Ketjureaktio | Kedjereaktion | A Cascade of Errors

(Please find the english version below)

Tämä on kertomus virheiden ketjureaktiosta, joka seuraa läpi turvapaikkaprosessin. Tämä on yhden ihmisen, Jaelin*, tarina, mutta tämä ei ole yksittäistapaus. Migrileaks ja lainopilliset avustajat ovat kohdanneet monia samanlaisia.

Jael on kotoisin Etelä-Irakista. Vuonna 2016 hän saapui Suomeen hakemaan turvapaikkaa monien muiden Irakilaisten tavoin. Ennen tänne tuloaan Jael oli paennut jo kerran, kotikaupungistaan Basrasta Karbalaan Keski-Irakiin. Vaino seurasi häntä ja hänen perhettään ja Jaelin oli paettava edelleen. Lopulta hän saapui Suomeen ja turvapaikkapuhutteluun.

Jaelin pakomatka alkoi kesällä 2015. Hän oli kotona perheensä kanssa isoisänsä talossa kun aseistetut miehet alkoivat tulittaa taloa. Syntyi paniikki, kukaan heistä ei tiennyt mistä oli kyse. Jael ei tiennyt minkään olleen vialla. Tulituksen tauottua perhe pakkasi nopeasti mitä pystyi ja he pakenivat kaupungista.

Turvapaikkapuhuttelussa Jael kuvaili ampumavälikohtauksen ja kertoi mitä tiesi siihen johtaneista syistä. Tapahtuman jälkeen Jael oli saanut lisätietoja; taustalla olivat vanhat kaunat ja muutamia uusia. Vuonna 2003 Saddam Husseinin Baat’ath puolue kaatui ja silloin Jaelin suku erotettiin heidän heimostaan. Jaelin isä oli kuulunut puolueeseen, mikä teki kaikista sukulaisista ulkopuolisia. Erottamisen jälkeen heimo ei enää tarjonnut apuaan missään, kaikki ongelmat oli hoidettava itse; yksin ja ilman neuvottelijoiden apua.

Niin kauan, kun kaikki suvun jäsenet pysyivät erossa ongelmista, kaikki oli mennyt hyvin. Onnella ja taidolla Jaelin sukulaiset onnistuivat luovimaan elämässä ilman heimon tuomaa tukea ja turvaa. Kunnes kesällä 2015 Jaelin serkku oli loukannut alueen vaikutusvaltaisimpiin heimoihin** kuuluvaa perhettä. Serkku itse oli paennut ennen kuin hänen tekonsa tuli tietoon jättäen muut suvun jäsenet heimon vihan kohteeksi. Jael oli saanut tietää ongelmasta vasta kun loukattu heimo oli lähettänyt asemiehiä suvun talolle.

Puhuttelu ei kestänyt kauaa, mutta Jael kuvasi lyhyesti heimon yhteyksiä Irakin hallintoon ja puolisotilaallisiin joukkoihin ja kertoi tämän olevan syy, miksi hän ei uskonut saavansa virallisilta tahoilta apua uhkaajiaan vastaan. Hän mainitsi heimon langettaneen verikoston sukunsa ylle ja että tämä tarkoitti heimon haluavan tappaa kaikki suvun miehet. Puhuttelija kysyi muutaman lisäkysymyksen. Puhuttelu oli ohi hieman alle kahdessa tunnissa.

Kun päätös Jaelin turvapaikka-anomukseen tuli, se oli kielteinen. Jael itse oli yllättynyt, olihan hän omasta mielestään kertonut kaiken oleellisen. Eniten hän oli yllättynyt perusteluista, sillä ne vaikuttivat olevan aivan eri tapauksesta.

Perusteluissaan Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiasiana Jaelin kertomuksen siitä, että häntä on vainottu Irakissa heimon toimesta. Mistä Maahanmuuttovirasto on eri mieltä, on mitä tämä vaino Irakissa yksilölle merkitsee. Jael esittää vainon tarkoittavan todellista hengenvaaraa; Maahanmuuttoviraston mukaan hänen pelkonsa ei ole objektiivisesti perusteltu.

Puhuttelupöytäkirjassa Jael kuvailee selvästi, joskin lyhyesti sillä haastattelu oli erittäin lyhyt, itseään ja sukuaan vainoavaa organisaatiota joka ulottuu halki Irakin valtion sekä rajojen yli, ja jolla on yhteyksiä viralliseen hallintokoneistoon ja puolisotilaallisiin joukkoihin. Jaelin kuvaus ei ole kovin värikäs mutta hänen pelkonsa uhkaajiaan kohtaan on käsinkosketeltavaa – jopa kuivakkaan raportin välityksellä.

Arvioidessaan Jaelin kokemaa uhkaa Maahanmuuttovirasto käsittelee Jaelia vainoavaa heimoa yksityishenkilönä tai yksittäiseen perheeseen verrattavana entititeettinä. Jaelin kuvaus huomioiden tämä päätös vaikuttaa erikoiselta. Vielä erikoisemmalta tämä päätös vaikuttaa huomioiden, mihin maatietoon Maahanmuuttovirasto päätöksessään viittaa.

Etsiessään maatietoa Jaelin turvapaikkahakemusta koskien Maahanmuuttovirasto on hakenut tietoa Basran alueen yleisestä turvallisuustilanteesta ja ns. kunniaväkivallasta, joka pääosin kohdistuu naisiin sekä Sunnien ja Shiiojen välisistä vihollisuuksista (mikä on myös hyvin erikoista, sillä Jael ei ole maininnut uskontoa turvapaikka-anomukseen yhteydessä tähän liittyvänä seikkana).

Maahanmuuttovirasto ei ole esittänyt lainkaan maatietoa joka käsittelisi Baa’ath puoluetta, poliittista vainoa, heimosuhteita, verikostoa tai puolisotilaallisia joukkoja. Päätökseen ei ole etsitty maatietoa joka kumoaisi Jaelin väitteet häntä uhkaavan heimon poliittisista kytköksistä tai yhteyksistä militioihin, mikä vaikuttaa uhkan vakavuuteen. Itse asiassa Maahanmuuttoviraston lausunnossa ei viitata mihinkään Jaelin itsensä esittämiin turvapaikka-anomuksen perusteisiin tai viitataan niihin vain pikaisesti, tarjoamatta niihin minkäänlaista objektiivista, todisteisiin perustuvaa kannanottoa. Kaikki hänen esittämänsä perusteet hakemukselle jätetään täysin huomiotta ja käsittelemättä.

Maahanmuuttoviraston tehtävä on käsitellä jokainen turvapaikka-anomus yksilöllisesti. Jaelin tapauksessa tätä ei selvästikään ole tehty. Jaelin kohdalla ongelma ei kuitenkaan pääty tähän.

Hänen tapauksestaan on tehty valitus hallinto-oikeudelle, jossa yllämainitut ongelmat on tuotu esiin.

Hallinto-oikeuden toimintatapojen takia valituksen keskeisimmät kohdat ovat kuitenkin jääneet huomiotta. Hallinto-oikeus ei suorita omia haastatteluja tai tee omaa tutkimusta, vaan käyttää Maahanmuuttoviraston sille tarjoamia dokumentteja jotka on liitetty tapauksen päätösasiakirjoihin. Siten hallinto-oikeuden päätös perustuu samaan maatietoon ja samoihin päätelmiin, joita Maahanmuuttoviraston virkailija on käyttänyt ja tehnyt päättäessään tapauksesta. Kuten on ilmeistä Jaelin tapauksessa, hallinto-oikeus ei edes arvioi, ovatko käytetyt tiedot soveltuvia asian ratkaisemiseen objektiivisesti. Lisäksi hallinto-oikeuden käyttämä tieto on toisen oikeusprosessin osapuolen (Migrin) valitsemaa. Tämän pitäisi herättää kysymyksiä.

Jaelin tapauksessa heikkolaatuinen puhuttelu näyttää johtaneen väärän asian tutkimiseen ja vääriin johtopäätöksiin. Nämä virheet ovat toistuneet ja ketjuuntuneet läpi prosessin ilman, että kukaan on niihin puuttunut.*** Toivoisimme, että tämä vaarallinen ketjureaktio olisi yksittäistapaus kuten Maahanmuuttoviraston johtaja usein painottaa viestinnässään. Todisteet kuitenkin viittaavat muuhun.

TIINA PELKONEN

tiina.pelkonen@migrileaks.fi

*Nimet on muutettu asianosaisten suojelemiseksi.

**Jaelia ja hänen perhettään uhkaavan heimon ja muiden osapuolien nimet on jätetty pois Jaelin ja hänen perheensä suojelemiseksi. Joitakin yksityiskohtia on muutettu tai jätetty pois.

**Jael on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Migrileaks seuraa tapausta ja raportoi lopputuloksen Jaelin luvalla.

Linkki lähdeaineistoon: Puhuttelupöytäkirja, Migrin päätös ja hallinto-oikeuden päätös


 

Kedjereaktion

Detta är en berättelse om felaktigheter som upprepas och blir till en kedja som förvränger en hel asylprocess. Detta är Jaels* historia, men den är långt ifrån unik. Migrileaks och de offentliga biträdena har mött många likadana historier.

Jael är född och uppvuxen i södra Irak. År 2016 kom han, liksom många andra irakier, till Finland för att söka asyl. Han hade redan tidigare flytt från sin hemstad Basra till staden Karbala i mellersta Irak. Han och hans familj förföljdes också i Karbala och Jael var tvungen att fly vidare. Slutligen kom han till Finland och asylförhöret.

Jaels andra flykt började sommaren 2015. Han var hemma i sin farfars hus med sin familj, då beväpnade män började beskjuta huset. Det blev panik, ingen visste vad det var fråga om. Jael visste inte om att något skulle ha varit på tok. Då skottlossningen upphörde packade familjen hastigt vad de kunde och flydde ut ur staden.

Vid asylförhöret skildrade Jael skottlossningsattacken och berättade vad han visste om orsakerna till den. Han hade efteråt fått veta att det handlade om gammalt groll och en del nytt. Då Saddam Husseins Ba’athparti föll år 2003 uteslöts Jaels släkt ur klanen. Jaels far hade hört till partiet, vilket utestängde också alla hans släktingar. Efter utestängningen erbjöd klanen ingen hjälp med någonting. Alla problem måste lösas på egen hand, ensam och utan medlares hjälp.

Så länge samtliga släktens medlemmar höll sig borta från problem hade allt gått bra. Med tur och skicklighet hade Jaels släktingar lyckats leva utan det stöd och den trygghet klanen hade varit. Tills en kusin till Jael sommaren 2015 förolämpat en familj som hör till en av de mest inflytelserika klanerna** på området. Själv hade kusinen flytt innan det blivit känt vad han gjort och på så sätt gjort släktens övriga medlemmar till klanens hatobjekt. Jael hade alltså fått veta om problemet först efter att den förolämpade klanen skickat de beväpnade männen till släktens hus.

Förhöret varade inte länge, men Jael skildrade i korthet klanens förbindelser till den irakiska regeringen och de paramilitära styrkorna och angav dessa som orsak till att han inte trodde sig kunna få någon hjälp från officiellt håll. Han nämnde att klanen utkrävt blodshämnd på hans släkt, vilket betyder att klanen vill döda alla släktens män. Förhöraren ställde några tilläggsfrågor. Förhöret var över på knappa två timmar.

Asylbeslutet som Jael fick var negativt. Jael själv var överraskad, han hade ju, som han själv tyckte, berättat allt det väsentliga. Mest överraskad var han över motiveringarna eftersom de verkade baserade på något helt annat fall.

I sina motiveringar godkänner Migrationsverket Jaels berättelse om att han på klanens order blivit förföljd. Det som Migrationsverket är av annan åsikt om är vad denna förföljelse innebär för en individ. Jael hävdar att förföljelsen utgör en verklig livsfara, medan Migrationsverket slår fast att hans rädsla inte är objektivt välgrundad.

I förhörsprotokollet beskriver Jael tydligt, om ock kortfattat eftersom intervjun var synnerligen kort, den organisation som förföljer honom och hans släkt. Organisationens verksamhet sträcker sig över hela Irak och utöver den irakiska statens gränser. Den har förbindelser till regeringen och de paramilitära styrkorna. Jaels skildring är inte speciellt färgsprakande, men den rädsla han upplever gentemot dem som hotar honom är uppenbar och berörande – till och med så som den förmedlads i den torra rapporten.

I sin bedömning av det hot Jael upplever behandlar Migrationsverket klanen som förföljer Jael som en privatperson eller en entitet jämförbar med en enskild familj. Beaktande Jaels beskrivning förefaller beslutet säreget. Än mer säreget förefaller det då vi beaktar den landinformation Migrationsverket i sitt beslut hänvisar till.

Vid behandlingen av Jaels asylansökan har Migrationsverket tagit fram information om det allmänna säkerhetsläget i Basraregionen. Vidare hänvisas till det såkallade hedersvåldet, vilket riktar sig huvudsakligen mot kvinnor, och till fientligheter Sunni- och Shiamuslimer emellan (vilket också är mycket säreget, eftersom Jael inte nämnt religionen som någon relevant fråga i samband med sin asylansökan).

Migrationsverket har inte presenterat någon som helst landinformation som skulle behandla Ba’athpartiet, den politiska förföljelsen, klanrelationerna, blodshämnden eller de paramilitära styrkorna. Verket har inte letat fram landinformation som skulle kullkasta Jaels påståenden om den hotande klanens politiska kopplingar eller kontakter med milisen, omständigheter som bidrar till att hotet är allvarligt. I själva verket hänvisar Migrationsverket i sitt utlåtande bara ytterst flyktigt till de motiveringar Jael själv framfört. Något objektivt, på bevis baserat ställningstagande bjuds inte på. Alla de motiveringar Jael lagt fram lämnas onoterade och obehandlade.

Migrationsverkets uppgift är att behandla varje asylansökan individuellt. I Jaels fall har detta helt uppenbart inte gjorts. I hans fall är problemet dock inte avklarat med detta.

Beslutet han fått har överklagats till förvaltningsdomstolen, där ovannämnda problem lyfts fram.

På grund av förvaltningsdomstolens tillvägagångssätt har de mest centrala delarna i överklagan ignorerats. Förvaltningsdomstolen ordnar inga egna förhör, inte heller några egna efterforskningar, utan använder de beslutsprotokoll och till dem bifogade dokument som Migrationsverket förser domstolen med. På så sätt grundar sig förvaltningsdomstolens beslut på samma landinformation och samma slutsatser som Migrationverkets anställda använt respektive gjort då de fattat besluten. Som tydligt framgår i Jaels fall frågar sig förvaltningsdomstolen inte ens huruvida den nyttjade informationen är lämplig för ett objektivt avgörande av saken. Dessutom är den information förvaltningsdomstolen använder sig av utvald av den ena parten (Migri) i den rättsliga processen. Detta borde väcka frågor.

I Jaels fall tycks ett undermåligt genomfört förhör ha lett till en undersökning av fel ärende och feldragna slutsatser. Dessa fel har upprepats och kedjats ihop utan att någon gjort något åt saken. *** Vi skulle önska att denna farliga “kedjereaktion” var ett enskilt fall, vilket chefen för Migrationsverket ofta betonar. Bevisen tyder dock på annat.

TIINA PELKONEN

tiina.pelkonen@migrileaks.fi

* Namnen har ändrats för att skydda parterna.

** Namnet på den klan som hotar Jael och hans familj, jämte andra inblandade, har lämnats bort för att skydda de hotutsatta.

*** Jael har överklagat till högsta förvaltningsdomstolen. Migrileaks följer med fallet och rapporterar med Jaels medgivande om hur det går.

Källmaterial: Förhörsprotokoll, Migris beslut och förvaltningsdomstolens beslut.

A Cascade of Errors

This is a story of a cascade of errors in an asylum process. This is the story of one person, Jael*, but this is not an isolated case. Migrileaks and legal professionals assisting in asylum appeals have come across a multitude of similar stories.

Jael is from South-Iraq. 2016 he came to Finland to apply for an asylum in the way of many of his countrymen. In Iraq Jael had already escaped once, from his home city of Basra to the city of Karbala in Central-Iraq. This was not enough; the threat he was facing followed with him and he found no other solution but to move on. Eventually he found himself in a Finnish asylum interview.

His escape began in the summer of 2015. Jael was at home with his family in his grandfather’s house when armed men began firing rounds at the house. Panic ensued; Jael could not think of anything being wrong before that day. He and his family took what they could and fled.

In the asylum interview Jael told what he knew of the shooting and the reasons behind it. He’d been better informed after the fact and knew it was all because of old grudges and some new ones on top of them.

The pivotal point was year 2003 and the fall of Saddam Hussein’s Baa’ath party. The party had dominated Iraq and attempted to curb the influence of age old tribe systems. Jael’s father had been a member of the party and that made his whole family outsiders in the eyes of their tribe. When Baa’ath fell the family, including Jael’s uncles and their children, were banished from their tribe. This left them to survive without the protection and help of the tribe in a system where connections and the help of tribe negotiators are everything.

With luck and skill the family stayed out of trouble until the summer of 2015. Then one of Jael’s cousins insulted a family belonging to another tribe** with very influential connections. Jael’s cousin was smart enough to escape before his deed came known which left the rest of the family to face the fallout. The visit of the gunmen had marked the tribe announcing a blood feud against Jael’s family – a threat which meant they wanted every member in that family killed.

The asylum interview was a short one but Jael did his best to describe the incident and the tribe responsible. He told the officer about the tribe’s and described how he knew it having ties to the current regime and the PMU:s, the Private Mobilisation Units active in various parts of Iraq. This was why Jael had reason to believe the officials – the Iraqi police and military – would not be inclined to help him and his family to deal with the threat. He also told the meaning of the blood feud; that it meant the tribe wanted to kill all of the men in his family as revenge. The interviewing officer asked him some clarifying questions but they were few. The interview was over in little under two hours.

When the decision to the asylum application arrived it was negative. Jael was stunned. He had thought he’d been clear in explaining everything. Most stunned Jael was about the bases the The Finnish Immigration Service gave for their statement. Their conclusions appeared to be as if of a different case altogether.

The The Finnish Immigration Service accepts Jael’s story as a fact and also accepts that he has been threatened by this tribe in his native country. What the The Finnish Immigration Service and Jael disagree upon is what this threat means to an individual. According to Jael’s claim, being threatened by a tribe such as this means a serious threat, possibly death; the The Finnish Immigration Service states his fear is not objectively justified.

Jael’s interview protocols show him describing clearly – if rather succinctly for the interview was conducted in such a short time  –  the tribe threatening him and his family. Jael’s description is of a nationwide organisation spanning over its borders to neighbouring countries and with contacts to the most influential government parties and politicians as well and the PMU:s, the Private Mobilisation Units. His description is not very florid but his fear is palpable – even through dry paperwork.

When assessing the level of threat towards Jael the The Finnish Immigration Service treats this tribe as an entity comparable to an individual person or a family of private citizens. This decision seems odd in the light of Jael’s own description. It also appears strange in the light of the data The Finnish Immigration Service offer themselves – so called country data or country information used when assessing the verity of an asylum claim.

When examining the bases for Jael’s claim the The Finnish Immigration Service have examined data such as reports regarding the general safety of Basra area in 2015, the prevalence of so called ’honour violence’ mainly affecting women in Iraq and incidences of Sunni versus Shii’a violence in the area (this is rather baffling for Jael has not mentioned religion in connection of his asylum claim).

What the The Finnish Immigration Service have not examined are information regarding the Baa’ath party and political persecution, tribal relations, blood feuds and revenges and PMU:s and their activity. They have not attempted to find any information countering Jael’s claim of the persecuting tribe’s political connections and ties to militias. In fact, the statement refers to any bases of Jael’s asylum claim extremely briefly or not at all. No objective, evidence based evaluation is given on any of his claims; they are simply dismissed.

Finnish The Finnish Immigration Service has the legal obligation to treat each asylum case individually. In Jael’s case this has clearly not been done. The cascade of errors does not end there, however.

Jael’s case was appealed to the Administrative Court and the problems mentioned above were brought to its attention. Unfortunately the procedures of the Finnish Administrative Court have led to none of them being acknowledged as would have been due course.

The Administrative Court does not conduct any interviews nor does it conduct research of its own. Therefore, when deciding upon Jael’s case, it has used the same data as the The Finnish Immigration Service officers. This in turn leads to the Administration Court verdict being based on the same documents and data used by the The Finnish Immigration Service and only those documents. The Administrative Court does not question the veracity of this data; as we see in Jael’s case it does not even examine whether the data in question is suitable for making an objective decision about the asylum claim. Furthermore, all of the data the Administrative Court bases its ruling has been selected by one of the claimants in the court case. This should raise questions of the data being biased.

In Jael’s case a poorly conducted interview appears to have led to wrong issues being raised and researched about his case and this in turn has led to the wrong conclusions being made. This cascade of errors has then continued throughout his case without anyone being able to end it.*** We can only wish this was an isolated case, as the head of The Finnish Immigration Service tends to claim such things. Unfortunately all evidence points to the contrary.

*Names have been changed or omitted to protect people involved.

** The name and identifying details of the particular tribe or any other groups threatening Jael have been omitted to protect him and his family. Details relating to the incident with the tribe have been changed and /or omitted.

***Jael has filed an appeal in the Supreme Administrative Court. Migrileaks is following the process of his appeal and will update on on the outcome on Jael’s permission.

 

Mainokset

Miten turvapaikanhakijoille tehdään kielteisiä päätöksiä

20170503 LongPlay
Sitaatti (Long Play):
Kaikki haastatellut Migrin työntekijät ottivat puheeksi huhtikuussa 2016 pidetyn sisäisen tilaisuuden, jossa puhui muun muassa oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko. Tilaisuudesta äänitetyllä tallenteella Helinko korostaa myönnetyistä oleskeluluvista syntyvää taloudellisia taakkaa.

”Se, että henkilö saa kansainvälisen suojeluun liittyvän oleskeluluvan Suomessa, johtaa pidempiaikaiseen vaikutukseen Suomen kansantaloudenkin kannalta”, hän sanoi.
Helinko muistutti työntekijöitä, että Suomi on velvoitettu antamaan tänne jääville erilaisia palveluita.”Sillä lailla se ratkaisu, [jonka] te teette ja valmistelette – – on merkityksellinen koko meidän yhteiskunnan kannalta. Tietenkään sillä perusteella ei ratkaista turvapaikkahakemuksia, mutta ottakaa huomioon, että näillä on taloudellisia vaikutuksia  – –. Tämä oli vielä joku aika sitten ihan eri juttu, kun näitä oli muutama tuhat, mutta nyt kun liikutaan kymmenissätuhansissa, vaikutukset ovat moninkertaistuneet.”

Taloudellisten seikkojen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa turvapaikan perusteisiin mitenkään, vaan ratkaisujen on perustuttava lakiin..”

Linkki artikkeliin:
MigriLeaks tulee julkaisemaan kokonaisia turvapaikkapäätöksiä, joista jokainen voi itse todeta maahanmuuttoviraston toimintatavat.

Migri erottaa veljekset toisistaan

13-vuotias Salah ja 22-vuotias Hassan ovat veljeksiä. Migrileaks kirjoitti veljesten tapauksesta tammikuussa. He saapuivat yhdessä Suomeen ja hakivat turvapaikkaa. Molempien turvapaikkaperusteet olivat suurelta osin samat. Salah sai kuitenkin positiviisen ja Hassan negatiivisen päätöksen.

Salah ja Hassan ovat sunneja ja kotoisin Mosulista. Heidän isänsä oli tunnettu toimittaja, joka surmattiin. Hassan jatkoi isänsä ammatissa. ISISin joukkojen lähestyessä kaupunkia veljekset pakenivat Bagdadiin.

Hassan vetoaa turvapaikkapuhuttelussa toimittajan ammattiinsa. Hänen isänsä lisäksi myös muita toimittajia on surmattu Irakissa. Myös Maahanmuuttovirasto Migri on tietoinen tästä:

”Isis on surmannut Mosulissa esimerkiksi henkilöitä, joiden on katsottu vastustaneen ISISiä ja sen ideologiaa. ISIS on tappanut Mosulissa myös esimerkiksi lääkäreitä, lakimiehiä, opettajia, kaupunginvaltuuston työntekijän, toimittajia… Edellä kerrotun maatiedon mukaan toimittajat ovat Mosulissa vaarassa tulla tapetuiksi.” (HMP)

Migri kuitenkin jatkaa, että koska Hassan on vielä nuori ja toiminut toimittajana vain lyhyen aikaa, hän ei ole vaarassa joutua tapetuksi työnsä vuoksi. Migri ei kuitenkaan perustele sitä, miten Hassanin ikä vaikuttaa uhkaan tai miksi ISIS olisi kiinnostunut tämän työuran pituudesta.

Puhuttelupöytäkirjasta käy sen sijaan ilmi, että vaikka Hassanilta on kysytty, millaisia asioita hän toimittajana käsitteli, aiheesta on keskusteltu haastattelussa varsin yliolkaisesti. Eikö tämän asian tarkempi selvittäminen olisi päätöksen kannalta olennaista? Jos ISISin todetaan surmanneen heidän ideologiaansa vastustaneita henkilöitä, myös toimittajia, on olennaista selvittää, kirjoittiko Hassan poliittiseksi katsottavia uutisjuttuja vai raportoiko hän esimerkiksi julkkisjuoruja.

Migri katsoo, että Hassanin kohdalla isän surmaaminen ja toimittajan työ eivät ole riittävä peruste turvapaikalle. Sen sijaan Migri katsoo, että kumpikaan veljeksistä ei voi palata Mosuliin, koska he ovat paenneet sieltä:

”ISIS on rankaissut [sic] äärimmäisillä tavoilla ihmisiä, jotka ovat yrittäneet paeta ISISin hallussa olevilta alueilta. Monia pakoon yrittäneitä on surmattu. — Mosulista pakeneminen voidaan katsoa poliittisen mielipiteen ilmaisuksi. — Kaikki laissa säädetyt edellytykset turvapaikan myöntämiselle täyttyvät kohdallasi.” (HMP, SMP)

Turvapaikan myöntämisen edellytykset siis täyttyvät molempien veljesten kohdalla, mutta ratkaisut ovat silti erilaiset.

Salahille myönnetään turvapaikka, mutta Hassanille suositellaan sisäistä pakoa takaisin Bagdadiin.

Migrileaks kirjoitti veljesten tapauksesta tammikuussa. Jutusta ilmenee, että siihen asti, kun turvapaikkapäätökset tulivat, veljekset asuivat yhdessä ja Hassan huolehti pikkuveljensä ruoasta, siisteydestä ja vapaa-ajasta. Käytännössä hän siis toimi veljensä huoltajana.

Erityisen mielenkiintoista veljesten päätöksissä on se, että pelkästään niiden perusteella lukija ei voi päätellä, että Salahilla tai Hassanilla edes olisi veli saati sitten, että tämä olisi Suomessa.

Tämä on erityisen silmiinpistävää 13-vuotiaan Salahin päätöksessä:

”Ulkomaalaislain 105 b X:n mukaan Maahanmuuttoviraston on viipymättä ryhdyttävä kansainvälistä suojelua hakevan, ilman huoltajaa olevan alaikäisen edun toteuttamiseksi jäljittämään hänen vanhempansa tai muu hänen tosiasiallisesta huollostaan vastannut henkilö.

Olet turvapaikkapuhuttelussa kertonut, että sinulla on puhelinyhteys äitiisi ja että hän on tällä hetkellä Turkissa.” (SMP)

Migri on siis kiinnostunut Salahin Turkissa paossa olevasta äidistä. Sen sijaan päätöksessä ei mainita sanallakaan hänen täysi-ikäistä isoveljeään, joka on vastannut hänen ”tosiasiallisesta huollostaan” koko Suomessa oleskelun ajan.

Veljekset ovat tehneet turvapaikkahakemuksensa ja käyneet turvapaikkapuhuttelussa samana päivänä. Samoin molempien turvapaikkapäätökset on tehty samana päivänä. Veljesten päätöksissä on paikoitellen käytetty lähes sanasta sanaan samoja ilmaisuja esimerkiksi puhuttaessa heidän isänsä kuolemasta. On siis epätodennäköistä, että Migri ei olisi ollut tietoinen siitä, että hakijat ovat veljeksiä.

Näin ollen päätös jättää mahdollinen huoltaja, täysi-ikäinen veli, pois pikkuveljen päätöksestä on ollut tietoinen. Migri on pyyhkinyt heidän välisensä siteen pois tekemällä siitä näkymättömän.

Siinäkin tapauksessa, että turvapaikkaperusteet eivät täyttyisi, Migrin on mahdollista myöntää turvapaikanhakijalle oleskelulupa, ”jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi” (HMP).

Migri toteaa kuitenkin Hassanin päätöksessä: ”Asiassasi ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä.” (HMP)

Jos uuteen maahan yksin jäävä alaikäinen pikkuveli ei ole ”yksilöllinen inhimillinen syy”, mikä sitten on?

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän analysoi Salahin ja Hassanin turvapaikka-asiakirjat*

*Hassanin puhuttelupöytäkirja (HPP), Hassanin maahanmuuttoviraston päätös (HMP), Salahin maahanmuuttoviraston päätös (SMP), Hassanin valitus hallinto-oikeudelle (HV). Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei. Päätöksestä käyvät ilmi myös siihen liittyvät perustelut. Turvapaikanhakijalla on oikeus valittaa maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeudelle.


***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

Luukku 7: “Vuotaako” turvapaikkapäätökset poliittisessa paineessa – Lähi-Idän lahjat, Suvakit ja Särkänniemen delfiinit

1)Maahanmuuttovirasto Migri ilmoittaa, että poliittisella ohjauksella ei voi vaikuttaa turvapaikkapäätöksiin

Maahanmuuttovirasto Migri väittää julkisuudessa, että turvapaikkapäätöksiin ei voi vaikuttaa poliittisella ohjauksella. Migri on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee siis maahantuloon, maassa oleskeluun ja pakolaisuuteen liittyviä asioita.

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/paatoksenteon_lahtokohta_kansainvalista_suojelua_niille_jotka_sita_tarvitsevat_69682

Migrin ylijohtaja Jaana Vuoriolta on kysytty tästä ja hän vastaa Helsingin Sanomien mukaan seuraavasti

Onko teihin kohdistettu poliittista painetta?

”En koe, että minuun olisi.”

Vuorio kuitenkin muistuttaa Suomen hallituksen linjauksesta, jonka mukaan Suomesta ei pitäisi saada turvapaikkaa helpommin kuin esimerkiksi Ruotsista.

HS 4.9.2016 http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002919099.html

2) Poliittiset päättäjät = lainsäätäjät, viranomaiset ottavat kantaa

Tässä muutamia lukuisista esimerkeistä:

“Mitä eroa on Suomeen kuulumattomalla turvapaikanhakijalla ja delfiinillä? Delfiinin voi lähettää Kreikkaan”

(Särkänniemen delfiinit lähetettiin Kreikkaan elokuun lopussa 2016).

  • Näin kesäisen hupsuttelevasti luonnehti eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja ja entinen Suomen Sisu ry:n jäsen Juho Eerola (ps) Facebook -sivullaan turvapaikanhakijoiden – noiden mainitsemiensa “Lähi-Idän lahjojen” – tilannetta meille “Suvakeille”.
  • Eduskunnan hallintovaliokunta käsittelee sisäministeriöstä tulevia lakiesityksiä muun muassa valtion ulkomaalaisasioita sekä kaikki maahanmuuttolait.

Erkki Tuomioja (sd) oli huolissaan eduskunnan täysistunnossa 5.10.2016 :

….Tai mitä me teemme, jos meidän omassa eduskuntaryhmässämme on ihmisiä, jotka valokuvauttavat itsensä ääriliikkeiden edustajien kanssa (Juho Eerolan välihuuto) tai osallistuvat vihapuheen levittämiseen? Ei kenellekään, oli se bussipysäkillä, eduskunnassa tai netissä, tule antaa tuulensuojaa väheksymällä näitä tekoja: että pojat ovat poikia tai tämähän on vain harmitonta huulenheittoa.https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx

Näin luonnehtivat tilannetta puolestaan itsenäisyyspäivän aattona noiden “Lähi-Idän lahjojen” “suvakki”auttajat:

“Minä pelasin eilen muumipelejä pikkutytön kanssa, joka on juuri saanut negatiivisen turvapaikkapäätöksen.”

“Olen etsinyt talvikenkiä irakilaiselle 12 v tytölle joka kävelee kesäkengillä.”

luukku7kuva

Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on muun muassa antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tässä perustuslakivaliokunnan jäsenen Leena Meren (ps) blogista poimittuna “tilannearvio” 2.9.2016: http://www.leenameri.fi/blogi/

“Hallitus tekee hyvää työtä turvapaikanhakijoiden vetovoimatekijöiden vähentämiseksi.

Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto.”

“Suomi sosiaalitoimistona”-  v 2015 tilastoja muutamista turvapaikanhakijoita vastaanottaneistä maista suhteessa väkilukuun:

2015tilasto

Oikeus elää -kampanjan infograafi, lähde: tilastokeskus, UNHCR

3) Kootut selvitykset ja tilannearviot

Suomen kuvalehti 12.2.2016 http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-perussuomalaiset-sanelivat-suomelle-uuden-pakolaispolitiikan/

Näin perussuomalaiset sanelivat Suomelle uuden pakolaispolitiikan – kahdessa tunnissa paperi oli valmis

Lähde perustuslakivaliokunnan jäsenen Leena Meren (ps) blogi http://www.leenameri.fi/blogi/ 29.8.2016 sekä 10.6.2016

“Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan yksi merkittävimmistä puolueen saavutuksista hallituksessa on Suomen maahanmuuttopolitiikan täyskäännös.– Väitän, että se on vuoden aikana suoritettuna hyvä saavutus, hän sanoi PS:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa maanantaina.”

ps_linjaukset

4) Summa summarum: Joulupukkiinkin voi uskoa

Huomattavasti vaikeampi on uskoa siihen, että politiikalla ei ole mitään tekemistä turvapaikkapäätösten ja niihin liittyvään viranomaismenettelyn, päätöksenteon ja lainsäädännön kanssa.

Meillä on oikeus vaatia maamme viranomaisilta ihmisoikeuksien kunnioittamista, hyvää hallintotapaa ja parempaa turvapaikkapolitiikkaa!

Lähde: Hallintolaki 2 luku 6§, hyvän hallinnon perusteet:

  • Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
  • Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.
  • Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

 

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artikla.

  • Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

 

Juha Sipilä, Miksi vaikenet kun ihmisoikeuksia rikotaan?

Luukku 6: Auttamalla turvapaikanhakijoita kunnioitamme holokaustin uhreja

*På svenska nedan / In English below

Auttamalla turvapaikanhakijoita kunnioitamme holokaustin uhreja

Arvoisa pääministeri Juha Sipilä. Lähetitte tervehdyksen tilaisuuteen, jossa muistettiin Suomesta natsi-Saksan käsiin luovutettua kahdeksaa juutalaista, joista kaksi oli lapsia. He kaikki joutuivat holokaustin uhreiksi. Totesitte tervehdyksessänne, että toisen maailmansodan aikaiset tapahtumat, erityisesti holokausti, ovat rikos ihmisyyttä vastaan. Ne ovat meille raskas taakka kantaa.

– Mutta kantaa se meidän pitää, jotta me ja tulevat sukupolvet sen muistamme, te jatkoitte.

On meidän yhteinen velvollisuutemme pitää huoli siitä, ettei marraskuun 6. päivä vuonna 1942 enää ikinä toistu

Oikein. Holokaustin taakka pitää muistaa. Mutta me emme kunnioita holokaustin uhreja oikealla tavalla ja riittävästi, jos tuijotamme vain menneisyyteen. Oikea tapa kunnioittaa on toimia tässä päivässä niin, että  emme aiheuta lisää uhreja emmekä syökse ihmisiä kuolemaan. Tämän päivän Suomessa se merkitsee turvapaikanhakijoiden oikeudenmukaista ja humaania kohtelua. Valitettavasti se ei toteudu, vaan Suomen linja on Euroopan tiukimpia esimerkiksi irakilaisia turvapaikanhakijoita kohtaan.

Toinen sokea pisteemme on Afganistan. Siellä vallitsee sota ja kaaos, eikä sinne pidä palauttaa turvapaikanhakijoita. Erityisen kriittinen tilanne on hazara-heimoon kuuluvien kohdalla sekä niiden nuorten kohdalla, joiden suku ja perhe ovat Iranissa. Jos turvapaikanhakijat nyt palautetaan Afganistaniin, heillä ei ole siellä minkäänlaista turvaverkkoa, eikä kaaoksessa oleva heimoyhteiskunta pysty heistä huolehtimaan. Jo nyt Afganistanissa on noin miljoona maan sisäistä pakolaista. EU-maista ja Pakistanista ollaa karkottamassa 1,5 miljoonaa turvapaikanhakijaa – esimerkiksi Kabulin lähettyvillä on pakolaisleiri, josta kerätään joka aamu kylmään ja nälkään kuolleita lapsia.

Koko Euroopan tulisi muistaa, mitä tapahtui meidän silmiemme edessä toisen maailmansodan aikaan – ja toimia nyt niin, etteivät vastaavat murheelliset ja epäinhimilliset tapahtumat toistu.

Genom att hjälpa asylsökande hedrar vi Förintelsens offer

Ärade statsminister Juha Sipilä. Ni sände en hälsning till en tillställning som ordnades till minnet av de åtta judar, varav två barn, som utlämnades till Tyskland. De blev alla Förintelsens offer. Ni konstaterade i er hälsning att händelserna under tiden för andra världskriget, särskilt Förintelsen, var brott mot mänskligheten. De är en tung börda för oss att bära.

– Men vi måste bära den, så att vi och kommande generationer ska minnas den, fortsatte ni.

Det är vår gemensamma plikt att se till att den 6 november 1942 aldrig upprepar sig.

Det stämmer. Vi måste minnas Förintelsens börda. Men vi hedrar inte holocaustens offer på rätt sätt eller tillräckligt om vi bara stirrar på det förgångna. Det rätta sättet att hedra Förintelsens offer är denna dag idag att handla så, att vi inte orsakar flera offer eller sänder människor i döden. I dagens Finland innebär det att bemöta asylsökandena på ett rättvist och humant sätt. Tyvärr uppfylls detta inte: Finlands linje hör till Europas strängaste mot bland andra irakiska asylsökande.

En annan av våra blinda punkter är Afghanistan. Där råder krig och kaos, och dit bör inga asylsökande återbördas. Särskilt kritisk är situationen för dem som tillhör hazaraklanen liksom de ungdomar vars släkt och familj befinner sig i Iran. Om asylsökande återbördas till Afghanistan nu, saknar de fullständigt säkerhetsnät, och det klansamhälle som befinner sig i kaos kan inte ta hand om dem.  Redan nu har Afghanistan ungefär en miljon flyktingar inom landet. Från EU-länderna och Pakistan är man i färd med att utvisa 1,5 miljoner asylsökande – till exempel i närheten av Kabul finns ett flyktingläger där man varje morgon samlar in barn som dött av kyla och svält.

Hela Europa måste minnas vad som hände framför våra ögon under andra världskriget och agera så att motsvarande sorgliga och omänskliga händelser inte upprepas.

By helping asylum seekers we honour the victims of the Holocaust

Dear Prime Minister Juha Sipilä,

You sent your greetings to an event held to commemorate the eight Jews Finland handed over to Nazi Germany, two of whom were children. They all became victims of the Holocaust. In your message, you stated that the events that occurred during the Second World War – in particular the Holocaust – were a crime against humanity. That they are a heavy burden for us to bear.

‘But we must bear this burden so that we, and generations to come, remember what happened’, you continued. ‘It is our common responsibility to ensure that 6 November 1942 is never repeated.’

This is true. The burden of the Holocaust must be remembered. But by focusing solely on the past we are not honouring the victims of the Holocaust in the way we should, and as much as we should. The right way to honour their memory is to act today to ensure that we do not create more victims and drive people to their deaths. In today’s Finland this means just and humane treatment of asylum seekers. Unfortunately, this is not what is happening; instead, Finland has adopted one of the harshest stances in Europe regarding Iraqi asylum seekers, for example.

Our second blind spot is Afghanistan; war and chaos are rife in the country, and asylum seekers from Afghanistan should not be sent back there. The situation is particularly critical for the Hazara people, and young Hazaras, whose families are in Iran. If asylum seekers are returned to Afghanistan now, they will have no form of safety net to rely upon, and the tribal society – in the midst of the chaos – will be unable to look after them. There are already approximately a million internally displaced people in Afghanistan. EU member states and Pakistan are deporting 1.5 million asylum seekers, contributing to situations such as that at a refugee camp located close to Kabul, where the bodies of children who have died from the cold and from hunger are collected up every morning.

Europe in its entirety should remember what happened in front of our eyes during the Second World War – and act now to make sure such tragic and inhumane events are not repeated.

Right To Live | Oikeus elää – kampanja

#righttolive  #oikeuselaa  #weseeyou

Luukku 5: Näin leivotaan positiivisesta negatiivinen

Omar on hengenvaarallinen nimi Irakissa, koska se viittaa historialliseen sunni-kalifiin. Migrikin sen myöntää, onhan Omareita joukkoteloitettu. Mutta jotta tämä vainon muoto voidaan mitätöidä ja päätös kääntää negatiiviseksi, täytyy käyttää erilaisia silmänkääntötemppuja.

Ote Bagdadista kotoisin olevan Omarin negatiivisesta päätöksestä (hän on yksi monista Omar-nimisistä, Bagdadissa asuvista sunneista, jotka ovat kokeneet vainoa nimensä vuoksi):

051216_kuva1

Kyseessä on siis yksi tapaus, mutta ei yksittäistapaus. Keräämme ja tutkimme kasvavalla volyymillä tietoa siitä miten Migri perustelee päätöksiään. Tämä on siitä esimerkki.

Migrin  taikatemppu 1: Tehdään tarkoitushakuisia johtopäätöksiä

051216_kuva2

On löytynyt yksi artikkeli, jossa on yksi Omar-niminen shiia -> Siispä Irakissa on myös shiioja nimeltä Omar. Mitä Migri tavoittelee tällä toteamuksella?

Kyseisessä artikkelissa Omar-niminen shiia nimenomaan kertoo kuinka hänen nimensä oli hieno nimi aikaisemmin ennen kuin sitä alettiin käyttää syytteisiin jotka voivat viedä hänet tuntemattomaan hautaan.

Migrin taikatemppu 2: Käytetään lähdettä valikoivasti

Migri on poiminut päätökseen omasta maatietoraportistaan (29.4.2015) kaksi ensimmäistä lausetta, mutta jättänyt seuraavat lauseet pois, koska se olisi muuttanut sisällön päinvastaiseksi:

051216_kuva3

Migrin taikatemppu 3: Esitetään väitteitä ilman mitään perusteita

051216_kuva4

Päätöksessä mainituissa viitteissä ei ole sanallakaan Bagdadista mitään. Tämän perusteella tuskin voi vetää johtopäätöstä että henkilöä ei vainottaisi nimen perusteella.

Päinvastaisia todisteita löytyy paljon. Tässä vain pari:

The Australian, kesäkuu 2014

051216_kuva5

The Times, heinäkuu 2014

051216_kuva6