirjeeseen, jonka Alaa sai. Edellä kerrottuun uhkauspuheluun Maahanmuuttovirasto otti kantaa näin:

“Maahanmuuttovirasto hyväksyy kertomasi perusteella tosiseikkana saamasi uhkauspuhelun ja -kirjeen. Edellä esitetyn kokonaisuuden perusteella Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan hyväksy tosiseikkana, että uhkaus olisi nimenomaisesti kohdistettu sinuun, vaan kyseessä oli yleisesti kaikille ulkomaalaisten kanssa työskenteleville jaettu uhkaus.”

Siis toisin sanoen, henkilökohtainen puhelu ja henkilöön kohdistuva uhkaus ei Maahanmuuttoviraston mielestä ole henkilökohtainen uhkaus, koska vastaavanlainen on esitetty myös joillekin muille.

Alaa jatkaa turvapaikkapuhuttelussa kertomustaan:

“En välittänyt puhelinsoitosta ja samana päivänä kello 23.30 ne ampuivat meidän taloa kohti ja olimme alakerrassa nukkumassa ja menimme vanhempien makuuhuoneeseen piiloon. Sitten kuului räjähdyksen ääniä ja ikkunat meni rikki. Meitä pelotti kovasti, koska emme tienneet, mitä oli tapahtumassa. Sen jälkeen soitin luotettavalle ystävälle ja hän sanoi, ota perheesi ja tule minun luokseni. Meni yksi tunti, ennen kuin uskalsin liikkua, koska en tiennyt kuka on puutarhassa. Se pommi, joka aiheutti räjähdyksen oli käsikranaatti ja militantit käyttävät niitä. Tarkistettiin, että pimeässä puutarhassa ei ole ketään, ja läksimme sitten kaverini luo. Kun oltiin oltu perheen kanssa ystävän luona yötä ja niin aamulla isä sanoi, että meidän pitää mennä kotiin hakemaan tärkeitä tavaroita ja rahaa kotoa. Lähdettiin aamulla klo 10.00-10.30 kotiin, niin meidän talon aidoilla ja pienessä mökissä talon seinään oli maalattu vaaditaan verta. Kysyimme naapureilta kuka on sen kirjoittanut, ja he sanoivat, etta mustiin pukuihin pukeutuneet miehet. Jäin ottamaan kuvia talon ulkopuolelle. Isä meni sisään ja löysi sisältä uhkauskirjeen [shiiamilitialta], jossa solvattiin minua. Uhkauskirjeessä oli aluksi koraanin sanoja ja heidän logo ja siinä sanottiin, että teet englantilaisilla ja amerikkalaisille töitä ja olet petturi ja sinulta leikata pää poikki, ja sinulla on 48 tuntia aikaa lopettaa työt ulkomaalaisille. Isä meni sisään ja otti kuvia rikkonaisista paikoista ja ikkunoista ja isä sanoi, että meidän pitää mennä tekemään poliisilaitokselle rikosilmoitus.”

Päätöstekstissään Maahanmuuttovirasto kyllä mainitsee taloon ampumisen, mutta ohittaa käsikranaatin heiton kokonaan. Alaa on esittänyt todisteena kuvia talosta ja vaaditaan verta -tekstistä hyökkäyksen jälkeen. Maahanmuuttovirasto toteaa, että kopioina niiden todistusarvo on kuitenkin heikko.

Alaan isä halusi tehdä hyökkäyksestä rikosilmoituksen poliisille. Poliisiasemalla ei kuitenkaan heitä autettu, vaan poliisiupseeri kehotti perhettä lähtemään pois.

Alaa kertoo turvapaikkapuhuttelussa edelleen:

“7 minuuttia sen jälkeen, kun olimme lähteneet poliisilaitokselta pois ja 150 m poliisiasemalta tuli auto, jonka ikkunat olivat tummentuneet ja henkilöt tulivat autosta aseiden kanssa ja ne löivät minua ja isääni takaraivoon aseenperällä ja sen jälkeen minut laitettiin autoon. Päähäni laitettiin pussi, jotta en näe mitään. Kun minua lyötiin päähän, menetin tajuntani ja heräsin siihen, kun minä istuin väärinpäin tuolissa kädet ja jalat sidottuina ja pussi päässä. Tässä vaiheessa en tiennyt, mitä minun isälle on tapahtunut. Huoneeseen tuli 2 henkilö, päättelin sen äänistä. He ottivat kaikki minun vaatteeni pois, jättivät vain pikkuhousut jalkaani. He sanoivat, että minä olen petturi, miksi minä teen töitä ulkomaalaisille. Kaksi henkilö nimittelivät ja haukkuivat minua koko ajan, olin petturi ja agentti ja siellä haisi tupakan haju. He olivat polttaneet tupakkaa ja he sammuttivat tupakan minun selkääni. Siellä kuului ihmisten itkua ja huutoa. Tämä tapahtui usein, kuului huutoa ja sitten hiljeni. He koko ajan pahoinpitelivät minua. Löivät avokämmenillä minua ja jollain kepillä jalkoihin. Sitten he jatkoivat koko ajan tupakan sammuttamista selkääni ja monesti pyysin heitä lopettamaan sen. Menetin myös monesti tajuntani. Pahoinpitely jatkui koko ajan ja he kysyivät mitä tietoa sinä saat ja levität näille yrityksille. Sanoivat myös, että sinulla on sisko, joka työskentelee Englannin konsulaatissa ja he myös tiesivät siskon nimen. Monesti minä tarvitsin mennä vessaan, mutta he eivät antaneet minun mennä vessaan, vaan jouduin virtsaamaan omaan paikkaani. He sanoivat, että olen sika ja sinä ansaitset tämän.He sanoivat, että he ovat varma, että sinä ja sisko olette vakoojia, koska siskoni on tehnyt työtä englannin konsulaatissa ja hän on saanut Englannissa turvapaikan.”

Alaa vapautetaan 60 000 dollarin lunnaita vastaan. Hänellä oli hyvä palkka ja shiiamilitia tiesi sen. Viiden päivän kidnappauksen jälkeen omaiset löysivät hänet aavikolta tien vierestä shiiamilitian ilmoittamasta paikasta.

Maahanmuuttovirasto toteaa, että:

“Kertomasi sieppauksesta ja siitä vapautumisestasi oli yleisluontoinen. Esitit lääkärinlausunnon kertomasi tueksi liittyen tupakalla polttamiseen. Sen todistusarvo on kuitenkin olematon, koska jälkien alkuperästä tai etenkään niiden tekjästä ei sitä kautta voida saada selvyyttä. Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana, että shiiamilitia — olisi siepannut sinut.”

Maahanmuuttovirasto siis katsoo kokonaisuutena, että Alaa ei ole saanut henkilökohtaista uhkausta. Nimellä soitettu uhkauspuhelu ja nimelle osoitettu uhkauskirje ovat yleisluontoisia eivätkä kohdistu henkilöön. Käsikranaattia ei ole olemassa, taloon ampumista kylläkin. “Verta vaaditaan”-tekstiä aidassa ja talon vaurioita ei ole olemassa, koska kuvilla maahanmuuttoviraston mielestä ei ole todistusarvoa. Tupakan sammuttamisesta johtuvilla selässä olevilla arvilla ei ole todistusarvoa, koska tekijää ei voi nimetä.

Maahanmuuttovirasto katsoo, että ammattiin liittyvä uhka poistuu lopettamalla kyseisen ammatin harjoittamisen.

“Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana, että sinut tapettaisiin tai olisit muuten vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi palatessasi kotimaahasi. Pelkosi ei ole siten objektiivisesti perusteltua.”

Alaa sai marraskuussa 2016 Maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen. Poliisin kertoessa päätöksestä Alaa totesi olevansa väsynyt taistelemaan oikeuksistaan ja allekirjoitti suostumuksen vapaaehtoiseen paluuseen. Hän kertoi tästä vastaanottokeskuksessa joillekin turvapaikanhakijoille, mutta ei ilmoittanut asiasta perheelleen. Muutamien päivien päästä perheelle tuli nimetön puhelinsoitto. Siinä uhattiin, että jos Alaa palaa Irakiin, hänet tapetaan petturina. Alaa ilmoitti asiasta poliisille. Todennäköinen  tiedon vuotaja Irakiin asuu vastaanottokeskuksessa ja on tiedossa.

Alaa sai hyvän lakimiehen. Asia on hallinto-oikeudessa.


***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

Odota tai tapamme sinut

mohamedMohamad saapui perheineen Suomeen syksyllä 2015. Perheeseen kuuluvat Mohamadin vaimo ja seitsemän lasta. Syksyllä 2016 Mohamadille, hänen vaimolleen ja viidelle alaikäiselle lapselle myönnettiin turvapaikka, mutta kaksi täysi-ikäistä lasta, 23-vuotias Nour ja 19-vuotias Fatimah, saivat kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Helsingin Sanomat uutisoi tapauksesta tänään ja MigriLeaks analysoi perheen turvapaikka-asiakirja. Analyysi viittaa siihen, että toisin kuin Maahanmuuttovirasto (Migri) on tulkinnut, uhka koskee koko perhettä, myös täysi-ikäisiä Nouria ja Fatimah’a.

Pääasiallinen vainon kohde Irakissa oli Mohamad. Mohamad oli toiminut yhteistyössä yhdysvaltalaisten kanssa. Vuodesta 2012 lähtien hän oli saanut useita uhkauksia, joista yksi, luodin sisältänyt kirje, toimitettiin vuonna 2013 perheen kotiovelle. Kesällä 2015 Mohamadia ammuttiin. Tämän Migri hyväksyy tosiseikkana.

Kuitenkin myös Mohamadin perhettä oli uhattu. Mohamad tai hänen perheenjäsenensä uhattiin siepata kesällä 2013. Keväällä 2015 vanhin poika Nour yritettiin kaapata. Myöhemmin samana vuonna hänen vaimonsa ja tyttärensä uhattiin siepata, raiskata ja tappaa.

Huolimatta kaikkiin perheenjäseniin kohdistetusta uhkauksesta, Migri väittää, ettei Nouria ”ole missään vaiheessa uhattu” (NMP). Migri ei myöskään pidä Nourin sieppausta tosiasiana. Tämä siitäkin huolimatta, että tapahtuneen jälkeen isä Mohamadille soitettiin ja sanottiin, että Nour oli onnistunut ”säilyttämään henkensä sattumalta” (MPP).

Lisäksi Nourin päätöksestä tehdystä valituksesta käy ilmi, että tapauksen silminnäkijöiden mukaan toinen Nourin perään juosseista miehistä oli aseistettu ja huusi tämän perään: ”odota tai tapamme sinut” (NV).

Mohamadin vaimon ja tyttären raiskausta ja tappoa koskevan viestin Migri hyväksyy tosiasiana. Migri kuitenkin toteaa Fatimah’lle, että ”[s]inua ei ole nimetty isäsi saamassa uhkauksessa, vaan sinuun on viitattu isäsi tyttärenä” (FMP).

Näin Migri antaa ymmärtää, että koska Fatimah’a ei mainittu viestissä nimeltä, hän ei ole vaarassa. Fatimah’lla on vain yksi sisko, joka oli uhkausviestin tullessa vuoden vanha. Näin ollen on todennäköistä, että tyttäreen kohdistettu raiskausuhkaus koski nimenomaan Fatimah’a.

Fatimah on 19-vuotias, eikä hän ole koskaan asunut omillaan. Naimattomat, nuoret naiset eivät asu Irakissa ilman perhettä. Kuten Migrikin toteaa:

”Olet nuori yksinäinen nainen ja ilman sosiaalista turvaverkkoa olisit Irakissa haavoittuvassa asemassa.” (FMP)

Migri kuitenkin käännyttää Fatimah’n Irakiin sillä perusteella, että hänellä on siellä sukua, ”setiä, enoja ja tätejä” (FMP). Suku ei kuitenkaan enää suostu pitämään yhteyttä Fatimah’n tai tämän perheeseen, sillä he pelkäävät Mohamediin kohdistuneen uhan kohdistuvan silloin myös heihin:

”He [sukulaiset] eivät suostu ottamaan minua vastaan, koska eivät halua aiheuttaa itselleen hengenvaaraa.” (FPP)

Tämä kertoo lisää siitä, että uhka koskee koko perhettä.

Tästä huolimatta täysi-ikäisiltä lapsilta evättiin turvapaikka. Ainoa syy tähän näyttää olevan se, että he – vastoin kuin heidän turvapaikan saaneet pikkusisaruksensa – ovat täysi-ikäisiä. Lisäksi vaikka olisikin niin, että turvapaikkaperusteet eivät Nourin ja Fatimah’n kohdalla täyttyisi, Migrin olisi mahdollista myöntää heille oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi.

Sen sijaan perheenjäseniä ollaan nyt erottamassa toisistaan ja kahta lapsista lähettämässä epävakaaseen maahan, jossa heillä ei ole kotia, työtä, perhettä tai muutakaan turvaverkkoa.

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän analysoi perheen turvapaikka-asiakirjat*.

*Mohamadin puhuttelupöytäkirja (MPP), Nourin puhuttelupöytäkirja (NPP), Fatimah’n puhuttelupöytäkirja (FPP), Mohamedin, hänen vaimonsa ja alaikäisten lasten maahanmuuttoviraston päätös (MMP), Nourin maahanmuuttoviraston päätös (NMP), Fatimah’n maahanmuuttovirason päätös (FMP), Nourin valitus hallinto-oikeudelle (NV), Fatimah’n valitus hallinto-oikeudelle (FV).

Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei. Päätöksestä käyvät ilmi myös siihen liittyvät perustelut. Turvapaikanhakijalla on oikeus valittaa maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeudelle.


***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

Risikko ja kuusi vaihtoehtoista totuutta

risikko_720Keskiviikkona Suomen maahanmuuttotilanteesta vastaava sisäministeri Paula Risikko (kok.) kävi tapaamassa mieltään osoittavia turvapaikanhakijoita Helsingin keskustassa. Hän piti turvapaikanhakijoille pienen puheen, jossa hän valehteli heille. Tämä ei myöskään ole ainoa kerta, kun Risikko on valehdellut Suomen maahanmuuttopolitiikasta. Tässä kuusi Risikon esittämää vaihtoehtoista totuutta, tai selväksi suomeksi, valhetta.

Valhe 1. ”Jokainen turvapaikkapäätös
käsitellään yksilöllisesti.”

Näinhän sen pitäisi mennä. Vertailemalla Maahanmuuttoviraston tehtailemia turvapaikkapäätöksiä käy kuitenkin selväksi, että näin ei ole. Päätöksissä on nimittäin usein jopa useita kappaleita tekstiä, jotka ovat identtiset muiden samasta maasta tulleiden turvapaikanhakijoiden päätösten kanssa. Erityisen räikeästi tämä henkilökohtaisuuden puute tulee esiin seuraavassa esimerkissä. Useissa päätöksissä käsitellään Bagdadin turvallisuutta. Eräässä bagdadilaisen ihmisen päätöksessä puhutaan erityisesti Anbarin läänistä Bagdadiin tulleista maan sisäisistä pakolaisista ja näitä kohtaavista haasteista. Kuitenkin kyseisen päätöksen asianomistaja on itse kotoisin Bagdadista, ei Anbarin läänistä. Toisin sanoen Anbarin läänistä tulleiden sisäisten pakolaisten turvallisuus ei liity hakijan omaan tapaukseen millään tavalla. Sama Anbarin läänistä tulleiden sisäisten pakolaisten tilannetta koskeva kappale esiintyy samanlaisena useissa päätöksissä. Tämä ei kuulosta erityisen henkilökohtaiselta, erityisesti kun se ei liity hakijaan tai tämän tapaukseen millään lailla.

anbar

Valhe 2. ”Jokainen [turvapaikka]hakemus käsitellään kuitenkin — laadukkaasti.”

Turvapaikanhakijoilta vietiin syksyllä 2016 oikeus saada avustaja turvapaikkapuhutteluun [1]. Suomen Asianajajaliitto arvelee tämän vaikuttaneen niin, että turvapaikkapäätöksistä tulee enemmän valituksia [2]. Muutos on siis vaikuttanut paitsi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan, myös turvapaikkaprosessiin laatuun. Myös oikeuskansleri totesi tarkastuskäynnillään marraskuussa, että maahanmuuttoviraston toiminnassa on laatuongelmia [3]. Lisäksi sekä kirkolliset että seksuaalivähemmistöjä edustavat järjestöt ovat olleet huolissaan turvapaikkapäätösten laadusta [4]. Maahanmuuttovirasto on rauhoitellut tätä sanomalla, että Seta on käynyt kouluttamassa heidän henkilökuntaansa [5]. Seta kuitenkin huomauttaa, että se ei ole useaan vuoteen kouluttanut Maahanmuuttoviraston henkilökuntaa [6]. Maahanmuuttovirasto siis johtaa harhaan puhuessaan päätöstensä laadukkuudesta.

Valhe 3. ”Meillä katsotaan jo siinä hakuvaiheessa, että onko maa sellainen, mihin voi palata.”

Nyt puhutaan Irakista. Viime toukokuussa Maahanmuuttovirasto julisti Irakin turvalliseksi maaksi [7]. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio on kuitenkin myöntänyt, että linjauksessa ei ensisijaisesti ollut kyse Irakin turvallisuuden paranemisesta, vaan halusta saattaa Suomen turvapaikkalinja Ruotsin tasolle [8]. Kyse ei siis oikeastaan ollut siitä, että maa olisi sellainen, “mihin voi palata”. Syyskuussa Ruotsi totesikin Irakin turvallisuustilanteen heikentyneen [9] ja tähdensi, että ainoastaan Irakin Kurdistania voidaan pitää vakaana [10]. Suomi myötäili, mutta turvapaikkapolitiikkaan se ei vaikuttanut [11]. Suomi palauttaa tälläkin hetkellä ihmisiä esimerkiksi Bagdadiin. Ruotsi sen sijaan ei edes lennä Irakiin turvallisuussyihin vedoten [12]. Muiden maiden ohella myös Suomen Ulkoasianministeriö suosittaa välttämään kaikkea matkustamista Irakiin taisteluiden ja väkivaltaisuuksien vuoksi [13]. Irak ei ole turvallinen maa.

Valhe 4. ”Kun tulee se lainvoimainen päätös, kielteinen päätös, sitten pohditaan, että miten se vapaaehtoinen paluu onnistuisi. Järjestö ja poliisi hoitaa sen ja lähtökohtaisesti mietitään, että mikä olisi ihmiselle parasta. — Ei pakkopalautuksia, vain näitä vapaaehtoisia palautuksia.”

Videolla näkyy auto, jossa lukee selkeäksi suomeksi ”poliisi”. Auton takana näkyy lentokone. Kaksi poliisia saattaa miehen portaita ylös lentokoneen ovelle. Ovella mies pyristelee, mutta poliisit työntävät hänet koneeseen. [14] Kun Risikolle näytetään tämä tai joku vastaava video, sen sisältö näyttää silminnähden häiritsevän häntä, mutta hän toteaa ainoastaan: ”Joo. Mutta…” [15] Myös valtamedia on raportoinut pakkopalautuksista [16]. Risikko ei voi siis näiltä osin mitenkään vedota tietämättömyyteen. Ihmisiä on viety suomalaisen poliisin toimesta lentokoneeseen nippuunlaittamisvyössä [17]. Ei vaikuta kovin vapaaehtoiselta, eikä myöskään siltä, mikä olisi ihmiselle parasta.

Valhe 5. ”Me toimimme täysin Suomen lainsäädännön mukaan.”

Oikeuskanslerille tehty kantelu viittaa siihen, että vuonna 2016 Suomen ulkomaalaislakiin [18] tehdyt muutokset ovat ristiriidassa Suomen perustuslain [19] sekä usein ihmisoikeussopimusten kanssa [20]. Vuonna 2016 Suomen lainsäädäntöä esimerkiksi muutettiin niin, että turvapaikanhakijoiden oikeutta saada oikeusapua turvapaikkapuhuttelussa kavennettiin merkittävästi [21]. Lisäksi pakolaisstatuksen saaneiden ihmisten perheenyhdistämistä vaikeutettiin [22]. Laki myös ainoastaan antaa prosessille suuntaviivat. Myös Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden tilannetta heikentäviä päätöksiä. Irak, Afganistan ja Somalia julistettiin turvallisiksi maiksi [23] ja toissijaisen suojelun antamista irakilaisille tiukennettiin [24]. Käytännössä tämä tarkoittaa suojelua, joka voidaan myöntää, jos turvapaikan edellytykset eivät, mutta hakija on kuitenkin vaarassa kotialueellaan. Yhdessä nämä muutokset ovat luoneet merkittäviä heikennyksiä turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudelliseen asemaan Suomessa.

Lisäksi oikeuskanslerin raportista käy ilmi, että Maahanmuuttovirasto ei aina ole toiminut aivan lain puitteissa [25]. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio on vieläpä myöntänyt tämän olleen tarkoituksellista [26]. Toisaalta Risikon vedotessa lainsäädäntöön on myös tärkeää huomioida, että lainsäädäntö sinänsä ei takaa oikeudenmukaista tai inhimillistä päätöksentekoa. Nykyisen lainsäädännön puitteissa Maahanmuuttovirasto on lähettämässä takaisin miestä, joka pakeni shiiamilitian kidutettua häntä syksyllä 2015. Shiiamilitioiden tiedetään olevan haluttomia luopumaan uhreistaan, mutta maahanmuuttoviraston mukaan se, että shiiamilitia on kertaalleen kiduttanut häntä ei takaa sitä, että he kiduttaisivat häntä uudestaan. [27] Samoin nykyisen lainsäädännön puitteissa Maahanmuuttovirasto on lähettämässä irakiin äidin ja vauvan, vaikka isällä on turvapaikka eikä hän voi palata Irakiin. Maahanmuuttoviraston mukaan avioliitto ja yhteinen lapsi ei ole sellainen Suomeen syntynyt side, jonka perusteella oleskelulupa olisi syytä myöntää. [28]

Valhe 6. ”Suomalaisessa turvapaikanhakujärjestelmässä ihmisiä kohdellaan arvokkaasti, he saavat jo hakuprosessinsa aikana turvan ja tarvittavat palvelut.”

Helmikuussa 2017 julkisuuteen tuli tapaus, joissa seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen takia turvapaikkaa hakeneilta oli kysytty intiimejä ja yksityiskohtaisia kysymyksiä heidän seksuaalisesta toiminnastaan. Esimerkiksi tällaisia: ”Minkälaista seksiä te harrastitte [sun eka kerralla], mitä siinä tapahtui? — Ovatko sinun myöhemmät suhteesi olleet sellaisia, että olette tehneet sitä samalla tavalla ns. molemminpäin?” [29] Hakijat saivat negatiivisen päätöksen, koska he eivät ilmaisseet seksuaalista identiteettiään riittävän yksityiskohtaisesti ja uskottavasti. Heidän seksuaalinen toimintansa ei näyttänyt vaikuttavan päätökseen millään tavalla. Toisin sanoen heitä oli pyydetty kertomaan tuntemattomalle virkamiehelle hyvin intiimejä yksityiskohtia heidän seksielämästään – ja tämä kaikki oli vielä täysin turhaa. Tällainen on nöyryyttävää, ei ihmisen arvokasta kohtelua.

________________
Valheet 1, 2 ja 6 perustuvat sisäministeri Paula Risikon eräälle ihmisoikeusaktivistille lähettämään kirjeeseen. Valheet 3-5 perustuvat puheeseen, jonka Risikko piti Kiasman edessä irakilaisille mielenosoittajille 16.2.2017 [30].

Lähteet:
[1] YLE 1.9.2016. Suomi kavensi turvapaikanhakijan oikeutta saada ilmaista oikeusapua. http://yle.fi/uutiset/3-9137782
[2] MTV 8.2.2017. Asianajajaliitto: KHO joutui turvaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa poikkeuskeinoin. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asianajajaliitto-kho-joutui-turvaamaan-turvapaikanhakijoiden-oikeusturvaa-poikkeuskeinoin/6303410
[3] Valtioneuvoston oikeuskansleri 3.2.2017. Maahanmuuttoviraston menettely. https://www.okv.fi/media/filer_public/58/54/585432a2-fcec-44f5-9ee4-4089f3537d6e/okv_8_50_2016.pdf
[4] Kirkko ja kaupunki 19.1.2017. Maahanmuuttovirasto toivoo kirkoilta ja Setalta apua. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/maahanmuuttovirasto-toivoo-kirkoilta-ja-setalta-apua
[5] YLE 7.2.2017. Asylsökande: Migrationsverket tror inte att jag är homosexuell. https://svenska.yle.fi/artikel/2017/02/07/asylsokande-migrationsverket-tror-inte-att-jag-ar-homosexuell
[6] Seta 8.2.2017. Keskustelu lhbtiq-turvapaikanhakijoista kiihtyy. https://www.facebook.com/setary/?fref=ts
[7] Maahanmuuttovirasto 17.5.2016. Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/humanitaarista_suojelua_ei_myonneta_enaa_uudet_maalinjaukset_afganistanista_irakista_ja_somaliasta_67589
[8] YLE 17.5.2016. Maahanmuuttovirasto tiukensi linjaansa: Suomi ei voi olla houkuttelevampi, kuin Ruotsi. http://yle.fi/uutiset/3-8888528
[9] Sveriges Radio 19.11.2016. Migrationsverket: Situationen i Irak had förvärrats. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6566642
Helsingin Sanomat 19.11.2016. Ruotsin maahanmuuttovirasto: Irakin turvallisuustilanne on pahentunut – ”Ei vaikuta suoraan” Suomen linjauksiin. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004875719.html
[10] Sveriges Radio 19.11.2016. Migrationsverket: Situationen i Irak had förvärrats. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6566642
[11] Helsingin Sanomat 17.1.2017. Migri: Uudet maaraportit Irakista, Afganistanista ja Somaliasta eivät muuta turvapaikkakäytäntöjä. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005048443.html
[12] Sveriges Radio 1.2.2017. Flyg till Irak stoppas. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6620966
[13] Ulkoasiainministerio 17.2.2017. Irak: matkustustiedote. http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=342690&contentlan=1
[14] Finland and refugees 31.1.2017. Finnish police deporting refugees at the Helsinki-Vantaa airport. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1733554443337016/
[15] Finland and refugees 15.2.2017 [noin kohdasta 8.40 alkaen]. Interior minister Paula Risikko visits the demonstration of the Iraqi asylum seekers. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1753661674659626/
[16] Iltalehti 19.1.2017. Pakkopalautus: Suomi poistaa maasta turvapaikanhakijoita, jotka vastustavat palautusta. http://m.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056106_uu.shtml?orig_ref=https%3A%2F%2Fm.facebook.com%2F;
YLE 27.1.2017. Hayder suljettiin säilöön, eikä hän ymmärrä miksi – ”Ainoa ongelmani on kielteinen turvapaikkapäätös” http://yle.fi/uutiset/3-9424011;
Hufvudstadsbladet 6.2.2017. Många väntar bakom lås och bom – nu tvångavvisasa irakier varje vecka. https://www.hbl.fi/artikel/manga-vantar-bakom-las-och-bom-nu-tvangsavvisas-irakier-varje-vecka-2/
[17] Finland and refugees 8.2.2017. Aziz was deported to Bagdad. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1744831152209345/
[18] Ulkomaalaislaki 301/2004. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301
[19] Suomen perustuslaki 1999/731. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
[20] MigriLeaks 30.1.2017. Kantelu oikeuskanslerille Suomen turvapaikkapolitiikasta. https://migrileaks.wordpress.com/2017/01/30/kantelu-oikeuskanslerille-suomen-turvapaikkapolitiikasta/
[21] YLE 1.9.2016. Suomi kavensi turvapaikanhakijan oikeutta saada ilmaista oikeusapua. http://yle.fi/uutiset/3-9137782
[22] Iltalehti 17.6.2016. Eduskunnalta päätös – perheenyhdistäminen vaikeutuu. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061721749387_uu.shtml
[23] Maahanmuuttovirasto 17.5.2016. Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/humanitaarista_suojelua_ei_myonneta_enaa_uudet_maalinjaukset_afganistanista_irakista_ja_somaliasta_67589
[24] Turkulainen 6.7.2016. Yhä useampi irakilainen saa kielteisen turvapaikkapäätöksen – Tässä karu syy. http://www.turkulainen.fi/artikkeli/411501-yha-useampi-irakilainen-saa-kielteisen-turvapaikkapaatoksen-tassa-karu-syy
[25] Valtioneuvoston oikeuskansleri 3.2.2017. Maahanmuuttoviraston menettely. https://www.okv.fi/media/filer_public/58/54/585432a2-fcec-44f5-9ee4-4089f3537d6e/okv_8_50_2016.pdf
[26] YLE 3.2.2017. Migrin johtaja suhtautuu oikeuskanslerin moitteisiin vakavasti. http://yle.fi/uutiset/3-9441763
[27] MigriLeaks 13.2.2017. He sitoivat kätesi ja heittivät sinut pimeään huoneeseen. https://migrileaks.wordpress.com/2017/02/13/he-sitoivat-katesi-ja-heittivat-sinut-pimeaan-huoneeseen/
[28] MigriLeaks 32.1.2017. Äidin ja vauvan käännyttäminen – Migri: ”Lapsen etu on kasvaa erossa isästään”. https://migrileaks.wordpress.com/2017/01/23/aidin-ja-vauvan-kaannyttaminen-mig-lapsen-etu-on-kasvaa-erossa-isastaan/
[29] YLE 7.2.2017. Asylsökande: Migrationsverket tror inte att jag är homosexuell. https://svenska.yle.fi/artikel/2017/02/07/asylsokande-migrationsverket-tror-inte-att-jag-ar-homosexuell
[30] Finland and refugees 15.2.2017. Interior minister Paula Risikko visits the demonstration of the Iraqi asylum seekers. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1753661674659626/

Oikeus elää–verkoston vierailu Irakin suurlähetystössä

20170116-dsc_2516

Oikeus elää-verkosto on erittäin kiitollinen Irakin Suurlähetystön järjestämästä audienssista ja lämminhenkisestä keskustelusta. Arvostamme sitä, että suurlähettiläs avustajineen käytti aikaansa edustajiemme tapaamiseen. Suurlähettiläs Matheel Al-Sabti puhui laajasti pakolaispolitiikasta osoittaen olevansa erinomaisesti perillä Suomen turvapaikkatilanteesta ja tämän hetkisistä Irakia koskevista maalinjauksista. Hänen mielipiteensä vastaa pitkälti Oikeus elää-verkoston näkemyksiä. Kunnioitamme suuresti suurlähetystön työskentelyä Irakin kansalaisten hyväksi.

Suurlähettilään mielestä suomalaisten tulee kohdella irakilaisia vierainaan. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on hänen mukaansa seurausta siitä, että rajoja ei valvottu tarpeeksi tiukemmin vuonna 2015. Irakin valtio ei voi ottaa vastuuta turvapaikanhakijoiden määrästä, koska he eivät ole lähettäneet tarkoituksellisesti kansalaisiaan Suomeen vaan ihmisvirrat liikkuvat maailmassa sotien ja konfliktien seurauksena. Vastuu on tällöin vastaanottavilla valtioilla.

Suurlähettiläs pitää Suomen hallituksen turvapaikkapolitiikkaa lyhytnäköisenä. Sen sijaan, että sijoitetaan rahaa kaikkia osapuolia tyydyttämättömään vastaanottokeskustoimintaan, olisi Al-Sabtin mielestä parempi investoida kotoutumista, integroitumista, työllistymistä, koulutusta, Suomen ikärakenteen myönteistä kehitystä, asuttamattomien alueiden asuttamista ja suomen kielen oppimista edistäviin hankkeisiin.

Suurin osa tulijoista on terveitä, työkykyisiä nuoria miehiä. Heidät tulisi saada ohjattua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työmarkkinoille ja suomen kielen opintoihin. Tulijoiden joukossa on korkeasti koulutettuja insinöörejä, lääkäreitä, hammaslääkäreitä, teknikkoja ja muiden alojen ammattilaisia. Irakissa on korkeatasoinen koulutusjärjestelmä. On Suomen etu, jos kaikki maahanmuuttajien osaaminen ja ammattitaito saadaan hyödyttämään yhteiskuntaa. Suomella on ollut taloudellista yhteistyötä Irakin kanssa jo 1970-luvulta lähtien, jolloin sadat suomalaiset rakennusmiehet lähtivät Lähi-Itään työn ja paremman palkan perään.

Suomen valtion taloutta edistää turvapaikanhakijoiden työllistyminen, koska Suomessa on jo nyt nähtävissä ikääntyvän väestön voimakkaasti kasvavan osuuden aiheuttamat kansantaloudelliset tappiot. Lisäksi Suomessa on paljon asuttamattomia alueita ja kyliä, kaupunkeja, joista nuori väestö muuttaa pois työpaikkojen perässä. Tällaiset autioituneet kylät voisivat saada uuden elämän maahanmuuttajien ansiosta. Kaikki maahanmuuttajien tienaamat rahat menevät kiertoon: asumiseen, ruokaan, liikennevälineisiin, jne. mikä piristää paikallistaloutta.

Suomi voi ottaa oppia Saksasta tai Ruotsista, joissa turvapaikanhakijoiden määrät ovat moninkertaisia. Totesimme, että Suomi on perinteisesti aina ottanut päätöksissään ja trendeissään mallia Ruotsilta, kuten nyt myös tässä pakolaisasiassa. Syyrialaisista yli 90 % saa turvapaikan, kun taas irakilaisista alle 20 % myönnetään turvapaikka huolimatta siitä, että maassa on pitkään jatkuneita levottomuuksia, epävakaa turvallisuustilanne, sekä aseellisia konflikteja, joiden takia 2-3 miljoonaa irakilaista asuu maan sisäisillä pakolaisleireillä.

Irakin suurlähetystön ja siirtolais- ja pakolaisministerin Jasim Mohammed Al-Jafin ehdoton kanta on se, että Suomen tulee lopettaa turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset. Tämä on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että poliisi on ottanut viime päivinä kiinni useita rikokseen syyllistymättömiä irakilaisia turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksista Metsälän säilöönottokeskukseen odottamaan pakkopalautusta. Oikeus elää–tiimi on tutustunut heidän turvapaikkadokumentteihinsa ja työskentelee tiiviisti lakimiesten ja median kanssa heidän oikeudenmukaisen kohtelunsa puolesta.

Oikeus elää-verkoston huolena on se ihmisryhmä, jolle oma elämä on arvokkaampi kuin vapaaehtoisille palaajille tarjottu alle kahdentuhannen euron paluutuki. Turvapaikka tulisi myöntää kaikille niille, jotka eivät voi hengenvaaran takia palata takaisin. Etusijalla ovat lapsiperheet, yksintulleet alaikäiset, raskaana olevat naiset sekä henkilökohtaisesta vainosta kärsivät miehet, joiden palauttaminen on yksiselitteisesti väärin ottaen huomioon, että he ovat joutuneet jättämään kaiken taakseen, myymään omaisuutensa tai ottamaan velkaa pakomatkaa varten, kokemaan traumaattisen pakomatkan ja heillä on suurin riski joutua vainon, väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi, koska heillä on heikoimmat mahdollisuudet puolustaa itseään.

Oikeus elää–verkosto ehdottaa, että meidän tulisi inhimillisyyden nimessä kunnioittaa ihmisoikeuksia ja mahdollistaa laillinen maahantulo lisäämällä kiintiöpaikolaisten määrää tuntuvasti, helpottaa perheiden yhdistämistä, kahden eri kansalaisuuden avioliittoja, maahanmuuttajien nopeampaa työllistymistä, turvapaikanhakijoiden ja paperittomien pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon, ihmisten pääsyä kiinni normaaliin elämään (pois laitoksista), sekä lasten ja perheiden välittömästi alkavaa kotoutumisprosessia. Lisäksi rakenteellista rasismia ja paperittomana maassa elävien syrjäytymistä ja kriminalisoitumista tulisi ehkäistä myöntämällä ainakin tilapäinen oleskelulupa maassa olijoille ja siten mahdollistaa heidän lailliset oikeutensa.

LÄHTEET:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/11/irak-houkutteli-suomalaisia-rakentajia-1970-ja-80-luvuilla

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701162200054311_uu.shtml

https://www.punainenristi.fi/node/799/lahi-ita-pohjois-afrikka/irak

http://maailma.net/artikkelit/amnesty_lansimaisia_aseita_valuu_irakin_puolisotilaallisille_joukoille

http://yle.fi/uutiset/3-9304198

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004882290.html

http://fi.wfp.org/stories/irakin-kriisi

http://www.migri.fi/download/68619_Irakin_tilanne_2.5.2016.pdf?04e96eeb21bdd388

http://www.migri.fi/for_the_media/bulletins/press_releases/press_releases/1/0/country_information_reports_have_been_updated_the_finnish_immigration_service_adjusted_its_decision-making_practices_during_autumn_2016_71847

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/maatietoraportit_paivitetty_maahanmuuttovirasto_tarkentunut_paatoskaytantoaan_pitkin_syksya_71842

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005046824.html?share=1e09d31671c7d30ec7900b95654cf913

https://migrileaks.wordpress.com/

http://vapaaehtoinenpaluu.fi/sites/vapaaehtoinenpaluu.fi/files/pdf/VAPPS%20final%20publication_Aug15_print.pdf

20170116-dsc_2522

Pakkopalautuksia ja pelkoa

Viime viikolla Iltalehti  kirjoitti Karrarista, jota oltiin käännyttämässä Irakiin vastoin hänen tahtoaan. Karrar ei ole ainoa saman kohtalon kokenut, vaan sama koskee myös esimerkiksi Haideria. Molemmat ovat saaneet kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa Migristä ja hallinto-oikeudesta. Molemmat pelkäävät kuollakseen paluuta Irakiin.

Miehet vangittiin ja siirrettiin Turun vankilasta Metsälän säilöönottokeskukseen vaikka

  • valitusprosessi on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kesken
  • taustalla ei ole rikosta vaan ainoastaan epäily, että miehet katoavat maan alle tai muulla tavalla vaikeuttavat käännyttämisprosessia
  • Haiderilla on työpaikka ja työnantaja oli vakuuttanut ettei pako ole todennäköinen
  • Karrarilla oli työpaikka tiedossa ja hän oli ilmoittanut ettei halua paeta
  • Irak on sanonut vastustavansa pakkopalautuksia, joten heidät todennäköisesti lähetettäisiin paluulennolla takaisin Suomeen

Tämä tuntuu tavallisesta kansalaisesta absurdilta prosessilta.

Iltalehti 13.1.2017

nerg-130117

”Niin inhimillisesti kuin ikinä” on venyvä käsite. Suomen harjoittama turvapaikkapolitiikka lähentelee psyykkistä kidutusta. On hyvä muistaa, että Karrar ja Haider ovat tulleet Suomeen lainsäädännöllisissä puitteissa. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, eikä siinä ole mitään väärää. Jos pelkää tulevansa tapetuksi palatessaan kotimaahansa, on varsin inhimillistä vastustaa palautusta.

Yhteiskunnan ja veronmaksajien kannalta toiminta on edesvastuutonta.

Karrar vapautettiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Metsälästä, mutta Haider on edelleen säilössä odottamassa pakkopalautusta. He lähettivät säilöönottokeskuksesta terveiset suomalaisille:

Tulin maahanne pyytämään apua. Mutta Suomen hallitus haluaa lähettää minut väkisin takaisin Irakiin. Se tarkoittaa, että he haluavat lähettää minut kuolemaan. Koska takaisin Irakissa tulen kuolemaan. Olen ollut kolme päivää vangittuna ilman mitään syytä. Vain siksi, että sain kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä, he laittoivat minut rikollisille tarkoitettuun paikkaan. Nyt minut on siirretty säilöönottokeskukseen, joka on kuin vankila. Irakin ja Suomen välillä ei ole pakolaisten vastaanottosopimusta eikä Irak ota vastentahtoisesti palaavia pakolaisia vastaan, koska siellä tiedetään, etteivät he voi hallita tilannetta tällä hetkellä. Voit nähdä profiilini täällä Suomessa ja huomaat, ettei minulla ole ollut mitään ongelmia. Onko siis reilua kohdella minua näin? Tarvitsen todella apuanne! Voitko ystävällisesti auttaa minua kaikilla mahdollisilla tavoilla?

Terveisin, Karrar

*

Tiedän, että olette suurenmoisia ja kilttejä ja ystävällisiä ihmisiä, ja teillä on paljon inhimillisyyttä. Siksi kirjoitan tämän viestin, koska olen irakilainen pakolainen ja olen saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Poliisi haluaa lähettää minut väkisin Irakiin. Olin Turussa vangittuna kolme päivää. Sen jälkeen minut vietiin säilöönottokeskukseen Helsinkiin. En ymmärrä miksi minut laitettiin vankilaan. Minut vietiin rikollisille tarkoitettuun paikkaan vain siksi, että olin saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Tämä on pahin tilanne elämäni aikana. Koska tämä on ensimmäinen kerta, kun minut on vangittu ilman syytä. Irak ei vastaanota vastentahtoisia pakolaisia, vaikka he ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Haluan kertoa teille, että minulla on työpaikka. Minulla on 10 kk työsopimus ja maksan veroa. Aloitin työskentelyn jo ennen kuin sain kielteisen päätöksen. Aloitin työt 10.11.2016 ja päätös tuli 21.11.2016. Työnantajani tuli mukaani Turun tuomioistuimeen ja puhui puolestani. Mutta tuomari ei kuunnellut. Olen ollut nyt puolitoista vuotta Suomessa ja voit kysyä vastaanottokeskuksen henkilökunnalta. En ole aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia. Voit myös kysyä työnantajaltani. Voit kysyä myös Laitilan ja Rauman kirkon työntekijöiltä minusta. He tuntevat minut ja työskentelin monta kertaa vapaaehtoisena kirkossa. Minulla on useita suomalaisia ystäviä. Voit kysyä heiltä minusta. En ole koskaan tehnyt mitään väärää. Olen jo oppinut vähän suomea. En puhu niin hyvin, mutta olen silti vastaanottokeskuksessani Laitilassa paras puhumaan suomea. Opiskelen vielä täällä säilössäkin suomea. Koska en todella mitenkään voi palata takaisin Irakiin. Yksi veljistäni tapettiin ja toisesta veljestä en ole kuullut mitään. En tiedä onko hänetkin tapettu vai onko hänkin jossain vankilassa Irakissa. Joten 100 % varmuudella, jos Suomen hallitus lähettää minut takaisin Irakiin, tulen kuolemaan. Ja tarvitsen apuanne niin pian kuin mahdollista. Pyydän teiltä apua, koska tiedän, että autatte. Koska kaikki suomalaiset ystäväni kysyvät päivittäin mitä minulle kuuluu ja he välittävät minusta. Ensimmäisenä yönä vangittuna itkin, koska olen rikollisille kuuluvassa paikassa ilman syytä. (Kyyneleet ovat maailman kallein materiaali, koska ne koostuvat 1 % vedestä ja 99 % tunteista).

Haluaisin kysyä suomalaisilta, onko tämä reilua? Hyväksytkö sen mitä minulle nyt tapahtuu? Hyväksyykö Jumala sen? Hyväksyykö Jeesus? Tulin luoksenne, koska tarvitsin apuanne ja nyt hallituksenne haluaa lähettää minut kuolemaan.

Haider

 

Lisää Karrarin ja Haiderin tapauksista voi lukea mm. täältä:

Åbo Underrättelser

Migrant  Tales

Hallinto-oikeuden tulkinta sisäisestä paosta Bagdadiin

Irakilainen turvapaikanhakija on valittanut hallinto-oikeuteen maahanmuuttoviraston käännytyspäätöksestä, joka perustui sisäiseen pakoon. Hallinto-oikeus toteaa joulukuussa 2016 tekemässään päätöksessä, että hakijalle tulee myöntää turvapaikka.

HO_090117_1.jpg

Hallinto-oikeus kuvaa laajasti linjaustaan sisäisestä paosta Bagdadiin. Hallinto-oikeus viittaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n suosituksiin, joiden mukaan sisäistä pakoa ei tulisi pääasiassa edelleenkään soveltaa irakilaisiin turvapaikanhakijoihin.  Hallinto-oikeus viittaa sisäisen paon linjauksessaan samaan maatietoon, jota Migri on käyttänyt (mm. YK:n pakolaisjärjestön raportti toukokuulta 2016).  Toisin sanoen maatieto ei ole päätösten välillä muuttunut, joten kyse ei ole kiireestä, vaan Migri on jo päätöstä tehdessään toiminut suositusten vastaisesti.

Migri viittaa epäloogisesti Bagdadin yleiseen turvallisuustilanteeseen perustellessaan sisäistä pakoa: ”Seitsemän miljoonan asukkaan suurkaupunki elää väkivaltaisuuksista huolimatta niin normaalia arkea kuin mahdollista. Liikenne on vilkasta, virastot, koulut, kaupat ja ravintolat ovat auki, ja ulkonaliikkumiskiellon loputtua ihmiset liikkuvat ulkona myös myöhään yöllä… Maatieto ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva sunnimuslimi olisi vainon vaarassa yksinomaan uskonsuuntauksensa vuoksi”. Kyseisillä toteamuksilla ei ole mitään merkitystä henkilökohtaisesti vainotuille turvapaikanhakijoille. Hallinto-oikeus toteaakin, että  uskonnolliseen vähemmistöön kuulumisella on merkitystä ja shiiamilitioiden oikeudenloukkaukset sunniarabeja kohtaan ovat lisääntyneet vuodesta 2014 lähtien.

Migri käyttää myös absurdia päätelmää, jonka mukaan vainottu voisi kohtuullisesti elää ja olla turvassa jossakin Bagdadin kaupunginosassa: ”Bagdadissa on alueita, joissa sunnit ovat enemmistöasemassa, kuten Mansourin kaupunginosassa ja Adhamiyan kaupunginosan länsiosissa. Adhamiyan alueella väkivallanteot kohdistuvat pääasiassa shiioihin ja valtion virkamiehiin sekä ISF-joukkoihin… Bagdadissa asuu paljon sunniarabeja ja kaupungissa on alueita, joilla sunniarabit voivat elää pääosin ilman oikeudenloukkauksien vaaraa. Olet nuori, työkykyinen ja perheetön mies, ja sunnalaisena arabina kuulut edellä mainituissa kaupunginosissa valtaväestöön.” Hallinto-oikeus sen sijaan viittaa maahanmuuttoviraston omaan raporttiin, jossa todetaan että shiiamilitiat ovat erityisen aktiivisia juuri näissä kaupunginosissa.

Seuraavassa hallinto-oikeuden arviointi kokonaisuudessaan. Luotatko sinä vielä tämän jälkeen Migrin kykyyn tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä?

ho_090117_2ho_090117_3ho_090117_5

ho_090117_6ho_090117_7

Migri hajottaa perheen

Veljekset, 13-vuotias Salah*) ja 22-vuotias Hassan*) tulivat Suomeen runsas vuosi sitten. Heidän kotinsa oli Irakin Mosulissa. Heidän isänsä oli ollut tunnettu toimittaja ja kuvernöörin tiedottaja. Hänet ammuttiin autoonsa vuonna 2013. Hassan perheen vanhimpana poikana oli isänsä kuoleman jälkeen perheen elatusvastuussa. Hän peri isänsä viran ja työskenteli toimittajana, joka Irakissa on vaarallinen ammatti. Perhe, johon kuului Salahin ja Hassanin lisäksi äiti ja isosisko, pakenivat Mosulista, kun ISIS valtasi kaupungin vuonna 2014.

Äiti ja isosisko pakenivat Turkkiin. Pojat jäivät Bagdadiin. Heitä kuitenkin epäiltiin sunnitaustansa vuoksi ISISiin kuuluviksi. Hassania uhkailtiin ja Salahia kiusattiin koulussa. Pojat lähtivät Irakista ja anoivat Suomesta turvapaikkaa.
18.8.2016 he saivat maahanmuuttoviraston päätökset:

Salah, 13-vuotias

PÄÄTÖS:

Maahanmuuttovirasto antaa sinulle turvapaikan Suomesta ja jatkuvan oleskeluluvan A päätöspäivämäärästä alkaen neljäksi vuodeksi. sinulla on Suomessa pakolaisasema.

sinulla on rajoittamaton työnteko-oikeus sen jälkeen, kun olet täyttänyt 15 vuotta.

Saat halutessasi erillisestä hakemuksesta pakolaisen matkustusasiakirjan.

Kerroit, että olet lrakin kansalainen ja syntynyt Mosulissa ja asunut siellä lähes koko ikäsi. Lähditte Mosulista, kun ISIS tunkeutui Mosuliin. Menitte Bagdadiin, jossa asuitte jonkun aikaa. Bagdadissa koulussa toiset lapset haukkuivat sinua sen vuoksi, että olet sunni. Muutoin sinua ei ole henkilökohtaisesti uhattu mitenkään.

Kerroit, että isäsi oli journalisti ja hänet tapettiin sen vuoksi vuonna 2013. Et tiedä kuka isäsi surman takana oli.

Kerroit, että lrakissa eiole sellaista kaupunkia, johon voisit mennä turvallisesti asumaan.
………..
Maahanmuuttovirasto hyväksyy näin ollen tosiseikkana sen , että joutuisit ISISn taholta vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi palatessasi Mosuliin. Sinulla ei ole kotialueellasi mahdollisuutta turvautua viranomaissuojeluun ISISiä vastaan.

Hassan 22-vuotias

PÄÄTÖS:

Maahanmuuttovirasto ei anna sinulle turvapaikkaa eikä myönnä oleskelulupaa.

Maahanmuuttovirasto käännyttåä sinut kotimaahasi lrakiin.

Maahanmuuttovirasto määrää sinulle 30 päivän ajan vapaaehtoiselle maasta poistumiselle.

Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana sitä, että olisit vaarassa kotimaassasi sen vuoksi, etta isäsi on surmattu tai sen vuoksi, että olet työskennellyt toimittajana.
Pelkosi ei ole siltä osin objektiivisesti perusteltua. Tosiseikkana on kuitenkin hyväksytty, että lSlSin hallinnnassa tällä hetkellä olevaan Mosuliin palatessasi olisit vaarassa joutua ISISin erityisen mielenkiinnon ja tätä kautta myös vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi. Pelkosi on tältä osin objektiivisesti perusteltua

 

Kaikki laissa säädetyt edellytykset turvapaikan myöntämiselle täyttyvät kohdallasi. Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinulla on perustellusti aihetta pelätä joutuvasi kotialueellasi vainotuksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla oletetun poliittisen mielipiteen vuoksi.

Sinulle on henkilökohtaiset olosuhteesi huomioon ottaen mahdollisuus palata turvallisesti ja laillisesti asumaan Bagdadiin. Näin ollen Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinulla on mahdollisuus sisäiseen pakoon. (Ulkl 88 e §)

Olet terve ja työkykyinen mies. Asiassasi ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä.

Maahanmuuttoviraston mielestä on siis oikein, että 13 vuotias Salah jää yksin Suomeen. Isoveli käännytetään Bagdadiin, jossa hän olisi yksin ilman minkäälaista turvaverkkoa.

Hassan on Suomessa ollut Salahin huoltaja käytännössä. Pojat ovat asuneet yhdessä. Hassan on huolehtinut ruoasta ja puhtaudesta ja harrastuksista.

Nyt, kun Salah on saanut oleskeluluvan, hän ei voi enää saada vastaanottokeskuksen palveluja. Pojat erotetaan toisistaan. Salah siirretään perheryhmäkotiin. Hassan jatkaa vastaanottokeskuksessa. Hassan on ymmällään. Hän sanoo huolehtineensa pikkuveljestään vauvasta saakka. Miksi Suomi ei hyväksy sitä nyt?

YKn SOPIMUS LASTEN OIKEUKSISTA:

22 artikla:

Sopimusvaltiot ryhtyvät tarpeellisiin toimiin taatakseen, että LAPSI, joka yksin tai yhdessä vanhempansa tai kenen tahansa muun henkilön kanssa anoo pakolaisen asemaa, SAA ASIANMUKAISTA SUOJELUA ja HUMANITAARISTA APUA voidakseen nauttia tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia.

Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän oikeuksistaan.

19 artikla:

Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä VÄKIVALLALTA, VAHINGOITTAMISELTA, LAIMINLYÖNNEILTÄ tai VÄLINPITÄMÄTTÖMÄLTÄ tai HUONOLTA KOHTELULTA.

*) nimet muutettu