Todista, että olet vaarassa

liikennevalot2

Tapaan Raminin Helsingin keskustassa. Hän on afganistanilainen turvapaikanhakija, joka on ollut Suomessa nyt noin vuoden ja saanut yhden negatiivisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta. Kun ylitän kadun, vaikka jalankulkijoille palaa punainen valo, mutta Ramin odottaa rauhassa valon vaihtumista vihreäksi, ymmärrän jotakin, mikä saa vahvistuksen hänen tarinastaan. Hän pelkää ja on pelännyt jo pitkän aikaa.

Vuonna 2006 Ramin pakeni Daikundissa sijaitsevasta kotikaupungistaan, missä asukkaiden enemmistö on talibaneja. Siihen aikaan hän työskenteli opettajana USA:n rahoittamana. Raminin mukaan joku hänen kotikaupungistaan raportoi talibaneille hänen työstään. Hänen oli pakko lähteä keskellä talvea. ”Ystäväni sanoi, että minun piti lähteä, jos odottaisin kevääseen, he tulisivat tappamaan minut.”

Ramin pakeni Kabuliin, missä hän pystyi opiskelemaan yhden lukukauden, kunnes talibanit saivat tietää hänen olinpaikkansa. He alkoivat soittaa hänelle usein, halusivat ensin tavata hänet ja kyselivät hänen olinpaikastaan ja työstään. Hän tiesi aksentista, että soittajat olivat talibaneja. Kun soitot tihenivät, he esittäytyivät avoimesti talebaneiksi ja uhkasivat häntä.

Raminille kerrottiin, että he tiesivät, missä hän työskenteli ja millaista autoa hän ajoi. Hän ei kertonut ystävilleen, missä hän asui, mutta koska hän työskenteli viranomaiselle (Kaupunkikehityksen ja asumisen ministeriö), talibanit onnistuivat löytämään hänet. Tappouhkaukset lisääntyivät. Ramin ei käyttänyt bussia, joka vei työntekijöitä töihin joka aamu, vaan kulki moottoripyörällä ja pukeutui eri vaatteisiin. Lopulta hän piileskeli kuukauden peläten henkensä puolesta. Sitten hän tuli Suomeen pitkän ja vaarallisen matkan päätteeksi.

“Luotin siihen, että antamani dokumentit luettaisiin ja käsiteltäisiin huolellisesti ja että päätös olisi myönteinen. Menin poliisille kuulemaan vastausta, ja minulle kerrottiin, että en ole vaarassa Afganistanissa. He sanoivat, että dokumentteihini ei uskottu, koska Afganistanissa on paljon väärennettyjä dokumentteja. He sanovat, että minun pitäisi todistaa olevani vaarassa. He kysyivät, olinko nähnyt minua uhanneita talibaneja kasvotusten – sanoin, että jos olisin, olisin kuollut. He sanoivat, että Afganistan on turvallinen – se ei ole. En ole kuvernööri enkä ministeri, jolla on henkivartija. Olen tavallinen valtion virkailija, minulla ei ole suojaa. He tietävät, että valtion virkailijat eivät voi jäädä Afganistaniin, koska se on liian vaarallista.

Afganistanissa ei voi saada apua, koska hallitus ei pysty tarjoamaan kansalaisille suojaa ja turvaa. UNHCR on todennut, että Taliban varta vasten teloittaa julkisen sektorin työntekijöitä. Talibanin mukaan viranomaisille ja kansainvälisesti rahoitetuille projekteille työksenteleminen on islamin vastaista ja tekee ihmisestä uskomattoman. Tästä tiedosta ja Raminin Afganistanissa päivittäin kohtaamista tappouhkauksista huolimatta Suomen maahanmuuttovirasto hylkäsi Raminin turvapaikkahakemuksen.

Miksi Migri ei usko kertomustasi, mitä luulet? Mitä sellaista prosessissa tapahtui, mikä sai heidät hylkäämään hakemuksesi?

“Minulla oli iranilainen tulkki, he puhuvat samankaltaista mutta kuitenkin erilaista kieltä. Hän ei ymmärtänyt kaikkia sanoja – esimerkiksi hän ymmärsi väärin työnimikkeeni. Dokumenteissa on ”työvirasto”, mutta työskentelin ministeriölle. Näitä virheitä oli paljon.  (Haastattelupöytäkirjassa Raminin työ on ”työvirastossa”, vaikka Ramin oli työssä kaupunkikehityksen ja asumisen ministeriössä.) “Näytin dokumentit, haastattelijalla oli suuri osa dokumenteista, selitin ne kaikki. Minulla oli valokopio virallisesta kortista, joka todisti, että olin ministeriön palveluksessa. Kysyin riittikö se ja hän vastasi myöntävästi.

Lakimies ei tehnyt työtään oikein. Virhe oli, että hän ei kertonut minulle, että hän ei hoitanut tapaustani. Hän otti kopiot kaikista dokumenteista ja kerroin hänelle tarinani. 2 – 3 kuukautta myöhemmin halusin lisätä joitakin dokumentteja ja soitin hänelle, mutta hän kertoi, ettei enää hoitanut tapausta. Yritin selvittää, kuka oli lakimieheni ja soitin toimistoon saadakseni asian selville. Lopulta opettajani ja lääkärini soittivat toimistoon ja minä lähetin uudelleen sähköpostia. Nyt minulla on tapaaminen ensi viikolla. En vieläkään tiedä lakimieheni nimeä.”

Suomen maahanmuuttoviraston mukaan Raminin lausunto työnsä luonteesta oli lyhyt ja yleisluontoinen ja siitä puuttui merkityksellisiä esimerkkejä siitä, miksi hän joutuisi kohteeksi ammatillisen asemansa vuoksi. Haastattelussa Raminia ei kuitenkaan pyydetty täydentämään työtään koskevia vastauksiaan eikä haastattelija neuvonut häntä kuvaamaan työnsä luonnetta lisää.

Suomen maahanmuuttovirasto ei pidä Raminin lausuntoa opettajana työskentelemisestä realistisena eikä usko, että Ramin oli vaarassa Daikundissa. He väittävät, että mikään Raminin tapauksessa ei tue lausuntoa, että Ramin on saanut Talibanilta uhkauksia.

Mitkä ovat vaihtoehtosi, jos saat toisen kielteisen päätöksen?

“Tapan varmasti itseni. En voi jatkaa elämää. En voi mennä takaisin. Suomen hallitus tietää, mitä Afganistanissa tapahtuu, annoin heille paljon dokumentteja eivätkä he usko minua. Ainoa toivoni on nyt siinä, että opiskelen ja opettajani motivoivat minua, muuten minulla ei olisi syytä elää. Yritän pysyä toimeliaana, niin että minulla ei olisi liikaa aikaa ajatella, koska olen niin stressaantunut. En saa nukuttua öisin, koska pelkään, ja nyt syön lääkäriltä saamani unilääkkeitä, mutta ne eivät tee oloani hyväksi vaan saavat minut unohtamaan asioita.”

Mitä tapahtuu, jos palaat Afganistaniin?

“Jos menen Afganistaniin, tarvitsen henkilötodistuksen. Heti kun maahan päästyäni saapumiseni rekisteröidään, Taliban tietää, missä olen. Pelkään myös vanhempieni puolesta. He ovat kertoneet Talibanille, että olen kuollut, jos palaan niin heidätkin tapetaan. Talibanit ovat etsineet minua kylästäni. Lakimieheni ja sosiaalityöntekijät eivät kiinnittäneet huomiota tähän tietoon.”

Raminilla on nyt tekemistä hygieniapassia varten opiskelussa ja hän odottaa toisen lakimiehen tapaamista. Jos hän saa jäädä Suomeen, hän tahtoo opiskella edelleen, toivottavasti lääketiedettä.

Maanhanmuuttoviraston mukaan  “Kaikissa Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksissä on pohjana palautuskielto, joka on ehdoton. Palautuskielto määrää, että ketään ei saa lähettää maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. (…) Vainon vaarassa oleville myönnetään turvapaikka ja toissijaista suojelua myönnetään, jos henkilö on vaarassa kärsiä vakavaa haittaa..”

You should prove you’re in danger

I meet Ramin, an Afghani asylum-seeker, in the city center of Helsinki. He has now been here for about a year and has one negative decision from the Finnish Migration Service. As I cross the street despite the red lights for pedestrians while he calmly waits for the light to turn green, I realize something that his story will confirm. He is scared, and he has been scared for a long time.

In 2006 Ramin fled from his hometown Daikundy, an Afghani town located close to Daya, where the majority of the population are Taliban. At the time, he was working as a teacher with a US funded agency. According to Ramin, someone from his hometown reported to the Taliban about his job. He was forced to leave in the middle of the winter. “My friend told me I should go, that if I’d wait until spring they would arrive, and kill me”.

Ramin fled to Kabul where he was able to study for one semester until the Taliban found out about his location. They started calling him frequently, at first wanting to meet him and asking questions about his location and his job. He knew that he was speaking to the Taliban based on their accents. As the calls increased, they openly introduced themselves as Taliban, and threatened him.

Ramin was told they knew where he worked and what car he was driving. He didn’t tell his friends where he was living, but as he was working for the authorities (Ministry of Urban Development and Housing), the Taliban were able to find out his location. The death threats increased. Instead of taking the bus that transported employees to work every morning, Ramin travelled by motorcycle dressed in different clothes. In the end he lived under cover for a month, scared for his life. Then he came to Finland, after a long and dangerous journey.

“I was confident that the documents I provided would be carefully read and treated, and that my decision would be positive. I got my answer and went to the police, they told me I am not in danger in Afghanistan. They said they didn’t believe my documents because there are a lot of fake documents in Afghanistan. They say I should prove I am in danger. They asked if I’ve seen the Taliban face to face- I said I would be dead now if I did. They said Afghanistan is safe- it is not. I am not a governor or a minister with a bodyguard. I am a normal, public person, I have no protection. They know that anyone working for the government is not living in Afghanistan because it is too dangerous”

There is no help to get in Afghanistan as the government is unable to provide shelter or security for citizens. The UNHCR have stated that the Taliban deliberately execute people working in the public sector. According to the Taliban, working with authorities and internationally funded projects is against Islam and makes you an infidel (non-believer). Despite this information and the daily life threats Ramin faced in Afghanistan, his application was declined by the Finnish Immigration Service.

 

Why do you think that Migri does not believe your story? What happened in the process that made them decline your appeal?

“I had an Iranian translator, the language they speak is similar but different. She didn’t understand some of the words- for example she misunderstood the title of my work. In the documents it says “work office”, but I worked for the ministry. There were a lot of these mistakes.” (In the interview record the Ramins job has been translated into “työvirasto” (agency), although Ramin was employed by the Ministry of Urban Development and Housing.)

“I showed them all the documents, a lot of my documents were with the person who interviewed me, I explained all the documents. I had a photocopy of an official card proving that I was employed by the Ministry, I asked if it was enough and he said yes.

The lawyer didn’t do her job correctly. The mistake was that she didn’t tell me she wasn’t working on my case. She took copies of all the documents and I told her my story.  After 2-3 months I wanted to add some documents, and I called her, but she told me she wasn’t working on the case anymore. I tried to find out who was my lawyer and called the agency to find out. My teachers and doctor finally called them and I sent an email again. Now I have an appointment next week. I still don’t know who it is”

According to the Finnish Immigration Service Ramin’s statement regarding the nature of his work was short and general, lacking significant examples of why he would be profiled due to his professional position. However, during the interview Ramin was not asked to elaborate his given answers about his job and the interviewer did not instruct him to further describe the nature of his work.

The Finnish Immigration Service does not find Ramin’s statement about working as a teacher realistic, and do not believe that Ramin was threatened in Daikundy. They claim that there is nothing in Ramin’s case that supports the statement indicating that Ramin has faced threats by the Taliban.

What are your options if you get denied another time?

“I will kill myself for sure. I cannot continue living. I can’t go back. The government of Finland knows what is going on in Afghanistan, I gave them a lot of documents and they don’t believe me. The only hope I have now is because I am studying and my teachers motivate me, otherwise I would have no reason to keep living. I try to keep myself busy so I won’t have so much time to think because I am so stressed.  I can’t sleep at night because I am afraid, and now I eat sleeping pills that I got from the doctor but they don’t make me feel good, they make me forget things.”

What happens if you go back to Afghanistan?

“If I go to Afghanistan, I need an ID card. As soon as they register that when I enter the country, the Taliban will know where I am. I also fear for my parents. They have told the Taliban that I am dead, if I come back they will kill them too. They’ve been looking for me in my village. My lawyers and the social workers didn’t pay attention to this information.”

Ramin is currently keeping himself busy by studying for the Hygieniapassi and waiting to meet another lawyer next week. If he gets to stay in Finland, he wants to continue studying, hopefully medicine.

According to the Finnish Immigration Service; “The basis of all asylum decisions made by the Finnish Immigration Service is unconditional non-refoulement. According to non-refoulement, no one can be sent to a country where he or she faces a risk of being subjected to the death penalty, torture, persecution or other inhuman or degrading treatment (…) Persons facing the risk of persecution are granted asylum and subsidiary protection if the persons face the risk of being subjected to serious harm.”

 

 

Miten turvapaikanhakijoille tehdään kielteisiä päätöksiä

20170503 LongPlay
Sitaatti (Long Play):
Kaikki haastatellut Migrin työntekijät ottivat puheeksi huhtikuussa 2016 pidetyn sisäisen tilaisuuden, jossa puhui muun muassa oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko. Tilaisuudesta äänitetyllä tallenteella Helinko korostaa myönnetyistä oleskeluluvista syntyvää taloudellisia taakkaa.

”Se, että henkilö saa kansainvälisen suojeluun liittyvän oleskeluluvan Suomessa, johtaa pidempiaikaiseen vaikutukseen Suomen kansantaloudenkin kannalta”, hän sanoi.
Helinko muistutti työntekijöitä, että Suomi on velvoitettu antamaan tänne jääville erilaisia palveluita.”Sillä lailla se ratkaisu, [jonka] te teette ja valmistelette – – on merkityksellinen koko meidän yhteiskunnan kannalta. Tietenkään sillä perusteella ei ratkaista turvapaikkahakemuksia, mutta ottakaa huomioon, että näillä on taloudellisia vaikutuksia  – –. Tämä oli vielä joku aika sitten ihan eri juttu, kun näitä oli muutama tuhat, mutta nyt kun liikutaan kymmenissätuhansissa, vaikutukset ovat moninkertaistuneet.”

Taloudellisten seikkojen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa turvapaikan perusteisiin mitenkään, vaan ratkaisujen on perustuttava lakiin..”

Linkki artikkeliin:
MigriLeaks tulee julkaisemaan kokonaisia turvapaikkapäätöksiä, joista jokainen voi itse todeta maahanmuuttoviraston toimintatavat.

Kantelu oikeuskanslerille pakkopalautuksista

20170405 pakkopalautuskanne

Pyydän Teitä, arvoisa oikeuskansleri, tutkimaan tässä kantelussa esitetyt vaatimukset sekä havainnot turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksista kiireellisinä ja kriittisinä, koska kyse on ihmishengistä.

1 Kantelun kohde

Turvapaikanhakijoiden pakkopalautusten mahdollistavat tahot – niistä päättävät sekä niitä toimeenpanevat viranomaiset ja muut julkista tehtävää hoitavat tahot (Maahanmuuttovirasto, oikeuslaitos ja Poliisi).

2 Menettely ja päätökset, joita kantelu koskee

Vuoden 2015 pakolaiskriisi on muuttanut Suomen harjoittamaa turvapaikkapolitiikkaa ennennäkemättömällä tavalla. Kiristyneen politiikan seurauksena on aloitettu pakkopalautukset Irakiin ja Afganistaniin. Pakkopalautusten kohteena on myös hallinto-oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta sellaisia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole syyllistyneet rikoksiin.

Maahanmuuttoviraston prosesseissa on riidattomasti todettu esiintyneen vakavia virheitä. Pakkopalautettujen on myöhäistä ja lähes mahdotonta itse tehdä asianomistajakanteita. Tämä kantelu koskee kaikkia niitä Irakiin ja Afganistaniin tehtyjä karkotuspäätöksiä sekä karkotuksen toimeenpanoja, jotka on käsitelty Maahanmuuttovirastossa vuoden 2015 kesästä lähtien, ja joissa pakkopalautettava vastustaa palautusta.

Esimerkkinä on pyynnöstä saatavilla Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen viety irakilaisen turvapaikanhakijan pakkopalautustapaus. Palautuksista ja esimerkkitapauksista raportoidaan myös mediassa ja sosiaalisessa mediassa säännöllisesti.

3 Kanteluasia

Suomen perustuslain 9 pykälän 4 momentin mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Ulkomaalaislain 147 pykälän mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Euroopan Unionin perusoikeuskirjan 19 artiklan mukaan 1. Joukkokarkotukset kielletään. 2. Ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaan ulkomaalaisten joukkokarkotus kielletään.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EC mukaan jäsenvaltio voi toteuttaa palautuksia sillä ehdolla, että käytössä on oikeudenmukainen ja tehokas turvapaikkajärjestelmä, joka kunnioittaa  palautuskieltoperiaatetta täysin.

Pakkopalautukset ovat mielestäni Suomen perustuslain vastaisia ja rikkovat Suomen ratifioimia kansainvälisen lain mukaisia ihmisoikeussopimuksia, koska  Suomen turvapaikkajärjestelmä ei tällä hetkellä ole oikeudenmukainen eikä viranomainen ei pysty varmistamaan, että palautetut eivät joudu ym. olosuhteisiin. Pakkopalautukset rikkovat Euroopan Unionin perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen joukkokarkoituskieltoa, koska hakemuksia ei ole käsitelty yksilöllisesti. Lisäksi pakkopalautuksiin liittyvät virkamiesten menettelyt rikkovat hyvää virkamieshallintotapaa ja ovat oikeusvaltion periaatteen vastaisia, koska säilöönottopäätökset vaikuttavat mielivaltaisilta.  Perusteena mm. seuraavat havainnot:

1. Viranomainen ei pysty seuraamaan, mitä palautetuille tapahtuu

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston edustajat ovat mediassa todenneet, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta valvoa, mitä palautetuille tapahtuu:

http://yle.fi/uutiset/3-9476980

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/maastapoistot-kovassa-kasvussa-valvojalla-rankka-tyo-seurata-palautuslentoja-lahtomaihin-24304284

Myös Maahanmuuttoviraston johtaja  Jaana Vuorio myöntää, ettei ole mahdollista  seurata mitä palautetuille tapahtuu (A-studio  1.3.2017)

Pakolaisoikeudellisessa näytönarvioinnissa on merkitystä Benefit of the Doubt -periaatteella. Ts. tapaus on ratkaistava hakijan hyväksi, jos ei voida luotettavasti varmistua siitä, että palauttaminen ei rikkoisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 19 artiklaa tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa.

Professori Lauri Hannikaisen mukaan viranomainen voidaan saattaa vastuuseen kuolemantapauksissa.

Kun turvapaikanhakija on itse vakuuttunut että hänet tapetaan jos hän palaa, tulisi olla todella vedenpitävät perusteet sille, että vaaraa ei ole.

2. On todennäköistä, että pakkopalautettujen joukossa on virheellisen päätöksen saaneita, koska

2.1.  Maahanmuuttoviraston päätösten laadussa on todettu olevan merkittäviä puutteita, mm.

  • Ammattitaidottomia tulkkeja
  • Kokemattomia haastattelijoita
  • Vanhentuneita ja epämääräisiä lähteitä
  • Tapauksia ei ole käsitelty yksilöllisesti vaan on käytetty standardilauseita, jotka eivät liity kyseiseen tapaukseen mitenkään

Oikeuskansleri on havainnut merkittäviä puutteita Migrin prosesseissa.

Helsingin Sanomissa Migrin työntekijät avautuvat valtavista ongelmista päätöksenteossa

Myös Jaana Vuorio on itse myöntänyt että virheitä on tapahtunut.

2.2 Maahanmuuttoviraston toiminnassa on merkkejä poliittiseen painostukseen taipumisesta (mm Suomen Kuvalehti 12.2.2016)

Ensinnäkin poliittisen paineen seurauksena on pyritty toteuttamaan epärealististisia tulostavoitteita ja Migrin työntekijät ovat kokeneet painostusta kielteisten päätösten tekemiseen (Helsingin Sanomat 4.9.2016).

Lisäksi poliitikot ovat selkeästi tuoneet esille sen, että tavoitteena on tehdä Suomesta mahdollisimman vähän houkutteleva.

On myös ilmeistä, että on pyritty tekemään mahdollisimman paljon hylkääviä päätöksiä. Tätä tukevat mm seuraavat havainnot:

2.3 Oikeuslaitos on poikkeuksellisen haastavan tehtävän edessä

Maahanmuuttoviraston  laatuongelmat  vaikuttavat olevan  laajuudessaan niin mittavia, että oikeuslaitoksen on erittäin haastavaa löytää kaikkia virheitä. Hallinto-oikeudessa on ennennäkemätön määrä valituksia ja myös sinne on palkattu paljon uusia työntekijöitä. Lisäksi hallinto-oikeus tekee päätöksensä samojen asiakirjojen perusteella, jotka olivat Migrin käytössä, joten prosessin alkuvaiheessa tehdyt virheet kertautuvat.

Vaikka jopa 23 % päätöksiä palautuu sieltä Migriin, on suuri pelko siitä, että hallinto-oikeudesta on mennyt läpi virheellisiä päätöksiä. Tästä on osoituksena turvapaikanhakijoiden ilmeinen epätoivo (itsemurhayritykset, Rautatientorin mielenosoitus).

Myös Pakolaisneuvonnan asiantuntijat kyseenalaistavat hallinto-oikeuksien kykyä tehdä yhtenäisiä, oikeita päätöksiä. Kun tämän lisäksi on samanaikaisesti heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja monet ovat joutuneet turvautumaan huonoihin lakimiehiin,  on erittäin todennäköistä että virheellisiä päätöksiä jää voimaan ja pakkopalautettavat joutuvat todelliseen hengenvaaraan.

3. Pakkopalautuksia pannaan täytäntöön, vaikka

3.1 Tapaus olisi käsiteltävänä korkeimmassa oikeudessa.

Vaikka laki sallii pakkopalautukset heti lainvoimaisen päätöksen jälkeen, niiden täytäntöönpano kesken oikeusprosessin on perus- ja ihmisoikeuksien vastaista, koska ym. syistä ei ole voitu varmistua siitä, että palautettavat henkilöt eivät joudu oikeudenloukkausten kohteeksi.

        3.2 Laki sallisi inhimillisemmän vaihtoehdon

Tilapäistä oleskelulupaa maastapoistumisen estymisen vuoksi (ulk 51 pykälä) ei ole varsinaisesti poistettu ulkomaalaislaista, vaan sitä on lakattu soveltamasta vapaaehtoisen paluun edistämistä koskevan lainmuutoksen jälkeen.

Paperittomat-verkoston sivuilla kerrotaan näin:

“Jos kielteisen päätöksen saanutta henkilöä ei voida viranomaistoimin palauttaa ja tilapäistä oleskelulupaa harkitaan, otetaan tällöin huomioon myös vapaaehtoisen paluun mahdollisuus. Jos viranomaiset katsovat, että vapaaehtoinen paluu on mahdollinen, tilapäistä oleskelulupaa ei myönnetä. Viranomaiset katsovat yleensä, että jos yksikin henkilö on onnistunut palaamaan kyseiseen maahan, vapaaehtoinen paluu on tällöin mahdollinen.”

Mielestäni viranomainen tulkitsee vapaaehtoisen paluun lakia lainvastaisesti varsinkin irakilaisten kohdalla, sillä Suomella ei ole Irakin kanssa palautussopimusta ja Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta pakkopalautettuja sillä perusteella, että he eivät kykene valtiona suojelemaan kansalaisiaan vainolta. Toisin sanoen pakkopalautus vapaaehtoisen paluun varjolla ei ole mahdollinen Irakiin, vaikka Suomen viranomainen näin asiaa tulkitsee.

Myös periaatteellisella tasolla on valheellista soveltaa “vapaaehtoisen paluun” periaatetta kun turvapaikanhakija voimakkaasti vastustaa ja uskoo joutuvansa tapetuksi, varsinkin kun on tiedossa virheellisten päätösten todennäköisyys.

4. Periaatteet, jolla pakkopalautettavat valitaan ei ole tiedossa, mutta toiminta vaikuttaa mielivaltaiselta

Säilöönoton tulisi olla viimeinen keino, mutta silti säilöön on otettu mm. henkilöitä, joille ei ole tarjottu ilmoittautumisvelvollisuutta vaihtoehtona, joilla on työpaikka, ja joiden ei ole todettu olevan aikeissa paeta (Yle 27.1. 2017). Esimerkkinä myös perhe, jossa lapsi on noudettu kesken koulupäivän ja äiti on lentokiellossa raskauden takia (ESS 4.4.2017).

5. Poliisi rikkoo perus- ja ihmisoikeuksia pannessaan täytäntöön pakkopalautuksia

Myös toimeenpanevan viranomaisen tulee kohdallaan noudattaa ihmisoikeuksia (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Rautiainen ja Lavapuro: “Vallankäyttö vastoin ihmisoikeuksia on laitonta, sillä ihmisoikeudet ilmaisevat voimassaolevan oikeusjärjestyksen koko sisällön ikään kuin alkiomuodossa. Kaikki lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan käyttö tapahtuu ihmisoikeuksien rajoissa”.

Arvoisa Oikeuskansleri, olette itse todennut vakavia puutteita Maahanmuuttoviraston toiminnassa.  Rautatientorilla mieltään osoittavat turvapaikanhakijat ovat ojentaneet vetoomuksen ratkaisuehdotuksineen Maahanmuuttovirastolle, Poliisille ja hallitukselle helmikuussa 2017.

Julkisuudessa on arvosteltu turvapaikkapolitiikkaa voimakkaasti (YK:n kidutuksen vastainen komitea , Amnesty) ja tuhannet kansalaiset ovat tehneet lukemattomia vetoomuksia (ml. yli 12000 k ulttuurialan ammattilaisia, 100 tiedemaailman vaikuttajaa, nimekkäitä yhteiskunnallisia vaikuttajia, suurin osa Helsingin kaupunginvaltuutetuista) ja mielenosoituksia.

Mikään näistä ei ole johtanut toivottuun tulokseen, vaan muista Euroopan maista poikkeavat kielteiset turvapaikkapäätökset saavat lainvoiman ja pakkopalautukset jatkuvat kiihtyvällä tahdilla.

Pyydän Teitä, arvoisa oikeuskansleri,

  1. kertomaan mihin konkreettisiin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä jotta perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukset Suomessa eivät jatkuisi
  2. selvittämään miten turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset saataisiin keskeytettyä kunnes on varmistuttu siitä, että karkotuspäätökset ovat ihmis- ja perusoikeuksien mukaisia
  3. ryhtymään toimenpiteisiin, jotta vääryydet korvataan niille, jotka on jo otettu säilöön ja/tai palautettu virheellisin perustein.

Helsingissä, 4.4.2017

(allekirjoitus)

Lisäys 6.4.2017:

Kantelu ei ole lakitekninen dokumentti. Kyseessä on yksityishenkilön tekemä kantelu oikeuskanslerille, jonka julkaisimme hänen luvallaan.

Lisätietoja kanteluiden tekemisestä:  https://www.okv.fi/fi/kantelu/ukk/.

 

 

Pommi, pahoinpitely, tappouhkaus, vaino – ei turvapaikkaa

Pelkosi_perusteltua

Aziz oli ystävänsä autossa, kun auto räjähti Al-Qaidan asettamaan pommiin. Ystävä kuoli, mutta Aziz onnistui pelastautumaan pahasti palaneena. Heti räjähdyksen jälkeen shiiamilitia kuitenkin nappasi Azizin – he syyttivät häntä pommi-iskusta. He pahoinpitelivät Azizia ja hänet päästettiin vapaaksi vasta useiden päivien päästä, kun hänen vanhempansa onnistuivat todistamaan, että myös Aziz oli shiia. Tämän maahanmuuttovirasto hyväksyy syksyllä 2016 tehdyssä päätöksessään tosiasiaksi.

Tämä kaikki tapahtui vuonna 2007, mutta siitä lähtien Aziz on joutunut tekemisiin shiiamilitian kanssa. Puhuttelupöytäkirjasta käy ilmi, että pommi-iskun jälkeen Aziz muutti Bagdadista toiseen noin 100 kilometrin päässä sijaitsevaan kaupunkiin, mutta sielläkin shiiamilitia kävi kuulustelemassa häntä.

Palattuaan Bagdadiin Aziz meni naimisiin sunninaisen kanssa. He asuivat yhdessä Bagdadissa shiiaenemmistöisellä alueella, mutta kävivät vierailemassa vaimon vanhempien luona sunnienemmistöisellä alueella. Tämä teki shiiamilitiat epäluuloisiksi. He kehottivat Azizia jättämään vaimonsa ja kävivät myös hänen kotonaan kuulustelemaan tätä ja vaimoa.

”Sinua epäiltiin vakoojaksi ja ilmiantajaksi. — [Shiiamilitia] halusi tappaa sinut. Syynä tähän oli se, että olit naimisissa sunnin kanssa.” (MP)

Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikaksi myös sen, että Azizia on uhattu, koska hän on vieraillut sunnienemmistöisellä alueella ja että hänet on uhattu tappaa. Maahanmuuttovirasto toteaakin päätöksessä:

”Olet siten kokenut ulkomaalaislain mukaisia vainoksi katsottavia tekoja, minkä lisäksi Maahanmuuttovirasto on edellä hyväksynyt, että olet vaarassa kokea oikeudenloukkauksia, jos palaisit Bagdadiin.” (MP)

Turvapaikan perusteet eivät siitä huolimatta Maahanmuuttoviraston mukaan täyty.

Case AMQAY kuva 1

”Vainon syitä arvioidessa otetaan huomioon ainakin alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen ja poliittiseen mielipiteeseen sekä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen liittyvät tekijät. — Maahanmuuttovirasto on edellä katsonut, että sinua tulevaisuudessa uhkaava vainon vaara liittyy siihen, että olette käyneet sunnienemmistöisellä alueella —, mikä ei ole ulkomaalaislain mukainen vainon syy. [Shiiamilitialta] saamasi tappouhkaus ei liittynyt henkilökohtaiseen uskontoosi. Syy-yhteys vainon syyn ja vainoksi katsottavan teon välillä ei täyty kohdallasi.” (MP)

Maahanmuuttovirasto siis tulkitsee, että vainon syynä ovat nimenomaan Azizin vierailut sunnienemmistöisellä alueella. Tämä siitä huolimatta, että he ovat päätöksessä todenneet, että shiiamilitia epäili Azizia vakoojaksi ja ilmiantajaksi ja että hänet haluttiin tappaa, koska hän oli naimisissa sunnin kanssa.

Koska syy-seuraussuhde vainon ja sen syyn välillä Maahanmuuttoviraston mukaan puuttuu, Azizille ei myönnetä turvapaikkaa. Sen sijaan Maahanmuuttovirasto toteaa Azizin olevan toissijaisen suojelun tarpeessa. Toissijaista suojelua myönnetään, jos turvapaikan edellytykset eivät täyty, mutta on ”merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa” (MP).

Turvapaikkaa tai toissijaista suojelua ei kuitenkaan tarvitse myöntää, jos hakijalla “ei ole jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi” (MP). Tätä kutsutaan sisäiseksi paoksi, ja siihen Maahanmuuttovirasto kehottaa myös Azizia.

Maahanmuuttoviraston mukaan Aziz voi muuttaa asumaan Etelä-Irakiin. Maahanmuuttovirasto toteaa yksinkertaisesti: “Irakin kansalaiset ovat maan perustuslain mukaan vapaita muuttamaan, matkustamaan ja asumaan missä tahansa maan sisällä” (MP). Vaikka muuttaminen on perustuslain mukaan mahdollista, käytännössä Etelä-Irakissa asuminen on ilman verkostoja vaikeaa jopa shiiamuslimille puhumattakaan sunnimuslimille, kuten Azizin vaimo (ks. MigriLeaksin aikaisempi artikkeli aiheesta).

Etelä-Irakin turvallisuutta Maahanmuuttovirasto arvioi näin:

”Etelä-Irakin yhdeksän läänin turvallisuustilanne on melko vakaa, eikä Keski-Irakissa Islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuvaa aseellista ryhmittymää (ISIS) vastaan käydyillä taisteluilla ole ollut merkittävää vaikutusta alueen tilanteeseen. Tiettyjä Babylonin läänin osia lukuun ottamatta alue on ollut Irakin turvallisuusjoukkojen hallinnassa koko konfliktin ajan. Myös Babylonin läänin tilanne on vakautunut sen jälkeen, kun turvallisuusjoukot valtasivat läänin pohjoisosassa sijaitsevan Jurf al-Sakharin ISISiltä lokakuussa 2014. Bagdadin eteläpuolella sijaitsevassa Babylonin läänin pohjoisosassa, jossa on merkittävä sunnivähemmistö, oli kuitenkin alkuvuonna 2016 useita ISISin iskuja. Näiden jälkeen turvallisuustilanne on myös Babylonin läänin pohjoisosassa vakautunut uudelleen aiemmalle matalan riskin tasolle. Kerbalan ja Anbarin läänien välistä rajaa on vahvistettu ISISin hyökkäysten estämiseksi. Tavanomainen rikollisuus ja sieppaukset ovat lisääntyneet Etelä-Irakissa alueilla, joista turvallisuusjoukot ovat siirtyneet muualle taistelemaan ISISiä vastaan. Taustalla on myös paikallisten militioiden ja poliittisten ryhmien valtakamppailu. Etelä-Irakin lääneissä on ollut myös heimojen välisiä jännitteitä.” (MP)

Ulkomaalaislain mukaan sisäisen paon mahdolllisuutta on arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota paitsi alueen yleisiin myös turvapaikanhakijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin. Aiemmin päätöksessään Maahanmuuttovirasto on todennut, että Aziz kohtaa henkilökohtaista vainoa nimenomaan shiiamilitioiden taholta. Päätöksessä antamassaan Etelä-Irakin tilannetta koskevassa turvallisuusyhteenvedossa Maahanmuuttovirasto arvioi kuitenkin ainoastaan alueen yleistä turvallisuutta, ei millään tavalla Azizia uhkaavan shiiamilitian läsnäoloa tai toimintamahdollisuuksia Etelä-Irakissa.

Toisin sanoen Azizin tapauksessa kyse on henkilökohtaisesta vainosta, mutta Maahanmuuttovirasto ei ole ottanut hänen henkilökohtaisia olosuhteitaan huomioon arvioidessaan sisäisen paon mahdollisuutta. Päätöksestä ei käy mitenkään ilmi, että Aziz olisi Etelä-Irakissa turvassa vainoajiltaan, varsinkin kun Korkein hallinto-oikeus on sittemmin arvioinut, että shiiamilitioiden toiminta perustuu todennäköisesti systemaattiseen ja pitkäaikaiseen seurantaan.

Miten Maahanmuuttovirasto siis voi väittää, että Azizin olisi turvallista asettua Etelä-Irakiin?

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän analysoi Azizin turvapaikka-asiakirjat*.

* Puhuttelupöytäkirja (PP), Maahanmuuttoviraston päätös (MP).

Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei.

Mikä on henkilökohtaista?

20170320 luodinreika

Maahanmuuttoviraston Migrin linjan mukaan toissijaisen suojelun saaminen Irakissa edellyttää, että turvapaikanhakijalla on henkilökohtaiset perusteet vainolle:

200317_ML

Migrin mielikuvituksella ei ole rajoja kun keksitään syitä miksi vaino EI olisi henkilökohtaista:

25-vuotias turvapaikanhakija Bagdadista on työskennellyt amerikkalaisille ja joutunut vuonna 2013 tappouhkausten kohteeksi koska häntä on pidetty vakoojana. Vuonna 2014 uhkaukset ovat jatkuneet ja perheen taloa on ammuttu. Vuonna 2016 isä on siepattu ja äiti pahoinpidelty.

Mutta koska oikeudenloukkaukset ovat kohdistuneet vuonna 2014 ja 2016 koko perheeseen ja myös todistajia on uhkailtu, Migrin mielestä vaino ei ole henkilökohtaista eikä pelko objektiivisesti perusteltua.

Migri kirjoittaa perusteluissaan näin:

”Koska olit perheesi kokemaa uhkausta ja ampumavälikohtausta ennen siirtynyt asumaan kotikaupunkisi sisällä toiselle alueelle, ja uhkausten sisältönä oli muualle siirtyminen, uhkaus ei ole voinut kohdistua sinuun henkilökohtaisesti. Asiassasi ei ole myöskään esitetty mitään mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että vuoden 2014 uhkaus ja ampumavälikohtaus olisivat syy-yhteydessä vuonna 2013 saamaasi uhkaukseen ja aiempaan työhösi tai että niiden takana olisivat samat tahot… perheesi kotiin on hyökätty 2016, äitisi pahoinpidelty, isäsi siepattu ja asiasta tehty rikosilmoitus. Asiassa ei ole esitetty mitään, mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että nämä tapahtumat liittyisivät suoranaisesti sinun saamiisi uhkauksiin tai ampumavälikohtaukseen.”

Kuitenkin samaisessa KHO:n päätöksessä, johon Migri viittaa, toissijainen suojelu on myönnetty turvapaikanhakijalle, vaikka henkilöön itseensä ei ollut kohdistunut uhkaa:

“Muutoksenhakijan isällä on henkilökohtaisia ja vakavia kokemuksia mielivaltaisesta väkivallasta Bagdadissa. Nämä kokemukset…eivät yksin osoita, että…vaara koskisi juuri muutoksenhakijaa. Nämä kokemukset on kuitenkin otettava huomioon arvioitaessa koskeeko ulkomaalaislain 88 pykälän 1 momentin 3 momentissa tarkoitettu vaara juuri häntä.”

 

Seuraavassa turvapaikanhakijan negatiivinen päätös:

Olet hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua. Olet kertonut turvapaikkapuhuttelussa hakevasi Suomesta kansainvälistä suojelua, koska olet saanut aseelliselta ryhmittymältä uhkauksia sen takia, että olet työskennellyt aiemmin amerikkalaisten joukkojen kanssa ja perheesi taloa on ammuskeltu.

Asianajajan toimittamat lisäselvitykset, joiden mukaan kotiinne on hyökätty, jolloin äitisi on pahoinpidelty, ja isäsi on siepattu, asiasta on tehty rikosilmoitus, joka on toimitettu Maahanmuuttovirastoon pahoinpidellyn äitisi valokuvien kanssa.


PERUSTELUT KANSAINVÄLISEN SUOJELUN OSALTA

TOSISEIKAT

Kerrot olevasi Irakin kansalainen, uskonnoltasi sunnimuslimi ja kotoisin Bagdadista. Olet kertonut henkilöllisyydestäsi ja taustastasi johdonmukaisesti, ja esittämäsi asiakirjat tukevat kertomustasi henkilöllisyydestäsi. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi henkilöllisyydestäsi, kansalaisuudestasi ja kotipaikastasi ja tutkii kansainvälisen suojelun tarpeesi suhteessa kotimaahasi Irakiin.

Olet kertonut, että olet työskennellyt amerikkalaisten joukkojen kanssa 2006-2011 ja amerikkalaisissa yhtiöissä 2011-2014, minkä jälkeen pakenit maasta. Olet kertonut työhistoriastasi uskottavasti ja johdonmukaisesti, ja toimittanut kertomustasi tukevia asiakirjoja lisäselvityksenä. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi työstäsi.

Olet kertonut, että vuonna 2013 olet saanut aseelliselta ryhmittymältä uhkauskirjeen, jossa sinua syytettiin vakoojaksi ja sinut uhattiin tappaa. Lopetit työsi amerikkalaisessa yhtiössä, teit rikosilmoituksen uhkauksesta ja siitä seuranneesta perheesi auton poltosta ja siirryit asumaan toiselle alueelle. Olet kertonut, että tilanne rauhoittui, kunnes vuonna 2014 perheesi sai tuntemattomaksi jääneeltä taholta uhkauskirjeen, jossa teitä vaadittiin poistumaan asuinalueelta. Olet kertonut, että kotitaloanne kohti ammuttiin useita kymmeniä luoteja. Veljesi teki poliisille rikosilmoituksen. Olet kertonut huonontuneesta yleisestä turvallisuustilanteesta alueellanne. Lähdit pois 2014 ensin Turkkiin ja sitten Suomeen.

UNHCR:n Irak-katsauksen mukaan vuodesta 2003 lähtien sekä sunnien että shiiojen aseellisten ryhmien tiedetään uhanneen, kidnapanneen ja tappaneen yrittäjiä, suurlähetystöjen työntekijöitä, autonkuljettajia ja muita henkilöitä, jotka ovat tehneet yhteistyötä monikansallisten tai Yhdysvaltojen joukkojen, ulkomaisten hallitusten ja kansainvälisten yritysten tai järjestöjen kanssa estääkseen toisia henkilöitä aloittamasta työskentelyä näiden tahojen kanssa.

Tällä hetkellä ISISin vastainen taistelu on sekä shiiamiliisien että Irakin viranomaisten ja Yhdysvaltojen armeijan yhteinen päämäärä, johon Yhdysvaltojen armeijan osallistuminen olennaisesti liittyy. Ulkomaisten joukkojen kanssa työskentelevät irakilaiset sotilaat ovat yhä yksi Irakin haavoittuvaisimpia ryhmiä. Heihin kohdistuvien hyökkäysten uhan muodostaa lähinnä ISIS (UNHCR 2012, Landinfo 2016).

Olet kertonut 2013 saamastasi uhkauskirjeestä johdonmukaisesti ja omakohtaisesti. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi uhkauskirjeestä. Tekemällä rikosilmoituksen olet turvautunut asiassa viranomaissuojeluun. Olet lopettanut työsi amerikkalaisessa yhtiössä, ja olet kertonut, että tämän jälkeen tilanne rauhoittui etkä saanut enää uusia aiempaan työsi liittyviä uhkauksia.

Shiialaisten puolisotilaallisten ryhmien epäillään syyllistyneen pääasiassa miespuolisten sunnisiviilien   sieppauksiin, kidutuksiin ja tappoihin eri puolilla Irakia, mutta etenkin Bagdadin kaupungissa sekä kaupunkia ympäröivällä vyöhykkeellä. Erityisessä vaarassa ovat olleet sunniarabimiehet, jotka ovat kotoisin alueilta, joita ISIS hallitsee tai missä sunnikapinallisia yleisesti tuetaan. Bagdadin alueen sunniväestö kokeekin, että shiialaiset ääriryhmät pyrkivät väkivaltaa ja muita pelottelukeinoja hyväksi käyttäen ajamaan sunnit pois asuinalueiltaan. Viranomaissuojelun saaminen Bagdadissa sunniarabina on useimmiten epätodennäköistä.

Olet kertonut 2014 perheesi saamasta uhkauksesta ja 2014 tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta johdonmukaisesti ja uskottavasti. Maahanmuuttovirasto hyväksyy kertomuksesi näiltä osin tosiseikkana. Olet kuitenkin kertonut siirtyneesi jo vuonna 2013 toiselle asuinalueelle. Koska olit perheesi kokemaa uhkausta ja ampumavälikohtausta ennen siirtynyt asumaan kotikaupunkisi sisällä toiselle alueelle, ja uhkausten sisältönä oli muualle siirtyminen, uhkaus ei ole voinut kohdistua sinuun henkilökohtaisesti. Asiassasi ei ole myöskään esitetty mitään mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että vuoden 2014 uhkaus ja ampumavälikohtaus olisivat syy-yhteydessä vuonna 2013 saamaasi uhkaukseen ja aiempaan työhösi tai että niiden takana olisivat samat tahot.

Olet myös kertonut, että perheesi siirtyi ampumavälikohtauksen jälkeen toiselle asuinalueelle Irakista paenneen veljesi kotiin. Avustajasi toimittamien lisäselvitysten mukaan perheesi kotiin on hyökätty 2016, äitisi pahoinpidelty, isäsi siepattu ja asiasta tehty rikosilmoitus. Asiassa ei ole esitetty mitään, mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että nämä tapahtumat liittyisivät suoranaisesti sinun saamiisi uhkauksiin tai ampumavälikohtaukseen.

Edellä esitetyn maatiedon mukaan sunnimuslimeihin voi Bagdadin tämän hetkisessä tilanteessa kohdistua oikeudenloukkauksia. Maatieto ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva sunnimuslimi olisi vainon vaarassa yksinomaan uskontonsa vuoksi. Yksi perheesi taloon kohdistuneen ammuskelun todistajista on myös saanut uhkauskirjeen. Olet kertonut, että perheesi talo on muiden sunnien talojen tavoin ryöstetty ja poltettu, ja että ampumavälikohtaus on ajallisessa yhteydessä ISISin toimintaan muualla Irakissa. Ottaen huomioon kertomasi siitä, että vuonna 2014 saamasi uhkaus ja sen jälkeinen ampumavälikohtaus liittyvät aseellisten ryhmien tavoitteeseen häätää sunnimuslimit alueelta pois, edellä esitetyn maatiedon, sekä sen, että et alueelta poistumisesi vuonna 2013 jälkeen ole enää saanut henkilökohtaisesti uhkauksia, Maahanmuuttovirasto katsoo, että perheesi kokema uhkaus ja ampumavälikohtaus liittyvät aseellisten ryhmien harjoittamaan yleiseen pelotteluun ja satunnaisiin kostotoimenpiteisiin asuinalueellanne. Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana sitä, että olisit kotimaahasi palatessasi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkauksien kohteeksi.

 

OIKEUDELLINEN ARVIO

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei voi tai on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa suojeluun.

Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana sitä, että olisit vaarassa kotimaassasi. Pelkosi ei siten ole objektiivisesti perusteltua. Tappouhkaus voi sinänsä olla laadultaan ulkomaalaislain 87 a §:ssä tarkoitettu vainoksi katsottava teko. Lopetettuasi työsi ja muutettuasi toiselle alueelle tappouhkauksen jälkeen et ole enää saanut uusia uhkauksia tai kokenut muitakaan oikeudenloukkauksia. Näin ollen yksittäistä tappouhkausta ei voida toistuvuudeltaan vainoksi katsottavana tekona. Auton polttamista omaisuuteen kohdistuvana tekona ei luonteeltaan voida pitää sinuun kohdistuneena vainoksi katsottavana tekona. Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana, että olisit kotimaahasi palatessasi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi. Näin ollen Maahanmuuttovirasto katsoo, ettet ole esittänyt perusteltua syytä uskoa, että sinuun olisi kohdistunut kotimaassasi vainoksi katsottavia tekoja.

Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei sinuun ole kohdistunut ulkomaalaislain 87 a §:ssä mainittuja vainoksi katsottavia tekoja, jotka johtuisivat 87b §:ssä mainituista syistä, etkä ole esittänyt perusteita uskoa, että niitä voisi tapahtua myöskään jatkossa. Asiassasi ei näin ollen ole UlkL 87 § b:n edellyttämää syy-yhteyttä vainoksi katsottavan teon ja ulkomaalaislain mukaisen syyn välillä. Edellä sanottu huomioiden tapauksessasi ei myöskään ole ulkomaalaislain 88 c §:n tarkoittamia vainoa harjoittavia tahoja etkä siten tarvitse 88 d §:n mukaisia suojelun tarjoajia.

Kaikkien laissa säädettyjen edellytysten tulisi täyttyä, jotta sinulle voitaisiin myöntää turvapaikka. Koska pelkosi ei ole perusteltua, Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinulla ei ole perustellusti aihetta pelätä joutuvasi kotimaassasi vainotuksi ulkomaalaislain 87 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Maahanmuuttovirasto katsoo edellä esitetyin perustein, ettei asiassasi ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että sinua uhkaisi kotimaassasi ulkomaalaislain 88 § 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kuolemanrangaistus tai teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Bagdadin turvallisuustilanteesta saatavien tietojen mukaan sinulla ei ole kotialueellesi palatessasi ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Asiassasi ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämisestä yksilöllisistä, inhimillisistä syistä.

Maassa oleskelusi jatkuminen edellyttäisi oleskelulupaa, jota sinulle ei ole myönnetty, joten sinut voidaan käännyttää kotimaahasi. Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinut voidaan käännyttää Irakiin ilman, että voit ásiellä joutua vainon, vakavan haitan tai epäinhimillisen taikka ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi tai että sinut voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Ulkomaalaislain 147 a §:n 1 momentin mukaan käännyttämistä tai karkottamista koskevassa päätöksessä määrätään vähintään seitsemän ja enintään kolmenkymmenen päivän aika, jonka kuluessa ulkomaalaisen on poistuttava maasta vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisen paluun aika lasketaan siitä, kun päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Aikaa voidaan erityisestä syystä pidentää.

Ulkomaalaislain 150 §:n 1 momentin mukaan maahantulokielto määrätään, jos ulkomaalainen ei ole paluulle määrätyssä ajassa poistunut vapaaehtoisesti. Maahantulokielto määrätään erillisellä päätöksellä.

 

LÄHDE: Maahanmuuttovirasto

_______________

***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

10 ongelmaa Migrin prosesseissa ja päätöksissä

Jo kuukauden ajan erityisesti irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat ovat osoittaneet mieltään Helsingin keskustassa. Yksi heidän keskeisistä vaatimuksistaan on se, että turvapaikkatapaukset, joiden käsittelyssä on ollut ongelmia, on käsiteltävä uudelleen.

Maahanmuuttovirasto (Migri) kieltäytyy systemaattisesti myöntämästä prosessiensa ja päätöstensä ongelmallisuutta saati korjaamasta niitä. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorion mielipidekirjoitus “Kielteinen päätös ei ole väärä päätös” Helsingin Sanomissa 12.3.2017 oli oiva esimerkki tästä. Kielteinen päätös ei tosiaankaan ole väärä päätös, mutta virheellinen päätös on virheellinen päätös.

Mitä nämä ongelmat sitten ovat?

  1. Migri on käyttänyt kokemattomia ja sopimattomia tulkkeja. Esimerkiksi irakilaisen turvapaikanhakijan arabian kielen tulkki on saattanut olla Pohjois-Afrikasta. Irakissa ja Pohjois-Afrikassa puhutut arabian kielen murteet eroavat toisistaan siinä määrin, että turvapaikanhakija ja tulkki eivät ole ymmärtäneet toisiaan saumattomasti, jolloin tulkki on tehnyt käännöksessä olennaisia virheitä. Turvapaikanhakijalta kysytään kyllä, ymmärtääkö hän tulkkia, mutta koska turvapaikanhakija ei voi tietää, mitä tulkki todellisuudessa tulkkaa, on tätä vaikea todentaa.
  2. Migri on jättänyt turvapaikkahaastattelussa kysymättä olennaisia kysymyksiä tai tarkentamatta, vaikka turvapaikanhakija on selvästi sanonut, että hänellä olisi lisää kerrottavaa (ks. esimerkiksi Alin tapaus).
  3. Migri on jättänyt huomiotta ja vähätellyt turvapaikanhakijoiden tarjoamaa todistusaineistoa. Esimerkiksi kaikkia kirjallisia todisteita ei ole käännätetty ja muun muassa valokuvien ja lääkärintodistusten arvo on mitätöity.
  4. Turvapaikkaprosessin pitäisi olla yksilöllinen. Näin ei kuitenkaan nyt ole. Migri on esimerkiksi copy-pastennut turvapaikkapäätöksiin tekstiä, joka ei millään tavalla liity kyseisen turvapaikanhakijan tapaukseen (ks. kohta 1 tässä tekstissä).
  5. Migri on jättänyt kielteisistä turvapaikkapäätöksistä pois haastatteluissa esille tulleita olennaisia yksityiskohtia, jotka viittaavat siihen, että turvapaikanhakija on vakavassa vaarassa (ks. esimerkiksi Nourin tapaus).
  6. Migri ohittaa kielteisissä turvapaikkapäätöksissään sen, että vainon jatkuminen on todennäköistä myös tulevaisuudessa, vaikka turvapaikanhakijan antama tieto ja todistusaineisto selkeästi viittaavat vainon jatkuvan. Näin on esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakijaa on käyty kyselemässä tämän vanhempien kotoa aivan viime aikoina.
  7. On varsin tavallista, että varsinaista vainon kohdetta, esimerkiksi perheen isää, kiristetään uhkailemalla tai jopa sieppaamalla ja kiduttamalla muita perheenjäseniä. Migri kuitenkin tuntuu arvioivan näitä tapauksia ennemmin suomalaisen kuin turvapaikanhakijan yhteiskunnan näkökulmasta eikä täten usko, että vaino kohdistuisi isän lisäksi myös esimerkiksi lapsiin – edes silloin, kun lasta kohtaan on esitetty suora uhkaus (ks. Fatimah’n tapaus).
  8. Migri kieltäytyy uskomasta niin sanottua toissijaista tietoa. Eli esimerkiksi jos turvapaikanhakijan kotiin on kohdistunut pommi-isku, Migri ei pidä tätä tietoa luotettavana, jos turvapaikanhakija itse ei ole sitä ollut todistamassa vaan hän on ainoastaan kuullut siitä esimerkiksi toiselta perheenjäseneltä.
  9. Migri on kielteisissä turvapaikkapäätöksissään myöntänyt, että hakijaan kohdistuu henkilökohtaista vainoa, mutta päätös on kuitenkin tehty maan yleisen turvallisuustilanteen eikä hakijan henkilökohtaisten perusteiden pohjalta.
  10. Migrin maalinjaukset, joilla jonkin maan tai alueen turvallisuutta perustellaan, pohjautuvat ainakin osittain vanhentuneisiin lähteisiin eivätkä ne ole linjassa esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tämänhetkisten linjausten kanssa.

Nämä ovat kaikki sellaisia epäkohtia, jotka eivät pohjaudu Suomen lakeihin vaan Migrin sisäisiin käytäntöihin. Näin ollen Migri voi ne myös korjata.

Vaikka Migri myöntää virheitä tapahtuneen, se syyttää niistä yksittäisiä työntekijöitä. Migrin prosesseissa ja päätöksissä esiintyvät virheet ovat kuitenkin niin laajalle levinneitä, että kyse ei voi olla yksittäisten työntekijöiden virheestä. Ennemminkin virheet näyttävät Migrin yleisiltä ja harkituilta käytännöiltä.

Migri vetoaa myös siihen, että turvapaikanhakijoilla on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen, joka korjaa mahdolliset virheet. Hallinto-oikeuden päätökset perustuvat pääasiassa Migrin tuottamiin asiakirjoihin, jolloin Migrin prosesseissa tapahtuneet virheet kertautuvat eivätkä korjaudu valitusprosessissa.

MigriLeaks palaa näihin ongelmakohtiin tarkemmin tulevissa kirjoituksissa.

Korjaus: 13.3.2017 klo 10:29 / YK:n pakolaisjärjestö UNHCR (ei pakolaisneuvosto) 

 

 

 

 

Ei ollut pelkästään yksi räjähdys

Ali pelkää, että hänet tapetaan, jos hän palaa Irakiin. Itseasiassa hän on aivan varma, että niin tapahtuu. Maahanmuuttovirasto Migri on toista mieltä. Heidän mielestään syytä pelkoon ei ole, vaan Ali voi turvallisesti palata. Alin ja Migrin kannan välillä on räikeä ristiriita. Miten tämä on mahdollista?

Aloitetaan Alin tarinasta. Hän todisti kotikaupungissaan veristä pommi-iskua. Iskun jälkeen hän sanoi julkisesti uskonnollisten johtajien ja shiiamilitian olevan vastuussa siitä ja ihmisten kuolemasta. Samana päivänä häneen kotiinsa tuli tuttu, shiiamilitiaan kuuluva mies, joka varoitti Alia hänen toiminnastaan:

Sen takia sinut tapetaan ja sinun elämä on vaarallisessa tilanteessa. –- Jos olisit onnekas henkilö, pystyt pakenemaan ja elämään.” (PP)

Seuraavana päivänä Ali pakeni.

Tämän tapahtumakulun Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiasiana. Kysymyksiä herää kuitenkin kahdesta seikasta:

1) Tarkoittiko shiiamilitiaan kuuluvan miehen vierailu Aliin kotona, että shiiamilitia oli ottanut häneen yhteyttä? Migrin päätöksen mukaan näin ei ole: ”[s]inuun ei olla millään tavoin oltu yhteydessä shiiamilitioiden taholta” (MP).

Migrin kanta voi johtua siitä, että puhuttelupöytäkirjan mukaan mies oli tullut tapaamaan Alia militian tietämättä. Näin ollen voidaan katsoa, että häneen ei ottanut yhteyttä shiiamilitia organisaationa, vaan ainoastaan sen yksittäinen jäsen.

2) Oliko Alia uhkailtu vai pelkästään varoitettu? Migri on päätöksessään tulkinnut, että Alia ei ole uhattu: ”Olet kertonut, ettei sinua ole uhattu.” (MP) Puhuttelupöytäkirjassa Ali kuitenkin viittaa uhkailuun: ”Samana päivänä uhattiin ja seuraavana aamuna pakenin pois” (PP) Sanoja “varoitus” ja “uhkailu” on kuitenkin käytetty puhuttelussa epäjohdonmukaisesti ja sekaisin.

Tämä ero voi tuntua pieneltä, mutta turvapaikkaprosessin näkökulmasta se ei sitä välttämättä ole. Uhkaus on varoitusta selkeästi suorempi ja konkreettisempi. Uhkauksessa sanotaan, että sinulle tapahtuu jotain pahaa, kun taas varoituksessa todetaan, että sinulle saattaa tapahtua jotain pahaa. Vainon todistaminen on helpompaa uhkailun kuin varoituksen perusteella. Näin ollen Migrin määrittely siitä, että Alia on ainoastaan varoitettu, ei uhkailtu, ei ole yhdentekevää turvapaikkakäsittelyn kannalta.

Samoin kysymys siitä, kuka Alia on lähestynyt – shiiamilitia vai yksittäinen henkilö – on tärkeä. Lainsäädännön mukaan turvapaikan myöntämisen edellyttämää vainoa voivat harjoittaa viralliset tahot, jollaiseksi myös shiiamilitiat voidaan laskea. Yksittäiset henkilöt eivät kuitenkaan ole tällaisia virallisia tahoja, joten yksittäisen henkilön esittämä varoitus tai edes uhkaus ei oikeuta turvapaikkaan, kun taas virallisen tahon esittämä uhkaus voi sellaiseen oikeuttaa.

Huomioon pantavaa Aliin tapauksessa on myös se, että Ali kertoo puhuttelupöytäkirjan mukaan arvostelleensa uskonnollisia johtajia ja shiiamilitioita. Hän myös kuvailee itseään uskonnottomaksi. Sekä poliittinen mielipide että uskonto ovat mahdollisia vainon syitä ja siksi myös syitä turvapaikkaan. Näihin ei kuulustelussa kuitenkaan juurikaan puututa.

Alilta kysytään kyllä, oliko hän arvostellut uskonoppineita ja militioita aiemmin. Häneltä ei kuitenkaan kysytä sitä, milloin ja miten hän oli alkanut muodostaa poliittisia tai uskonnollisia mielipiteitään ja mahdollisesti ilmaista niitä. Miksi Alin poliittisuutta tai uskonnollisuutta ei ole selvitetty, vaikka ne ovat turvapaikan mahdollisia edellytyksiä?

Ehkä puhuttelupöytäkirjan järkyttävin asia tulee sen lopussa. Kuulustelija tiivistää Alin kertomuksen ja kysyy, onko tällä vielä jotain lisättävää. Ali vastaa:

”Ei ollut pelkästään yksi räjähdys. Paljon oli tapahtunut.” (PP)

Sitten haastattelu päättyy.

Ali on siis selkeästi ilmaissut, että aiheeseen liittyy paljon muutakin, mitä hän ei vielä ole kertonut. Kuulustelija ei kuitenkaan enää palaa tähän. Hän ei kysy, mitä Ali lausahduksella tarkoittaa tai mitä muuta on tapahtunut.

Edelleenkään emme tiedä vastausta tähän kysymykseen, mutta se olisi saattanut muuttaa Aliin elämän suunnan.

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän kävi Alin luvalla tämän turvapaikka-asiakirjat* läpi selvittääkseen tarkemmin, mistä tapauksessa on kyse.

*Puhuttelupöytäkirja (PP), Maahanmuuttoviraston päätös (MP) ja Hallinto-oikeuden päätös (HP). Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei. Päätöksestä käyvät ilmi myös siihen liittyvät perustelut. Hallinto-oikeuden päätös tehdään siinä tapauksessa, jos kielteisen päätöksen saanut hakija valittaa päätöksestä Hallinto-oikeuteen.


***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

Ihmishengillä voi tehdä politiikkaa – ja kiittää itseään

Maahanmuuttovirasto Migrin vakiolauseita negatiivisissa turvapaikkapäätöksissä on “pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”. Kysymme nyt, onko pelko poliittisesti perusteltua.

Perussuomalaisten vaatimuksesta turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty useilla kymmenillä toimenpiteillä ja tuloksia on tullut, kehuu Sampo Terho (PS). Hän korostaa mm myös sitä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on tehokkaampaa kuin koskaan. (ST)

 

“Myös päätösten laatu on parantunut ja yhä pienempi prosentti saa oleskeluluvan, eli jotain on siis tehty ihan oikein. Loppuvuodesta 2015 hallitus julkaisi usean kohdan ohjelman, jossa luvattiin lisää kiristyksiä” Juho Eerola (PS) eduskunnassa 23.2.2017 (ET)

 

“Suomessa ihmisoikeuksien rapautuminen näkyi viime vuonna kiristyksinä turvapaikkapolitiikassa”. (Amnesty Internationalin raportti) “Turvapaikkapolitiikan päätavoite on nykyään, että henkensä edestä pakenevat eivät eksyisi ainakaan Suomeen” (Frank Johansson, Amnesty Internationali Suomen osaston toiminnanjohtaja) (AI)

 

“.. Ennen näissä tilanteissa olisi myönnetty väliaikainen oleskelulupa tai humanitaarinen suojelu, mutta Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei ihmisyyttä kunnioita.” Ville Niinistö (Vihr.) (VN)

 

“..Ja tällä ihmisoikeuksia rapauttavalla kehityksellä on inhimillinen hinta. Se näkyy nyt Helsingin keskustassa, jossa turvapaikanhakijat ovat kaksi viikkoa yöpyneet pakkasessa”. Ozan Yanar (Vihr.) (ET)

 

Turvapaikanhakijoiden itsetuhoisuus huolestuttaa viranomaisia. Vastaanottokeskukset raportoivat vuonna 2016 yhteensä 58:sta itsemurhan yrityksestä, kertoo Maahanmuuttovirasto Migri. (HSA).

Turvapaikan saaminen Suomesta on siis vaikeampaa kuin aikaisemmin. On arvokysymys, pidetäänkö tätä hyvänä vai huonona asiana. Sitä hyvänä pitävät tahot kiittelevät turvapaikkapolitiikkaa “järkeväksi” ja “oikeaksi”, huonona taas huomauttavat, että siitä puuttuu ihmisyys ja se rankaisee henkensä edestä pakenevia ihmisiä.

Selvää on kuitenkin, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty useilla kymmenillä toimenpiteillä. On huolestuttavaa havaita, mitä on tapahtunut turvapaikkahakemusten käsittelylle ja päätöksenteolle viimeisen kahden vuoden aikana. Suomessa kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuoden 2016 kolmannen neljänneksen turvapaikkapäätöksistä kielteisiä ja rauenneita päätöksiä oli Suomessa 72 %, Tanskassa 34 %, Ruotsissa 27%, Norjassa 22%.  (ESTST)

 

Turvapaikkaprosessia on kiristetty askel askeleelta. Ns. vetovoimatekijöitä on haluttu karsia mm. seuraavasti:

  • Suomen maalinjauksia on kiristetty erityisesti Irakin, Afganistanin ja Somalian osalta (MV2, HE, YLEU)
  • Humanitaarisen suojelun perusteella ei myönnetä enää oleskelulupia (HE, YLEU)
  • Toissijaisen suojelun myöntämistä on tiukennettu (YLEU)
  • Perheenyhdistämistä on vaikeutettu (YLE, NL)
  • Turvapaikkapuhuttelun aikaa on rajoitettu (OA)
  • Oikeudellista apua on rajoitettu (TS, NL)
  • Turvapaikkapäätösten valitusaikoja on lyhennetty (TS, NL)
  • Tuomioistuinkäsittelyn nopeuttamiseksi ratkaisukokoonpanoja on supistettu (ST)
  • Irakin kanssa ei ole palautussopimusta, mutta pakkopalautuksia tehdään (PR, IL)

Nämä muutokset ovat osaltaan yhdessä johtaneet tilanteeseen, jossa Suomi näyttäytyy hyvin kyseenalaisessa valossa ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen. Risuja on tullut mm oikeuskanslerilta maahanmuuttovirastolle (OK) sekä YK:lta ja Amnestyltä Suomelle (YK, AI). Myös korkein hallinto-oikeus on joutunut pakkokeinoin turvaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa (KHO).

Ruusuja sen sijaan ovat antaneet itse itselleen mm pääministeri (JS), sisäministeri (ET), sisäministeriö (SM), maahanmuuttovirasto (HU), perussuomalaiset (ST, ET) sekä poliisi (IL).

 

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion kommentti lakimuutoksista ja niiden seurauksista:

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio totesi turvapaikanhakijoille vieraillessaan mielenosoituksessa 17.2.2017 (vapaa käännös englannista):

se mikä on muuttunut, on turvapaikanhakijoiden määrä, ja se, että viimeisen kahden vuoden aikana lait ovat muuttuneet enemmän kuin koskaan 20 vuotisen urani aikana… Sen jälkeen kun moni teistä tuli Suomeen, laki on muuttunut paljon. Kun laki muuttuu, sitä sovelletaan heti niihin, jotka ovat odottaneet jo aikaisemmin. Lakimiehenä olen sitä mieltä, että olisi reilua että lakimuutokset koskisivat vain niitä, jotka anovat turvapaikkaa muutoksen jälkeen. Mielestäni on raakaa, että lakia sovelletaan takautuvasti. Sitten on tietenkin se kysymys, mikä on oikeusavun taso. Meillä oli ennen 75 työntekijää, viime vuonna yli 500 työntekijää, tekemässä ratkaisuja, ja oli kova paine tehdä päätöksiä nopeasti. Olen varma siitä, että vaikka olemme tehneet parhaamme, olen varma että jotkut päätöksistämme eivät ole olleet oikein.

(SD video, HS, HE, OK)

 

Esimerkki yhdestä lainmuutoksesta ja menettelystä maahanmuuttovirastossa:

Laki humanitaarisesta suojelusta poistui ulkomaalaislaista 16.5.2016 (HE). Maahanmuuttovirasto jätti tarkoituksellisesti osan turvapaikkahakemuksista odottamaan kyseistä lakimuutosta. Tällä hetkellä maahanmuuttovirastolla on edelleen käsittelemättä noin 2000 turvapaikkahakemusta vuodelta 2015. Oikeuskanslerin toimesta maahanmuuttovirastoon tehtiin tarkastus, jonka päätöksessä 3.2.2017 todetaan mm seuraavaa: “keväällä 2016 Maahanmuuttovirastossa oli ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan osaa turvapaikanhakijoiden hakemuksista ei saanut esitellä eikä niitä koskevia päätöksiä tehdä. Esittelykielto oli koskenut hakemuksia, joiden perusteella näytti, että turvapaikkaa ei voitaisi myöntää, mutta joiden kohdalla humanitaarinen suojelu olisi voinut tulla kysymykseen. Näiden hakemusten käsittely oli jätetty odottamaan lainmuutosta, jonka myötä humanitaarisen suojelun kategoria poistui ulkomaalaislaista.” (OK, s.2) . “Turvapaikkayksikön virkamiehiä hätkähdytti kovasti se, että viraston johto kielsi tammikuun lopulla soveltamasta silloin vielä voimassa ollutta ulkomaalaislain säännöstä humanitaarisesta suojelusta. Perusteena oli se, että eduskunnan käsittelyyn oli tulossa hallituksen esitys pykälän kumoamiseksi”, (OK, s.8)

 

Herättääkö tämä luottamusta?

Eikö Suomi100 voisi säteillä ihmisoikeuksia kunnioittavana oikeusvaltiona aikana, jolloin viha ja muukalaispelko valtaavat alaa ja politiikkaa tehdään ihmishengillä? Arvoisat päättäjät, odotamme toimenpiteitänne.

 

Lähteet:

 

(AI) Amnesty International. Amnestyn vuosiraportti. Vastakkainasettelun politiikka uhkaa romuttaa ihmisoikeudet. 20.2.2017. https://www.amnesty.fi/amnestyn-vuosiraportti-vastakkainasettelun-politiikka-uhkaa-romuttaa-ihmisoikeudet/

 

(EST) Eurostat. Statistics Explained. File: First Instance Decisions by outcome and recognition rates, 3rd quarter 2016. http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:First_instance_decisions_by_outcome_and_recognition_rates,_3rd_quarter_2016.png

 

(ET) Ozan Yanar. Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksista. Eduskunnan täysistunto. 23.2.2017 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2017+2.2.aspx

 

(HE) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta HE 2/2016 http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160002

 

(HS) Ossi Mansikka. Maahanmuuttovirasto tapasi hämmentyneitä mielenosoittajia rautatientorilla. – ylijohtaja Vuorio “turvapaikkapäätöksissä on varmasti tehty myös virheitä”. Helsingin Sanomat. 17.2.2017 http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005092013.html

 

(HSA) Anu-Elina Eravasti, Karoliina Liimatainen. Turvapaikanhakijoiden itsetuhoisuus huolestuttaa viranonomaisia – syksyllä vastaanottokeskuksissa oli kymmeniä itsemurhan yrityksiä. Helsingin Sanomat 20.2.2017.

 

(HU) Kiira Koskela. Maahanmuuttovirasto vastaa kohuun: päätökset oikeita, turvapaikanhakijoiden profiili muuttunut. Helsinginuutiset. 5.9.2016 http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/430489-maahanmuuttovirasto-vastaa-kohuun-paatokset-oikeita-turvapaikanhakijoiden-profiili

 

(IL) Tuula Malin. Poliisi urakoi – tammikuussa maasta poistettiin 419 ihmistä, joista 187 lähti vapaaehtoisesti. Iltalehti 25.2.2017. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702242200076439_uu.shtml

 

(JS) Juha Sipilä. Pääministerin ilmoitus lainsäädännön valmistelusta. Blogi. 21.2.2017 http://www.juhasipila.fi/blogi/2017/02/21/16385

 

(KHO) Asianajajaliitto: KHO joutui turvaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa poikkeuskeinoin. MTV. 8.2.2017 http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asianajajaliitto-kho-joutui-turvaamaan-turvapaikanhakijoiden-oikeusturvaa-poikkeuskeinoin/6303410?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat

 

(MV) Maahanmuuttovirasto. Nopeutettu menettely. http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/hakemuksen_kasittely/nopeutettu_menettely

 

(MV2) Maahanmuuttovirasto 17.5.2016. Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/humanitaarista_suojelua_ei_myonneta_enaa_uudet_maalinjaukset_afganistanista_irakista_ja_somaliasta_67589

 

(NL) Niina Laajapuro. Satavuotias Suomi menee ihmisoikeuksissa siellä, missä aita on matalin. Blogi. Amnesty International. 25.2.2017 https://www.amnesty.fi/satavuotias-suomi-menee-ihmisoikeuksissa-sielta-missa-aita-matalin/?utm_source=FBPAGE&utm_medium=Social&utm_content=20170226080000&utm_campaign=Amnesty

 

(OA) Edilex. Oikeusasiamies piti maahanmuuttoviraston näkemyksiä ja niistä ilmentyvää asennetta selvästi hyvän hallinnon vastaisena. 23.2.2017 https://www.edilex.fi/uutiset/asiasanat/Hyv%C3%A4%20hallinto

 

(OK) Valtioneuvoston oikeuskansleri. Maahanmuuttoviraston menettely. Päätös Dnro OKV/8/50/2016 3.2.2017 https://www.okv.fi/media/filer_public/58/54/585432a2-fcec-44f5-9ee4-4089f3537d6e/okv_8_50_2016.pdf

 

(PR) Karoliina Liimatainen. Sisäministeri Risikko neuvotteli Irakin kanssa turvapaikanhakijoiden palautussopimuksesta. Helsingin Sanomat. 24.1.2017 http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005059126.html

 

(SD video) Stop Deportations Facebook ryhmä. Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion vierailu Helsingin mielenosoitukseen.Video. 17.2.2017 klo 10:35. https://www.facebook.com/SeisKarkotuksille/videos/1831879583766117/

 

(SM) Sisäministeriö. Maahanmuuttopolitiikka perustuu yhteisiin linjauksiin ja sopimuksiin. http://intermin.fi/maahanmuutto/maahanmuuttopolitiikka

 

Sisäministeriö. Maahanmuuttoon liittyviä keskeisiä lakeja ja asetuksia. http://intermin.fi/maahanmuutto/lainsaadanto

 

(ST) Sampo Terho. Turvapaikkapolitiikka on parantunut läpi koko prosessin. Perussuomalainen. blogeja verkossa. 24.2.2017. https://blogit.perussuomalaiset.fi/sampo-terho/turvapaikkapolitiikka-on-parantunut-lapi-koko-prosessin/

 

(TS) Turun sanomat. Turvapaikkapäätöksen valitusaika lyhenee, oikeusapu tiukkenee. 11.8.2016 http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2745538/Turvapaikkapaatoksen+valitusaika+lyhenee+oikeusapu+tiukkenee

 

(VN) Arno Rydman. Ville Niinistö:Näille turvapaikanhakijoille on annettava vähintään väliaikainen oleskelulupa. Verkkouutiset 13.2.2017 http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Ville%20Niinisto%20irakilaiset%20turvapaikanhakijat-61472

 

(YK) Turvapaikanhakijoiden kohtelusta moitteet Suomelle. – YK: huonoja lakimuutoksia. MTV. 7.12.2017. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/turvapaikanhakijoiden-kohtelusta-moitteet-suomelle-yk-huonoja-lakimuutoksia/6203000

 

(YLE) Jussi Virkkunen. Eduskunta hyväksyi ulkomaalaislain tiukennukset. – SDP:hen loikannut Tolppanen äänesti vastaan. Yle Uutiset 22.6.2016 http://yle.fi/uutiset/3-8978005

 

(YLEU) Jenny Matikainen. Maahanmuuttovirasto tiukensi linjaansa: Suomi ei voi olla houkuttelevampi kuin Ruotsi. Yle Uutiset. 17.5.2016 / päivitetty 17.1.2017 http://yle.fi/uutiset/3-8888528

 


***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***