Migrin ylitarkastajan haastattelu 2. osa Tavoitteiden vaikutuksesta

Jäljet pelottavat

Turvapaikanhakijoiden määrän ollessa suuri sisäasiainministeriö antoi  migrille tiukat määrälliset  tulostavoitteet. Päätöksiä piti saada aikaan ripeästi riippumatta maahanmuuttoviraston  resursseista.

Paula Risikko ilmoitti tarkastuskäynnillään maahanmuuttovirastoon syyskuussa 2016, että määrälliset tavoitteet pitää olla, mutta siihen ei saa pyrkiä laadun  kustannuksella.
Samalla hän kuitenkin tiesi ja tiedosti vallitsevat ongelmat kehottaen viraston johtoa suhtautumaan vakavasti henkilöstöstä tulevaan signaaliin siitä, ettei työtä ehdittäisi tehdä tarpeeksi laadukkaasti tai että kiire uuvuttaa.

Työpaine, kiire ja pyrkimys  asetettuihin määrätavoitteisiin aiheutti suuren määrän vajaasti tutkittuja ja huonoja päätöksiä. Seuraukset  olivat sekä inhimillisesti että taloudellisesti vakavat. Valitusruuhka eri oikeusasteissa  aiheuttaa kustannuksia. Jokaisessa väärässä ja heikkolaatuisessa päätöksessä kärsijänä on ihminen.

1.7. astui voimaan EU-direktiivi, jossa turvapaikkapäätös on tehtävä puolessa vuodessa. Miten on tällä kertaa? Turvaudutaanko jälleen pintapuolisiin copy-paste päätöksiin?  Mikä on kesken olevien tai maahanmuuttovirastoon palautettujen päätösten kohtalo? Onko vaarana, että käsittelyä odottavat turvapaikanhakijat jäävät uusien hakijoiden jalkoihin vai onko nämä yli 8000 tapausta ensimmäisenä jonossa?

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja kertoo videolla siitä, miten kiire vaikuttaa turvapaikkapäätösten tekoon.

TUIRE KAJASVIRTA

(Haastateltavan ääni on muutettu.)

Kansalaisaloite pieni   Kansalaisaloite EU pieni

 

Mainokset

KYSYMYS MIGRILLE: MITEN KORJAATTE TULKKAUSVIRHEIDEN SEURAUKSET?

Ei riitä, että vain tulevat hoidettaisiin paremmin. Vääryyttä kärsineiden oikeusturva on varmistettava!

Konteksti

Maahanmuuttoviraston sisäinen selvitys

Sisäministeri Kai Mykkäsen tilaama Maahanmuuttoviraston sisäinen selvitys  turvapaikkapäätöksentekoon ja –menettelyyn liittyen  [1] julkaistiin sisäministeriön seminaarissa 14.6.2018 [2]. Migrin oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helingon mukaan selvitys oli tehty virkamiestyönä kiireen ja paineen keskellä. Positiivista on se, että Maahanmuuttovirasto tunnustaa tehneensä virheitä ja lupaa kehittää toimintaansa. Kiire ja paine kuitenkin näkyy. Raportissa on monissa kohdin menty yli siitä, missä aita on matalin. Pienellä aineistolla on tehty yleistyksiä, joita ei voida pitää luotettavina eikä uskottavina.

Seminaarissa todettiin, että 10.6.2018 oli käsittelyssä:

  • 2710 uusintahakemusta
  • 5131 tapausta hallinto-oikeudessa
  • 1030 tapausta korkeimman hallinto-oikeuden prosessissa

Jopa 8871 turvapaikanhakijaa halusi siis asiansa tutkittavan paremmin. He eivät olleet tyytyväisiä asiansa käsittelyyn Migrissä tai heillä oli uutta tietoa tilanteestaan.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan haastattelu

Haastatteluvideo kertoo karua kieltä siitä, millä tasolla turvapaikanhakijan oikeusturva on ollut

Suppea aineisto, rohkeat johtopäätökset

Sisäministeriö kehuu nettisivuillaan, että Migrin selvityksen perusteella turvapaikkamenettelystä löytyi kehitettävää, muttei systemaattisia virheitä  [4].  Hanna Helinko puolestaan totesi seminaarissa tulkkauksen osalta, että ’Niissä tapauksissa, joissa on vedottu tulkkausvirheeseen ja tallenne on kuunneltu, on havaittu, että kyse on useimmiten ollut yksittäisestä sanasta, ilmaisusta tai termistä, jolla ei ole merkitystä kansainvälistä suojelua koskevan asian ratkaisulle.’ (raportin kohdat 2.7-2.10 [1]).

Johtopäätökset perustuvat selvityksen aineistoon, jossa 70 äänitallenteen ja puhuttelupöytäkirjan yhdenmukaisuus oli määrä tarkistaa. Kiireessä valittiin 55, joista vain 30 vertailua saatiin tehtyä.

Purkutallenteista  (raportti s. 21 [1]):

  • “10 ei voitu verrata, koska pöytäkirja ei ollut vielä valmistunut. “
  • “9 tallennetta koski pöytäkirjan tallennusvaihetta, joten niitä ei voitu vertailla sanatarkasti pöytäkirjaan”
  • “4 osalta oli teknisiä ongelmia, jotka estivät vertailun.”.

Raportissa esitellään näistä kolme tapausta. Migrin esittämät luvut eivät täsmää keskenään. Kokonaismääräksi tulee 53.

Voiko tästä aineistosta tehdä mitään johtopäätöksiä? Tuskin. Nämä 30 tapausta muodostavat 0,3%  käsittelyssä olevasta 8871 tapauksesta.

Tulkkien osaamisen tasolla on vaikutusta päätöksiin

On hienoa, että Migri on nyt tunnustanut tulkkausongelman: ’Erityisesti irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua syksyllä 2015 oli haasteena riittävän määrän osaavia tulkkeja löytäminen. Arabian kielen tulkeista oli pulaa ja tulkkien saatavuus vaikutti turvapaikkaprosessin kestoon. Tulkkeja, joista ei ollut aikaisempia kokemuksia, oli paljon’ (raportti s. 21 [1]). Migri myöntää myös, että tulkin suomen kielen taidolla on merkitystä puhuttelussa. Se voi vaikuttaa paitsi puhuttelupöytäkirjan sanavalintoihin, myös yleiskuvaan ja puhuttelijalle jäävään mielikuvaan puhuteltavasta.

Onko todella niin, että näissä puhutteluissa on ollut kysymys vain ”yksittäisen sanan, ilmaisun tai termin väärin tulkkauksesta, jotka eivät ole vaikuttaneet päätöksentekoon”? Me, jotka olemme paljon puhuttelupöytäkirjoja lukeneet, olemme huomanneet, että tulkkausvirheet ovat yleisiä ja vääristävät turvapaikanhakijan kertomusta ja päätöksentekoa. Pahimmassa tapauksessa haastattelupöytäkirjat ovat olleet sekavia ja jäsentymättömiä, ja sellaisen perusteella on tietenkin helppo antaa kielteinen päätös. Kun Migri itsekin toteaa, että tulkkauksen laadussa on ollut ongelmia, niin olisiko ollut uskottavampaa myöntää, että tulkkaus on voinut olla yhtenä tekijänä nimenomaan irakilaisten negatiivisissa päätöksissä?

Kelvottomat tallenteet ja puutteelliset pöytäkirjat vaarantavat oikeusturvan

Me turvapaikanhakijoita avustavat maallikot olemme tienneet jo pitkään, että myöskään puhuttelujen äänitystekniikka ei ole asianmukaisella tasolla. Tallenteista ei aina saa selvää [5].

Nyt ongelma ilmeni neljässä tapauksessa myös Migrin tarkastuksessa. Lupaus äänitystekniikan korjauksesta annettiin. Turvapaikanhakijan oikeusturvan takaamiseksi tämä korjaus on tehtävä välittömästi, sillä suhteutettuna avoinna oleviin tapauksiin, tämä koskisi 647 ihmistä.

Puhuttelupöytäkirjojen keskeneräisyys tarkistuksen estäjänä on myös yllätys. Yleensä haastattelupöytäkirja valmistuu haastattelun aikana ja allekirjoitetaan haastattelun päätyttyä. Selvityksessä ei mainita miltä ajanjaksolta tutkitut haastattelut ovat, mutta mitä kauemmin pöytäkirjat ovat keskeneräisiä, sitä todennäköisempää on, että virheet jäävät korjaamatta.

Miten jo tapahtuneet virheet korjataan?

Migrin selvityksessä ja seminaarissa katse on tulevaisuudessa ja siinä, miten turvapaikkaprosessia voidaan parantaa. Tämä on tervetullutta, mutta miksi virheiden korjaamisesta ei puhuta?  Eivätkö oikeutta tarvitse juuri he, joille vuoden 2015-2017 tulkkipula on aiheuttanut vahinkoa? Eikö heidän kertomuksensa pitäisi tutkia tarkemmin ja korjata aiemmat virheet?

Tällä hetkellä turvapaikanhakijan mahdollisuus oikaista asia on pitkälti sen varassa, että hän valittaa siitä hallinto-oikeuteen ensimmäisellä kierroksella, sillä korkein hallinto-oikeus ottaa käsiteltäväkseen asioita vain erittäin painavasta syystä. Uuden turvapaikkahaun yhteydessä Migri ei ota käsiteltäväksi itse tekemiään virheitä, vaan vaatii uusia turvapaikkaperusteita. Hallinto-oikeus taas perustaa oman päätöksensä alkuperäiseen, usein huonolaatuiseen puhuttelupöytäkirjaan, jos asiaa ei palauteta Migriin ja uutta puhuttelua ei järjestetä. Niiltä, joilla ei ole vapaaehtoisia tukenaan, asia jää todennäköisesti korjaamatta, sillä lakimiesten on harvoin mahdollista perehtyä asiaan tällä tarkkuudella.

MIGRIN TOTEEN NÄYTETYT VIRHEET ON HYVÄKSYTTÄVÄ UUSINTAKÄSITTELYN PERUSTEEKSI, VAIKKA HALLINTO-OIKEUS OLISI TEHNYT PÄÄTÖKSENSÄ, KOSKA TÄLLÖIN MYÖS HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS ON TEHTY PUUTTEELLISIN TAI  VÄÄRIN PERUSTEIN.

MigriLeaks toimituskunta

[1] Maahanmuuttoviraston selvitys sisäministerille 13.6.2018

[2] Sisäministeriön seminaari 14.6.2018

[3] MigriLeaks 5.7.2018 – Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan haastattelu

[4] Sisäministeriön lausunto Maahanmuuttoviraston selvityksestä 14.6.2018

[5] MigriLeaks 4.5.2018 Turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava.

Kansalaisaloite pieni

Kansalaisaloite EU pieni

Turvapaikkaprosessissa vakavia ongelmia kaikissa vaiheissa

Olemme seuranneet turvapaikkaprosessien kulkua viimeisten vuosien ajan. Prosessissa on tällä hetkellä kaikissa vaiheissa valtavasti ongelmia. Me vapaaehtoiset turvapaikanhakijoiden tukihenkilöt ja avustajat haluamme tuoda vastuullisten virkamiesten ja poliitikkojen tietoon havaitsemamiamme asioita. Toivomme, että ne otetaan huomioon, kun tehdään selvitystä Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja turvapaikkaprosessien kulusta Suomessa tällä hetkellä. Selvityksen ajaksi käynnissä olevat kiistanalaiset pakkopalautukset tulisi jäädyttää ja käsitellä epäonnistuneet turvapaikkaprosessit uudestaan paremmin. Ohessa tiivistystä aiheesta.

  • Maahanmuuttovirastoon palkattiin syksyn 2015 ruuhkan seurauksena paljon kokemattomia puhuttelijoita, joiden koulutus jäi liian lyhyeksi. Tämän seurauksena puhutteluissa ei aina osata hakea olennaisia asioita. Turvapaikanhakijoita kielletään järjestelmällisesti kertomasta esimerkiksi Afganistanin tai Irakin yleisestä tilanteesta. Kuitenkin on käynyt selvästi ilmi, että puhuttelijoilla ja päätöksentekijöillä ei ole riittävästi tietoa esimerkiksi maiden klaanijärjestelmästä, viranomaisten korruptoituneisuudesta tai Talebanin ja militiaorganisaatioiden viestinnästä, tietoverkostoista ja tiedonhankinnan tavoista.Virastossa on ollut liian kiire tehdä päätöksiä – puhuttelut ovat jääneet usein liian lyhyiksi, olennaiset asiat eivät ole tulleet esille tai ne on ohitettu liian nopeasti. Päätöksissä vedotaan usein siihen, että turvapaikanhakijan kertomus ei ole riittävän jäsentynyt, yksityiskohtainen tai uskottava.
  • Suomessa ei ole ollut riittävästi tarpeeksi hyviä etenkään arabian, darin ja farsin kielen tulkkeja. Puhuttelupöytäkirjat ovat usein huonoa suomea ja turvapaikanhakijoiden kertomukset vaikuttavat ristiriitaisilta ja sekavilta. Todelliset syyt turvapaikkaan jäävät hämäriksi. Puhuttelupöytäkirjoista löytyy olennaisten tietojen kohdalta outouksia, kuten ammatti “hallitsemishuomioitsija”, näytelmäkirjailija “Sumael Bikiti” ja suomalaisen helluntaiseurakunnan tilalla “Pentti Kasken seurakunta”.
  • Osa tulkeista on ollut ja on asenteellisia. Haastattelunauhoja kuuntelemalla on selvinnyt, että asioita ei ole kirjattu pöytäkirjoihin samalla tavalla kuin turvapaikanhakijalle on kerrottu pöytäkirjan tarkastusvaiheessa. Muutamat tulkit ovat suuttuneet kesken puhuttelun ja kieltäytyneet kertomasta asiakkaiden kertomia asioita, jotka he ovat kokeneet loukkaaviksi.
  • Turvapaikanhakijat ovat myös pelänneet kertoa kaikkia tapahtumia ja yksityiskohtia, koska monien perheet ja muut läheiset ovat edelleen kotimaassa, ja he pelkäävät heidän turvallisuutensa puolesta. He eivät ole koskaan voineet luottaa oman maansa viranomaisiin, ja heidän on erittäin vaikea tehdä niin täälläkään. Haastateltavat ovat olleet tilanteissa usein stressaantuneita, väsyneitä pitkästä matkustamisesta ja varovaisia kertomaan arkaluontoisista ja usein traumaattisista asioista. Mikäli lisäksi tulkki on vaikuttanut asenteelliselta, haastattelu on saattanut epäonnistua täysin. Mahdollisuus uuteen suulliseen puhutteluun ilman kristinuskokääntymystä tai muuta täysin uutta turvapaikkaperustetta on annettu hyvin harvoin.
  • Ilmaisen oikeusavun poistaminen turvapaikkapuhutteluvaiheessa johti siihen, että kukaan ei ollut valvomassa turvapaikanhakijoiden etua ko. vaiheessa. Kukaan turvapaikanhakijan avustaja ei ollut paikalla tarkistamassa, mitä puhuttelupöytäkirjaan on tosiasiallisesti kirjattu ja minkälaisella kielellä. Turvapaikkaprosessin myöhemmät vaiheet perustuvat haastattelupöytäkirjoihin -> virheet ja puutteet seuraavat kaikissa vaiheissa, eikä oikeus puutu näihin.
  • Haastattelunauhat on mahdollista tilata itselleen Maahanmuuttovirastosta kuunneltaviksi. On osoittautunut, että nauhoitukset ovat usein huonolaatuisia: nauhalla saattaa kuulua lähinnä tietokoneen naputusta tai suhinaa, tai tallennin on ollut niin kaukana turvapaikanhakijasta, että tämän tai tulkin ääntä ei kuulu juuri lainkaan. Nauhojen tilaajille on myös toisinaan ilmoitettu, että nauha on “tuhoutunut” tai kadonnut. Korkealaatuisen, helppokäyttöisen tallenustekniikan aikakautena tämä vaikuttaa erikoiselta.
  • Maahanmuuttoviraston tulkintalinja kiristyi ilmeisesti poliittisen ohjauksen seurauksena (ks. mm. Turun yliopiston tutkimus aiheesta). Maahanmuuttovirastoa ohjattiin tekemään enemmän kielteisiä päätöksiä. Jo etukäteen oli linjattu, että vain kolmasosa hakijoista tulee saamaan turvapaikan (ks. uutiset syksyltä 2015). Se poikkesi rajusti aiemmasta turvapaikan myöntämisprosentista mm. irakilaisille (ennen syksyä 2015 se oli 85). Suuri virhe oli julistaa Irak, Afganistan ja Somalia ”turvallisiksi maiksi” toukokuussa 2016. Nämä maat ovat jatkuvasti maailman viiden vaarallisimman maan joukossa kaikissa kansainvälisissä listauksissa. Tilanne esimerkiksi Afganistanissa ja Irakissa ei ole millään tavalla parantunut. Isiksen kukistaminen Irakissa ei ole parantanut esimerkiksi sunnien tilannetta millään lailla, vaan militiajoukot suorittavat nyt mielivaltaisia ”puhdistuksia” eri puolilla Irakia varastaen omaisuutta, vangiten ihmisiä ja tappaen niitä, joille voivat kehittää syyn epäillä vaikkapa yhteyksiä Isis-terrorismiin. Hallinto on erittäin korruptoitunut, ja turvautuminen viranomaisiin johtaa usein vain entistä suurempiin ongelmiin. Militiaryhmien asema Irakin hallinnossa on vahvistunut entisestään, koska ne saivat vaaleissa omia edustajia Irakin parlamenttiin. Vaikutusvaltaisin ryhmä on Hashd-al-Shaab, joka tunnetaan myös nimellä Popular Mobilization Unit. Ryhmittymän toiminta on ajoittain erittäin kyseenalaista ja jopa raakaa. Nyt vaalien tulos on mitätöity, mikä kertoo edelleen Irakin syvistä ongelmista.
  • Maahanmuuttovirasto ei myönnä turvapaikkaa edes todistetusti ja uskotusti tappoyritysten tai kidutuksen kohteeksi joutuneille. Usein syynä on se, että turvapaikanhakija ei pysty todistamaan, oliko teon takana järjestäytynyt taho. ”He eivät jättäneet käyntikorttia”, sanovat turvapaikanhakijat itse. Toisaalta suojelun perusteeksi ei näytä riittävän sekään, että turvapaikanhakija on joutunut todistetusti vainotuksi esimerkiksi Irakin vaikutusvaltaisimpien militiaryhmittymien taholta. Suomalaiset viranomaiset eivät tunnu tietävän tai haluavan tietää esimerkiksi militiaryhmien mielivaltaisista toimintatavoista ja vahvasta asemasta suhteessa hallintoon. Militiat ovat yhä vahvemmin osa hallintoa. Maahanmuuttoviraston päätöstekstissään käyttämä lause ”Viranomaissuojelun mahdollisuutta ei voi kokonaan sulkea pois kohdaltasi” kuulostaa kummalliselta jo sellaisenaan ja erityisesti peilattuna Irakin ja Afganistanin tilanteeseen.
  • Jotkut päätöstekstit ovat kestämättömän ristiriitaisia ja niiden perustelut erikoisia. Esimerkiksi monen sivun mittainen yksityiskohtainen kertomus pakoon johtaneista tapahtumista kuitataan käsittämättömästi nimeämällä se liian yleisluontoiseksi ja jäsentymättömäksi ja siten ei-uskottavaksi.
  • Lasten oikeudet ja Suomea laintasoisesti velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus eivät toteudu turvapaikkapäätöksissä. Lasten etuun viitataan päätöksissä, mutta tosiasiallisesti vanhempien tai lasten lähtömaan kotimaan tilannetta tai mahdollisen palautuksen vaikutuksia lapsen tulevaisuuteen avataan harvoin päätöksissä yhtä lausetta enempää. Tämä on riittämätöntä. Edes suomalaisten sosiaaliviranomaisten lausunnoilla lapsen tilanteesta ei ole aina vaikutusta Maahanmuuttoviraston päätöksiin.
  • Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa. Tästä huolimatta virasto rikkoo päätöksillään jatkuvasti perheitä, myös sellaisia, joissa toinen vanhempi on turvapaikanhakija ja toinen Suomen kansalainen.
  • Unicef, THL, Pelastakaa lapset ja Eduskunnan oikeusasiamies ovat useita kertoja ilmaisseet huolensa lasten asemasta suomalaisessa turvapaikkaprosessissa.
  • Turvapaikanhakijoiden oikeusapua rajattiin lailla monin tavoin. Valitusaikoja lyhennettiin ja korvaus muutettiin tuntiperusteisesta kertasummaksi. Tämä johti siihen, että kielteisistä päätöksistä valitettaessa asianajajilla on huomattavasti entistä vähemmän aikaa käytettävissä perehtyä asiakkaan tilanteeseen. Esimerkiksi alkuhaastattelun virheet jäävät usein huomaamatta, koska asianajajalla ei ole mahdollisuutta pitää uutta puhuttelua. Suomessa on myös vähän pakolaisjuridiikkaan perehtyneitä asianajajia. Tällä hetkellä vähät perehtyneet ovat todella ylikuormittuneita. Alkuvaiheessa tehdyt virheet korjautuvat siis huonosti oikeudessa. Lakimuutosten kertautuvia ja kasautuvia vaikutuksia ei ole arvioitu missään vaiheessa.
  • Alalle on tullut myös suoranaisia huijareita, joista osa on tuomittu oikeudessakin. Osa asianajajista ei tapaa asiakkaitaan koskaan, osa tekee valitukset hutaisemalla ja osa jopa unohtaa ilmoittaa asiakkailleen päätöksistä, jolloin valitusajat kuluvat umpeen.
  • Hallinto-oikeudet on perustettu käsittelemään aivan toisenlaisia asioita kuin pakolaisuusasioita. Hallinto-oikeudet ovat ruuhkautuneet kohtuuttomasti, ja niistä puuttuu pakolaisjuridiikan asiantuntemusta.
  • Lakia muutettiin myös niin, että KHO ottaa käsiteltäväkseen vain sellaisia valituksia, joilla on mahdollisuus tulla linjamuutoksiksi. Syiden on oltava erittäin painavia. KHO-vaihe johtaa erittäin harvoin mihinkään tulokseen turvapaikanhakijan kannalta, joten se on käytännössä merkityksetön.
  • Turvapaikanhakijat, jotka eivät tosiasiallisesti uskalla palata kotimaahansa, joutuvat usein tekemään uuden turvapaikkahakemuksen. Se kaatuu monella siihen, että Maahanmuuttovirasto ei käsittele hakemusta, koska turvapaikanhakija on toimittanut lisäselvitykset ja -todisteet jo KHO:hon ja Maahanmuuttovirasto katsoo, että asiat on jo käsitelty KHO:ssa. Se taas ei pidä paikkaansa, koska KHO ottaa valituksia käsiteltäväkseen erittäin harvoin (ks. ed.)
  • Poliisi on tehostanut pakkopalautusten ja ”vapaaehtoisen paluun” toteuttamista, mikä johtaa entistä suurempaan pelkoon, turvapaikanhakijoiden pakoiluun, piileskelyyn ja siirtymisen muihin Euroopan maihin. Poliisi on ryhtynyt ottamaan ihmisiä talteen määrätyillä ilmoittautumiskäynneillä ja poimimaan heitä suoraan kaduilta. Edes käynnissä oleva työperäisen oleskeluluvan hakuprosessi ei ole estänyt poliiseja toteuttamasta pakkopalautuksia. Poliisivankilan käyttö pakkopalautuksien yhteydessä pitäisi kieltää kokonaan, koska turvapaikanhakija ei ole rikollinen. Monilla on takanaan traumaattisia vankila- ja kidutuskokemuksia, ja syyttömänä vankilaan sulkeminen saattaa tuoda rankkoja takaumia ja vaurioittaa mielenterveyttä vielä lisää.
  • Sekä Maahanmuuttovirasto että poliisi ovat laittomasti pyrkineet ja usein onnistuneetkin estämään turvapaikanhakijan vapaaehtoisen, valtakirjallisen avustajan mukaantulon puhuttelutilanteisiin. Turvapaikanhakijalla on hallintolain 12. pykälän mukaan oikeus avustajaan, eikä avustajalla ole tässä pätevyysvaatimusta.
  • Vastaanotto- ja säilöönottokeskuksissa tapahtuu jatkuvasti itsemurhan yrityksiä, ja osa niistä myös onnistuu. Monet turvapaikanhakijat kärsivät unettomuudesta, masennuksesta ja muistihäiriöistä. Heitä on joutunut sairaalahoitoon psykoosin tai itsetuhoisen käyttäytymisen takia. Tämä johtuu siitä, että he kokevat pakkopalautuksen kotimaahan olevan heille mahdoton vaihtoehto. Ihmisten ajaminen kohtuuttomaan, toivottomaan tilanteeseen on kansallinen turvallisuusuhka. Monet turvapaikanhakijat sanovat mieluummin kuolevansa Suomessa kuin altistavansa itsensä taas lähtömaassa sille, josta kerran suurin uhrauksin pakenivat.
  • Pakkopalautusten toteuttamisessa käytetään käsirautoja ja sidontavöitä. Turvapaikanhakijan vastustellessa on käytetty usein väkivaltaa. Pakkopalautettavia kohdellaan kuin rikollisia, vaikka he eivät tosiasiassa ole tehneet minkäänlaista rikosta missään vaiheessa. Yhteydenpito läheisiin estetään ilman syytä.Turvapaikanhakijat turvautuvat pakkopalautuksen pelossa erilaisiin ratkaisuihin. Lukuisat jo pakkopalautetut ovat paenneet palautusmaasta henkensä kaupalla uudestaan. Hengenvaarassa olevien ihmisten pakkopalauttaminen ja heidän uusintapakonsa salakuljettajien avulla järkyttää eurooppalaista turvallisuutta. Maahanmuuttovirasto on vastuussa palautettujen ihmisten turvallisuudesta, mutta sitä ei pystytä seuraamaan mitenkään. Vapaaehtoiset suomalaiset ja ystävät auttavat myös pakkopalautettuja palautusmaissa mm. keräten rahaa ja etsien kontakteja uutta pakoa varten.

Me vapaaehtoiset avustajat ja tukihenkilöt kerromme  mielellämme tilanteesta ja epäkohdista lisää rakentavan yhteistyön hengessä. Meillä on laaja aineisto negatiivisia turvapaikkapäätöksiä ja muuta materiaalia asiasta.

Myös turvapaikanhakijat itse arvostaisivat suuresti, jos he pääsisivät kuvailemaan kentällä vallitsevaa tilannetta omin sanoin.

Terveisin

turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiset avustajat

Jukka Eräkare, eläkeläinen, Siuntio

Jasmin Etelämäki, VTM, Helsinki

Kirsti Hamström, sosiaalityöntekijä, tiedottaja, Espoo

Heli Heikkinen, TaM, lehtori, kuvataide ja media, Lahti

Matti Heikkinen, insinöörieverstiluutnantti evp., Riihimäki

Kaarina Heiskanen, tiedottaja, Suolahti

Mitro Hyvärinen, Joensuun seudun monikulttuurisuus ry:n puheenjohtaja, Joensuu

Tuire Kajasvirta, Insinööri, Mikkeli

Päivi Kalenius, FM, eläkeläinen, Hanko

Anna-Leena Klemetti-Falenius, TM, lehtori, monikulttuurisuuskasvatus, Hyvinkää

Helvi Klemetti, sosiaalityöntekijä, et. kriisipsykoterapeutti, kotimajoittaja, Loimaa

Veikko Klemetti, sosiaalihuoltaja, kotimajoittaja, Loimaa

Jaana Koivunen, sosiaalikasvattaja, Espoo

Joanna Kuru, hopeaseppä, Espoo

Tarita Memonen, ulkosuhteiden päällikkö, KTM, FM, ulkomaat

Tanja Nummi, AD, monikulttuurisen työn vapaaehtoistyöntekijä ja tukihenkilö, Kouvola

Jaana Piilola, sosionomi (AMK), diakoni, AmO, Tampere

Timo Raivio, toimitusjohtaja, DI, Loviisa

Vesa-Pekka Rantalainen, opettaja, matruusi, eläkeläinen, Turku

Kirsti Rautiainen, sosiaalityöntekijä, eläkeläinen, Kitee

Emilia Tahkola, kätilöopiskelija, Jyväskylä

Satu-Maria Töyrylä, kieli- ja kotoutumiskoulutuksen ohjaaja, Hamina

Jaana C. Uusi-Kokko, työfysioterapeutti, yrittäjä, Kangasala

Sanna Valtonen, VTL, tutkija, viestintäasiantuntija, Helsinki

Hannele Vestola, FM, AI lehtori, maakuntavaltuutettu, Laukaa

Marko Vestola, DI, laatupäällikkö, Laukaa

Johanna Väisälä, ammatillinen opettaja, yrittäjä, Vihti

§9 Turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava.

Luokattomat tallenteet

Koska turvapaikanhakijalla ei ole enää oikeutta avustajaan turvapaikkapuhuttelussa on erittäin tärkeää, että puhuttelun todellinen sisältö voidaan tarkastaa ja analysoida jälkikäteen äänitallenteelta. Laki velvoittaa Migriä luovuttamaan tallenteen turvapaikanhakijalle tai avustajalle 14 vuorokauden sisällä tietopyyntöä vastaan.

Tilasin tallenteen eräästä puhuttelupöytäkirjasta, koska siihen liittyi seikkoja, jotka olisivat olleet tärkeitä todentaa jatkokäsittelyä varten. CD tuli kyllä ajallaan, mutta äänenlaatu on niin kehno, ettei puheesta voi saada selvää. Tiedän, että näin on käynyt muillekin – äänite on ollut laadultaan kelvoton, olennaisia kohtia tai koko tallenne on puuttunut.

Kuvittelisin, että puhuttelun alkaessa ylitarkastajan on käynnistettävä tallennus ja yksilöitävä se arkistointia varten ja lopussa tietenkin lopetettava. Tämä on heille arkista rutiinia.  Siksi on hämmentävää huomata, että tällaista on tapahtunut useammalle. Mikäli vika on prosesseissa tai olennaisen tärkeässä laitteistossa, niin Migrin laadunvalvonta ontuu pahan kerran. Maahanmuuttovirastossa tapahtuu paljon asioita, jotka vaatisivat välittömästi puolueettoman tarkastuksen.

JUKKA ERÄKARE

Ulkomaalaislaki : ”Oikeusapuun ei kuulu avustajan läsnäolo … turvapaikkapuhuttelussa”

Voit konkreettisesti auttaa turvapaikanhakijoita saamaan takaisin oikeutensa ALLEKIRJOITTAMALLA kansalaisaloitteen.

Allekirjoita kansalaisaloite Netissä

Allekirjoita paperinen kannatusilmoitus

Tulosta itsellesi flyeri

Mitä tarkoittaa ansioton maahanmuuttaja?

ansioton maahanmuuttaja

En usko, että kukaan turvapaikanhakijoiden parissa työskentelevä olisi välttynyt näkemästä Suomen turvapaikkaprosessin tuottamia oikeusmurhia. Lähes kaikista Irakista, Afganistanista tai Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden negatiivisista päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen [1]. Se kertoo omaa kieltään ja on helppo ymmärtää, koska sotaa pakenevan, pahoinpidellyn, vainotun, uhatun ja/tai kidutetun on vaikea käsittää miksi turvapaikan edellytykset eivät täyty. Miksi heidän pelkonsa ei maahanmuuttoviraston ja Suomen oikeuslaitoksen mielestä ole objektiivisesti perusteltua.

Ylen jutussa [1] viranomaiset antavat kuvan, että valitukset olisivat suurimmaksi osaksi turhia ja niitä tehtäisiin kevyin perustein. Muun muassa juuri tämä ylenkatsova asenne, jota mediakin usein kritiikittömästi välittää, luo mielikuvaa ansiottomista maahanmuuttajista ja muokkaa yleistä mielipidettä turvapaikanhakijoita vastaan.

Erna Bodström pohtii kolumnissaan ”Ansioton maahanmuuttaja ja Suomen turvapaikkakäytännöt” ansiokkaasti miksi näin on käynyt. Miksi Suomi on tahrannut maineensa ihmisoikeuksia kunnioittavana oikeusvaltiona.

 

Lainaus kirjoituksesta (Tiede & edistys aikakauslehti):

”Kuluneen vuoden aikana lukuisat asiantuntijat ja maallikot ovat toistuvasti tuoneet esille turvapaikkaprosessiin liittyviä ongelmia. He ovat arvioineet, että nämä ongelmat vaarantavat vakavasti turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet ja oikeusturvan . Tästä huolimatta näihin ongelmiin ei ole selkeästi puututtu. Miksi ei?”

Vastaus kysymykseen, mitä termillä ansioton maahanmuuttaja tarkoitetaan, selviää kolumnista:

Erna Bodström ”Ansioton maahanmuuttaja ja Suomen turvapaikkakäytännöt”

JUKKA ERÄKARE

jukka.erakare(ät)migrileaks.fi

Viite [1] 7.9.2016 Hanna Helinko / Maahanmuuttovirasto

 

 

Risikko ja kuusi vaihtoehtoista totuutta

risikko_720Keskiviikkona Suomen maahanmuuttotilanteesta vastaava sisäministeri Paula Risikko (kok.) kävi tapaamassa mieltään osoittavia turvapaikanhakijoita Helsingin keskustassa. Hän piti turvapaikanhakijoille pienen puheen, jossa hän valehteli heille. Tämä ei myöskään ole ainoa kerta, kun Risikko on valehdellut Suomen maahanmuuttopolitiikasta. Tässä kuusi Risikon esittämää vaihtoehtoista totuutta, tai selväksi suomeksi, valhetta.

Valhe 1. ”Jokainen turvapaikkapäätös
käsitellään yksilöllisesti.”

Näinhän sen pitäisi mennä. Vertailemalla Maahanmuuttoviraston tehtailemia turvapaikkapäätöksiä käy kuitenkin selväksi, että näin ei ole. Päätöksissä on nimittäin usein jopa useita kappaleita tekstiä, jotka ovat identtiset muiden samasta maasta tulleiden turvapaikanhakijoiden päätösten kanssa. Erityisen räikeästi tämä henkilökohtaisuuden puute tulee esiin seuraavassa esimerkissä. Useissa päätöksissä käsitellään Bagdadin turvallisuutta. Eräässä bagdadilaisen ihmisen päätöksessä puhutaan erityisesti Anbarin läänistä Bagdadiin tulleista maan sisäisistä pakolaisista ja näitä kohtaavista haasteista. Kuitenkin kyseisen päätöksen asianomistaja on itse kotoisin Bagdadista, ei Anbarin läänistä. Toisin sanoen Anbarin läänistä tulleiden sisäisten pakolaisten turvallisuus ei liity hakijan omaan tapaukseen millään tavalla. Sama Anbarin läänistä tulleiden sisäisten pakolaisten tilannetta koskeva kappale esiintyy samanlaisena useissa päätöksissä. Tämä ei kuulosta erityisen henkilökohtaiselta, erityisesti kun se ei liity hakijaan tai tämän tapaukseen millään lailla.

anbar

Valhe 2. ”Jokainen [turvapaikka]hakemus käsitellään kuitenkin — laadukkaasti.”

Turvapaikanhakijoilta vietiin syksyllä 2016 oikeus saada avustaja turvapaikkapuhutteluun [1]. Suomen Asianajajaliitto arvelee tämän vaikuttaneen niin, että turvapaikkapäätöksistä tulee enemmän valituksia [2]. Muutos on siis vaikuttanut paitsi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan, myös turvapaikkaprosessiin laatuun. Myös oikeuskansleri totesi tarkastuskäynnillään marraskuussa, että maahanmuuttoviraston toiminnassa on laatuongelmia [3]. Lisäksi sekä kirkolliset että seksuaalivähemmistöjä edustavat järjestöt ovat olleet huolissaan turvapaikkapäätösten laadusta [4]. Maahanmuuttovirasto on rauhoitellut tätä sanomalla, että Seta on käynyt kouluttamassa heidän henkilökuntaansa [5]. Seta kuitenkin huomauttaa, että se ei ole useaan vuoteen kouluttanut Maahanmuuttoviraston henkilökuntaa [6]. Maahanmuuttovirasto siis johtaa harhaan puhuessaan päätöstensä laadukkuudesta.

Valhe 3. ”Meillä katsotaan jo siinä hakuvaiheessa, että onko maa sellainen, mihin voi palata.”

Nyt puhutaan Irakista. Viime toukokuussa Maahanmuuttovirasto julisti Irakin turvalliseksi maaksi [7]. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio on kuitenkin myöntänyt, että linjauksessa ei ensisijaisesti ollut kyse Irakin turvallisuuden paranemisesta, vaan halusta saattaa Suomen turvapaikkalinja Ruotsin tasolle [8]. Kyse ei siis oikeastaan ollut siitä, että maa olisi sellainen, “mihin voi palata”. Syyskuussa Ruotsi totesikin Irakin turvallisuustilanteen heikentyneen [9] ja tähdensi, että ainoastaan Irakin Kurdistania voidaan pitää vakaana [10]. Suomi myötäili, mutta turvapaikkapolitiikkaan se ei vaikuttanut [11]. Suomi palauttaa tälläkin hetkellä ihmisiä esimerkiksi Bagdadiin. Ruotsi sen sijaan ei edes lennä Irakiin turvallisuussyihin vedoten [12]. Muiden maiden ohella myös Suomen Ulkoasianministeriö suosittaa välttämään kaikkea matkustamista Irakiin taisteluiden ja väkivaltaisuuksien vuoksi [13]. Irak ei ole turvallinen maa.

Valhe 4. ”Kun tulee se lainvoimainen päätös, kielteinen päätös, sitten pohditaan, että miten se vapaaehtoinen paluu onnistuisi. Järjestö ja poliisi hoitaa sen ja lähtökohtaisesti mietitään, että mikä olisi ihmiselle parasta. — Ei pakkopalautuksia, vain näitä vapaaehtoisia palautuksia.”

Videolla näkyy auto, jossa lukee selkeäksi suomeksi ”poliisi”. Auton takana näkyy lentokone. Kaksi poliisia saattaa miehen portaita ylös lentokoneen ovelle. Ovella mies pyristelee, mutta poliisit työntävät hänet koneeseen. [14] Kun Risikolle näytetään tämä tai joku vastaava video, sen sisältö näyttää silminnähden häiritsevän häntä, mutta hän toteaa ainoastaan: ”Joo. Mutta…” [15] Myös valtamedia on raportoinut pakkopalautuksista [16]. Risikko ei voi siis näiltä osin mitenkään vedota tietämättömyyteen. Ihmisiä on viety suomalaisen poliisin toimesta lentokoneeseen nippuunlaittamisvyössä [17]. Ei vaikuta kovin vapaaehtoiselta, eikä myöskään siltä, mikä olisi ihmiselle parasta.

Valhe 5. ”Me toimimme täysin Suomen lainsäädännön mukaan.”

Oikeuskanslerille tehty kantelu viittaa siihen, että vuonna 2016 Suomen ulkomaalaislakiin [18] tehdyt muutokset ovat ristiriidassa Suomen perustuslain [19] sekä usein ihmisoikeussopimusten kanssa [20]. Vuonna 2016 Suomen lainsäädäntöä esimerkiksi muutettiin niin, että turvapaikanhakijoiden oikeutta saada oikeusapua turvapaikkapuhuttelussa kavennettiin merkittävästi [21]. Lisäksi pakolaisstatuksen saaneiden ihmisten perheenyhdistämistä vaikeutettiin [22]. Laki myös ainoastaan antaa prosessille suuntaviivat. Myös Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden tilannetta heikentäviä päätöksiä. Irak, Afganistan ja Somalia julistettiin turvallisiksi maiksi [23] ja toissijaisen suojelun antamista irakilaisille tiukennettiin [24]. Käytännössä tämä tarkoittaa suojelua, joka voidaan myöntää, jos turvapaikan edellytykset eivät, mutta hakija on kuitenkin vaarassa kotialueellaan. Yhdessä nämä muutokset ovat luoneet merkittäviä heikennyksiä turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudelliseen asemaan Suomessa.

Lisäksi oikeuskanslerin raportista käy ilmi, että Maahanmuuttovirasto ei aina ole toiminut aivan lain puitteissa [25]. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio on vieläpä myöntänyt tämän olleen tarkoituksellista [26]. Toisaalta Risikon vedotessa lainsäädäntöön on myös tärkeää huomioida, että lainsäädäntö sinänsä ei takaa oikeudenmukaista tai inhimillistä päätöksentekoa. Nykyisen lainsäädännön puitteissa Maahanmuuttovirasto on lähettämässä takaisin miestä, joka pakeni shiiamilitian kidutettua häntä syksyllä 2015. Shiiamilitioiden tiedetään olevan haluttomia luopumaan uhreistaan, mutta maahanmuuttoviraston mukaan se, että shiiamilitia on kertaalleen kiduttanut häntä ei takaa sitä, että he kiduttaisivat häntä uudestaan. [27] Samoin nykyisen lainsäädännön puitteissa Maahanmuuttovirasto on lähettämässä irakiin äidin ja vauvan, vaikka isällä on turvapaikka eikä hän voi palata Irakiin. Maahanmuuttoviraston mukaan avioliitto ja yhteinen lapsi ei ole sellainen Suomeen syntynyt side, jonka perusteella oleskelulupa olisi syytä myöntää. [28]

Valhe 6. ”Suomalaisessa turvapaikanhakujärjestelmässä ihmisiä kohdellaan arvokkaasti, he saavat jo hakuprosessinsa aikana turvan ja tarvittavat palvelut.”

Helmikuussa 2017 julkisuuteen tuli tapaus, joissa seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen takia turvapaikkaa hakeneilta oli kysytty intiimejä ja yksityiskohtaisia kysymyksiä heidän seksuaalisesta toiminnastaan. Esimerkiksi tällaisia: ”Minkälaista seksiä te harrastitte [sun eka kerralla], mitä siinä tapahtui? — Ovatko sinun myöhemmät suhteesi olleet sellaisia, että olette tehneet sitä samalla tavalla ns. molemminpäin?” [29] Hakijat saivat negatiivisen päätöksen, koska he eivät ilmaisseet seksuaalista identiteettiään riittävän yksityiskohtaisesti ja uskottavasti. Heidän seksuaalinen toimintansa ei näyttänyt vaikuttavan päätökseen millään tavalla. Toisin sanoen heitä oli pyydetty kertomaan tuntemattomalle virkamiehelle hyvin intiimejä yksityiskohtia heidän seksielämästään – ja tämä kaikki oli vielä täysin turhaa. Tällainen on nöyryyttävää, ei ihmisen arvokasta kohtelua.

________________
Valheet 1, 2 ja 6 perustuvat sisäministeri Paula Risikon eräälle ihmisoikeusaktivistille lähettämään kirjeeseen. Valheet 3-5 perustuvat puheeseen, jonka Risikko piti Kiasman edessä irakilaisille mielenosoittajille 16.2.2017 [30].

Lähteet:
[1] YLE 1.9.2016. Suomi kavensi turvapaikanhakijan oikeutta saada ilmaista oikeusapua. http://yle.fi/uutiset/3-9137782
[2] MTV 8.2.2017. Asianajajaliitto: KHO joutui turvaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa poikkeuskeinoin. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asianajajaliitto-kho-joutui-turvaamaan-turvapaikanhakijoiden-oikeusturvaa-poikkeuskeinoin/6303410
[3] Valtioneuvoston oikeuskansleri 3.2.2017. Maahanmuuttoviraston menettely. https://www.okv.fi/media/filer_public/58/54/585432a2-fcec-44f5-9ee4-4089f3537d6e/okv_8_50_2016.pdf
[4] Kirkko ja kaupunki 19.1.2017. Maahanmuuttovirasto toivoo kirkoilta ja Setalta apua. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/maahanmuuttovirasto-toivoo-kirkoilta-ja-setalta-apua
[5] YLE 7.2.2017. Asylsökande: Migrationsverket tror inte att jag är homosexuell. https://svenska.yle.fi/artikel/2017/02/07/asylsokande-migrationsverket-tror-inte-att-jag-ar-homosexuell
[6] Seta 8.2.2017. Keskustelu lhbtiq-turvapaikanhakijoista kiihtyy. https://www.facebook.com/setary/?fref=ts
[7] Maahanmuuttovirasto 17.5.2016. Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/humanitaarista_suojelua_ei_myonneta_enaa_uudet_maalinjaukset_afganistanista_irakista_ja_somaliasta_67589
[8] YLE 17.5.2016. Maahanmuuttovirasto tiukensi linjaansa: Suomi ei voi olla houkuttelevampi, kuin Ruotsi. http://yle.fi/uutiset/3-8888528
[9] Sveriges Radio 19.11.2016. Migrationsverket: Situationen i Irak had förvärrats. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6566642
Helsingin Sanomat 19.11.2016. Ruotsin maahanmuuttovirasto: Irakin turvallisuustilanne on pahentunut – ”Ei vaikuta suoraan” Suomen linjauksiin. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004875719.html
[10] Sveriges Radio 19.11.2016. Migrationsverket: Situationen i Irak had förvärrats. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6566642
[11] Helsingin Sanomat 17.1.2017. Migri: Uudet maaraportit Irakista, Afganistanista ja Somaliasta eivät muuta turvapaikkakäytäntöjä. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005048443.html
[12] Sveriges Radio 1.2.2017. Flyg till Irak stoppas. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6620966
[13] Ulkoasiainministerio 17.2.2017. Irak: matkustustiedote. http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=342690&contentlan=1
[14] Finland and refugees 31.1.2017. Finnish police deporting refugees at the Helsinki-Vantaa airport. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1733554443337016/
[15] Finland and refugees 15.2.2017 [noin kohdasta 8.40 alkaen]. Interior minister Paula Risikko visits the demonstration of the Iraqi asylum seekers. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1753661674659626/
[16] Iltalehti 19.1.2017. Pakkopalautus: Suomi poistaa maasta turvapaikanhakijoita, jotka vastustavat palautusta. http://m.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056106_uu.shtml?orig_ref=https%3A%2F%2Fm.facebook.com%2F;
YLE 27.1.2017. Hayder suljettiin säilöön, eikä hän ymmärrä miksi – ”Ainoa ongelmani on kielteinen turvapaikkapäätös” http://yle.fi/uutiset/3-9424011;
Hufvudstadsbladet 6.2.2017. Många väntar bakom lås och bom – nu tvångavvisasa irakier varje vecka. https://www.hbl.fi/artikel/manga-vantar-bakom-las-och-bom-nu-tvangsavvisas-irakier-varje-vecka-2/
[17] Finland and refugees 8.2.2017. Aziz was deported to Bagdad. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1744831152209345/
[18] Ulkomaalaislaki 301/2004. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301
[19] Suomen perustuslaki 1999/731. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
[20] MigriLeaks 30.1.2017. Kantelu oikeuskanslerille Suomen turvapaikkapolitiikasta. https://migrileaks.wordpress.com/2017/01/30/kantelu-oikeuskanslerille-suomen-turvapaikkapolitiikasta/
[21] YLE 1.9.2016. Suomi kavensi turvapaikanhakijan oikeutta saada ilmaista oikeusapua. http://yle.fi/uutiset/3-9137782
[22] Iltalehti 17.6.2016. Eduskunnalta päätös – perheenyhdistäminen vaikeutuu. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061721749387_uu.shtml
[23] Maahanmuuttovirasto 17.5.2016. Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/humanitaarista_suojelua_ei_myonneta_enaa_uudet_maalinjaukset_afganistanista_irakista_ja_somaliasta_67589
[24] Turkulainen 6.7.2016. Yhä useampi irakilainen saa kielteisen turvapaikkapäätöksen – Tässä karu syy. http://www.turkulainen.fi/artikkeli/411501-yha-useampi-irakilainen-saa-kielteisen-turvapaikkapaatoksen-tassa-karu-syy
[25] Valtioneuvoston oikeuskansleri 3.2.2017. Maahanmuuttoviraston menettely. https://www.okv.fi/media/filer_public/58/54/585432a2-fcec-44f5-9ee4-4089f3537d6e/okv_8_50_2016.pdf
[26] YLE 3.2.2017. Migrin johtaja suhtautuu oikeuskanslerin moitteisiin vakavasti. http://yle.fi/uutiset/3-9441763
[27] MigriLeaks 13.2.2017. He sitoivat kätesi ja heittivät sinut pimeään huoneeseen. https://migrileaks.wordpress.com/2017/02/13/he-sitoivat-katesi-ja-heittivat-sinut-pimeaan-huoneeseen/
[28] MigriLeaks 32.1.2017. Äidin ja vauvan käännyttäminen – Migri: ”Lapsen etu on kasvaa erossa isästään”. https://migrileaks.wordpress.com/2017/01/23/aidin-ja-vauvan-kaannyttaminen-mig-lapsen-etu-on-kasvaa-erossa-isastaan/
[29] YLE 7.2.2017. Asylsökande: Migrationsverket tror inte att jag är homosexuell. https://svenska.yle.fi/artikel/2017/02/07/asylsokande-migrationsverket-tror-inte-att-jag-ar-homosexuell
[30] Finland and refugees 15.2.2017. Interior minister Paula Risikko visits the demonstration of the Iraqi asylum seekers. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1753661674659626/

Luukku 21: Huono lakimies voi pilata koko elämän

Harri*) sai kielteisen turvapaikkapäätöksen helmikuussa 2015. Hänen kohdalleen sattui huono lakimies, jonka välinpitämättömästä ja huonosta asian hoidosta on turvapaikanhakijalle aiheutunut todella vakavia seurauksia. Asiamies on saanut toiminnastaan varoituksen. Harri voi tämän toiminnan seurauksena menettää henkensä.

Lakimies teki valituksen hallinto-oikeuteen turvapaikkapuhuttelun perusteella, jossa oli lukuisia virheitä. Saatuaan vasta puolen vuoden päästä valituksen itselleen Harri totesi siitä puuttuvan hänen asiansa kannalta oleellista tietoa. Sitä ei korjattu. Hallinto-oikeuden negatiivisesta päätöksestä Harri sai lakimieheltä tiedon 2 kuukautta päätöksen jälkeen sattumalta, kun tukihenkilö tiedusteli käsittelyn etenemisvaihetta. Asiamies oli tehnyt valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Harrin tietämättä lähinnä copy-paste menetelmällä.

Korkein hallinto-oikeus ei ottanut asiaa käsittelyyn.

Valitusoikeus antoi lakimiehelle varoituksen, josta säilyy julkinen merkintä 6 vuotta. Mutta Harria se ei auttanut. Harrille Irakiin palaaminen merkitsee kuolemanvaaraa.

Ote valitusoikeuden päätöksestä:

lakim2_luukku

*) Nimi muutettu

Luukku 17: Turvaa kaikille – Paperiton ei ole laiton – Mielenosoitus 14.12

Maahanmuuttajien puolesta kantaa ottavaan mielenosoitukseen otti Tampereella osaa yli 200 henkilöä, joista suurin osa oli turvapaikanhakijoita, joiden joukossa oli lukuisia Tampereen vastaanottokeskuksessa asuvia lapsiperheitä. Keuruun ja Jyväskylän turvapaikanhakijat olivat myös runsaasti edustettuina paikan päällä.

Mielenosoituksessa vaadittiin oikeutta asumiseen ja terveydenhuoltoon kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Hallitusta vaaditaan purkamaan kaikki ulkomaalaislakiin tehdyt tiukennukset. Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteet on arvioitava vastaamaan nykytilannetta.

Mielenosoittajien ryhmä kerääntyi Koskipuistoon, josta he kulkivat poliisisaattueessa liikenteeltä suljettua Hämeenkatua pitkin Hämeenpuiston ja Kauppakadun kautta Keskustorille Vanhalle Kirkolle. Rumpuryhmä säesti voimakkailla rytmeillään rauhallisesti edennyttä kulkuetta. Marssijat huusivat iskulauseita, kuten NO DEPORTATIONS (ei karkotuksia) ja REFUGEES WELCOME (pakolaiset, tervetuloa).

Parinkymmenen vastamielenosoittajan ryhmä oli poliisin heille osoittamassa paikassa Laikunlavan lähellä muovinauhalla rajatulla alueella huutelemassa ”Rajat kiinni” ja ”Suomi ensin” – iskulauseitaan, mutta ilta sujui kaiken kaikkiaan rauhallisesti. Turvapaikanhakijat pitivät puheita ihmisoikeuksien ja inhimillisen turvapaikkapolitiikan puolesta, sekä kiittivät suomalaisten heille antamasta tuesta.

Luukku 15: Tämä voisit olla sinä

Oikeus elää ryhmämme sai nuorilta viestin:

Olemme ryhmä nuoria, jotka ovat seuranneet Suomen ilmapiirin kiristymistä huolestuneina. Taloustilanteeseen vedoten Suomi yrittää sivuttaa vastuunsa auttaa ihmisiä inhimillisen hädän keskellä. Teimme videon, jonka avulla halusimme tehdä näkyväksi turvapaikanhakijoiden epäinhimillisen kohtelun. Video näyttää suomalaisia lukemassa kielteisiä päätöksiä ääneen ja esittää samalla vakavan viestin: tämä voisit olla sinä.

Luukku 14: ”Epävarmat tapaukset ratkaistaan hakijan hyväksi” – onkohan näin?

”Pekka” on Bagdadista kotoisin oleva 23-vuotias sunnimuslimi, joka on saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Kaikki alkoi elokuussa 2015, kun shiiamilitanttien ryhmä tuli Pekan luokse vaatien hänen perhettään liittymään heidän riveihinsä.

14_1

Migrin mielestä Pekan kertomus shiiamiliisien vierailusta on todenmukainen, mutta he eivät katso, että kyseessä on ollut ”pakkovärväys”.

14_2

Migrin saamien tietojen mukaan shiiamiliitioiden ei ole raportoitu harjoittaneen pakkovärväystä, vaikka sunnit ovatkin saattaneet kokea ”yhteisöllistä painetta” liittyä shiiojen rinnalle taistelemaan ISISiä vastaan.

14_3.jpg

Tässä yhteydessä on syytä muistaa Migrin tietojen ajantasaisuus. Migrihän ei ole kiireidensä vuoksi ehtinyt käymään Bagdadissa muutamaan vuoteen, mutta luotetaan me kai silti edelleen siihen, että Migri tekee päätöksiä ”laatukylki” edellä ja pakkovärväyksiä ei siis tapahdu!

Vaikka pakkovärväämistä ei Migrin tietojen mukaan olekaan tapahtunut, hyväksyy Migri tosiseikaksi sen, että shiiamiliisit ovat käyneet kyselemässä hakijaa myöhemmin elokuun 10. päivä ja syyttäneet tuolloin hänen isäänsä hakijan piilottamisesta. Mutta Migrin tietojen mukaan kyse on siis edelleen täysin vapaaehtoisesta pyynnöstä liittyä militian riveihin.

14_4

Syyskuussa hakijan isä ammutaan ja heidän kotitaloonsa kirjoitetaan uhkaus ”te sunnit olette shiioja vastaan, menkää pois”. Hakija kertoo Migrin mukaan uskottavasti seinään kirjoitetusta uhkausviestistä ja näyttää kertomuksensa tueksi valokuvia. Migri ei kuitenkaan usko hakijan kertomusta sillä kuvista ei selviä, onko kyseessä varmasti hakijan asunto. Epäselvissä tapauksissahan asia ratkaistaan Migrin mukaan turvapaikanhakijan hyväksi, joten onko Migrillä hakijaa parempaa tietoa asiasta?

14_5.jpg

Näin ollen Migri toteaa ettei hakijan pelko ole ”objektiivisesti perusteltua”. Ja tuloksena kielteinen päätös.

14_6

Ja toteaa hänen voivan rauhassa palata takaisin shiiojen hallinnoimaan Bagdadiin (Bagdadin tilanteesta lisää mm. eilisessä luukussamme).