Migrin ylitarkastajan haastattelu 4. osa hallinto-oikeuden manipulointi

HALLINTO-OIKEUDEN MANIPULOINTIA?

Maahanmuuttoviraston toiminta ei kestä päivänvaloa. Seuraava video paljastaa, miten Migri pyrkii vaikuttamaan hallinto-oikeuksien linjauksiin saadakseen nämä vahvistamaan Migrin kyseenalaiset kielteiset päätökset.

Sydäntään purkaneita Migrin ylitarkastajia on muitakin kuin videosarjassa haastateltu henkilö. Heidän tarinansa muistuttavat toisiaan, ja julki tuodut epäkohdat ovat niin vakavia, että he ovat olleet valmiita altistamaan itsensä rikkomalla vaitiolovelvollisuuden kertoakseen suomalaisille mitä Maahanmuuttovirastossa todellisuudessa tapahtuu.

Eräältä Maahanmuuttoviraston työntekijältä saamamme viesti:

”En hae tällä kirjeellä ymmärrystä tai hyväksyntää. Haluan vain kertoa, että meillä migrissä yksittäisen ylitarkastajan päätösvalta on vedetty hyvin minimiin. Puhutteluun meillä annetaan varata aikaa enää 3,5 tuntia (sis tauot). Oikeus- ja maatietopalvelusta saamamme maatieto on aina hyvin positiivista. Vaikka alue olisi pommitettu tohjoksi, sieltä saatava tieto on hyvin optimistista, ja sellaista jolla halutaan ohjata päätöksentekoa. Vain nimetyillä ylitarkastajilla on oikeus tehdä myönteinen päätös ilman esittelymenettelyä.

Lopetan tämän työn heti kun se on mahdollista. En voi katsoa vierestä, kuinka lähes kaikki myönteiset päätösesitykset vaaditaan muutettavaksi kielteiseksi. Perustelut kielteisiin päätöksiin, ns. valmiit ”oikeuden hyväksymät” lauselmat, ovat koottuna koneelle. Copy-paste menetelmällä niitä päätökseen, ja kielteinen päätös on valmis.”

Onko menettely mielestänne laillinen ja hyvän hallintotavan mukainen? Entä vastaako se yksilöllisen käsittelyn vaatimusta?

JUKKA ERÄKARE

 

Allekirjoita eurooppalainen kansalaisaloite. Auttamista ei saa kriminalisoida.

Kannatuksesi voit ilmaista helposti täällä:

Kansalaisaloite EU pieni

 

Mainokset

Migrin ylitarkastajan haastattelu 2. osa Tavoitteiden vaikutuksesta

Jäljet pelottavat

Turvapaikanhakijoiden määrän ollessa suuri sisäasiainministeriö antoi  migrille tiukat määrälliset  tulostavoitteet. Päätöksiä piti saada aikaan ripeästi riippumatta maahanmuuttoviraston  resursseista.

Paula Risikko ilmoitti tarkastuskäynnillään maahanmuuttovirastoon syyskuussa 2016, että määrälliset tavoitteet pitää olla, mutta siihen ei saa pyrkiä laadun  kustannuksella.
Samalla hän kuitenkin tiesi ja tiedosti vallitsevat ongelmat kehottaen viraston johtoa suhtautumaan vakavasti henkilöstöstä tulevaan signaaliin siitä, ettei työtä ehdittäisi tehdä tarpeeksi laadukkaasti tai että kiire uuvuttaa.

Työpaine, kiire ja pyrkimys  asetettuihin määrätavoitteisiin aiheutti suuren määrän vajaasti tutkittuja ja huonoja päätöksiä. Seuraukset  olivat sekä inhimillisesti että taloudellisesti vakavat. Valitusruuhka eri oikeusasteissa  aiheuttaa kustannuksia. Jokaisessa väärässä ja heikkolaatuisessa päätöksessä kärsijänä on ihminen.

1.7. astui voimaan EU-direktiivi, jossa turvapaikkapäätös on tehtävä puolessa vuodessa. Miten on tällä kertaa? Turvaudutaanko jälleen pintapuolisiin copy-paste päätöksiin?  Mikä on kesken olevien tai maahanmuuttovirastoon palautettujen päätösten kohtalo? Onko vaarana, että käsittelyä odottavat turvapaikanhakijat jäävät uusien hakijoiden jalkoihin vai onko nämä yli 8000 tapausta ensimmäisenä jonossa?

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja kertoo videolla siitä, miten kiire vaikuttaa turvapaikkapäätösten tekoon.

TUIRE KAJASVIRTA

(Haastateltavan ääni on muutettu.)

Kansalaisaloite pieni   Kansalaisaloite EU pieni

 

§9 Turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava.

Luokattomat tallenteet

Koska turvapaikanhakijalla ei ole enää oikeutta avustajaan turvapaikkapuhuttelussa on erittäin tärkeää, että puhuttelun todellinen sisältö voidaan tarkastaa ja analysoida jälkikäteen äänitallenteelta. Laki velvoittaa Migriä luovuttamaan tallenteen turvapaikanhakijalle tai avustajalle 14 vuorokauden sisällä tietopyyntöä vastaan.

Tilasin tallenteen eräästä puhuttelupöytäkirjasta, koska siihen liittyi seikkoja, jotka olisivat olleet tärkeitä todentaa jatkokäsittelyä varten. CD tuli kyllä ajallaan, mutta äänenlaatu on niin kehno, ettei puheesta voi saada selvää. Tiedän, että näin on käynyt muillekin – äänite on ollut laadultaan kelvoton, olennaisia kohtia tai koko tallenne on puuttunut.

Kuvittelisin, että puhuttelun alkaessa ylitarkastajan on käynnistettävä tallennus ja yksilöitävä se arkistointia varten ja lopussa tietenkin lopetettava. Tämä on heille arkista rutiinia.  Siksi on hämmentävää huomata, että tällaista on tapahtunut useammalle. Mikäli vika on prosesseissa tai olennaisen tärkeässä laitteistossa, niin Migrin laadunvalvonta ontuu pahan kerran. Maahanmuuttovirastossa tapahtuu paljon asioita, jotka vaatisivat välittömästi puolueettoman tarkastuksen.

JUKKA ERÄKARE

Ulkomaalaislaki : ”Oikeusapuun ei kuulu avustajan läsnäolo … turvapaikkapuhuttelussa”

Voit konkreettisesti auttaa turvapaikanhakijoita saamaan takaisin oikeutensa ALLEKIRJOITTAMALLA kansalaisaloitteen.

Allekirjoita kansalaisaloite Netissä

Allekirjoita paperinen kannatusilmoitus

Tulosta itsellesi flyeri

Mistä oikeutta pakkopalautetuille?

Oikeuskansleri sai eri tahoilta huhti-toukokuussa 2017 kuusi samansisältöistä kantelua pakkopalautuksista. MigriLeaks julkaisi näistä yhden 5.4.2017.

Oikeuskanslerin virasto vastasi kanteluihin kollektiivisesti kesäkuussa 2017. Ratkaisussa todetaan näin:

”Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan oikeuskansleri tutkii kantelun, jos on aihetta epäillä oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan henkilön, viranomaisen tai muun yhteisön menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeuskansleri muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta.

Kirjoituksissa esitetyt huolenaiheet, ovat siinä määrin yleisluontoisia, ettei niitä voida lähteä kanteluina tutkimaan. Kanteluissa on osin, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kiristymiseen liittyvien näkemysten osalta, myös kysymys eduskunnan säätämiin lakeihin perustuvaa turvapaikan hakemista ja siihen liittyviä oikeussuojakeinoja koskevasta yhteiskuntapoliittisesta arvioinnista, joka ei kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan ylimpänä laillisuusvalvojana.

Siltä osin kuin kanteluissa on viitattu erään perheen säilöönottotapaukseen, totean, että valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annetun lain 1 §:n mukaisesti oikeuskansleri on vapautettu velvollisuudesta valvoa lain noudattamista sellaisissa eduskunnan oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, jotka koskevat muun ohella vankiloita ja muita sellaisia laitoksia, joihin henkilö on otettu vastoin tahtoaan. Näihin kuuluvat myös säilöönottoon liittyvät tapaukset.

Kanteluihin sisältyvistä toimenpidepyynnöistä on pääteltävissä, että oikeuskanslerin toivottaisiin estävän tahdonvastaiset palautukset Irakiin ja Afganistaniin. Totean, etteivät pyydetyt toimenpiteet kuulu oikeuskanslerin tehtäviin ja toimivaltaan ylimpänä laillisuusvalvojana.

Edellä esitetyn perusteella kantelut eivät ole johtaneet toimenpiteisiini.”

Oikeuskanslerin tehtävä on  edistää omalta osaltaan perustuslaissa säädetyn oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja valvoa tehtävässään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeuskansleri myös valvoo, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä muut julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Huolenaiheet ovat siis liian ”yleisluontoisia”. Mutta keinoja puuttua asiaan on monenlaisia. Oikeuskansleri:

  • valvoo viranomaisia käsittelemällä niitä koskevia kirjallisia kanteluita
  • voi myös oma-aloitteisesti ottaa esimerkiksi tiedotusvälineissä esiin tulleita asioita tutkittavaksi.
  • voi suorittaa tarkastuksia valvontavaltaansa kuuluvissa viranomaisissa, laitoksissa ja muissa toimintayksiköissä.
  • voi määrätä suoritettavaksi poliisitutkinnan tai esitutkinnan tutkittavanaan olevan asian selvittämiseksi.

Ratkaisussa on arvioitu, että oikeuskanslerin toivottaisiin estävän tahdonvastaiset palautukset Irakiin ja Afganistaniin, kun tosiasiassa on pyydetty “selvittämään miten turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset saataisiin keskeytettyä kunnes on varmistuttu siitä, että päätökset ovat ihmis- ja perusoikeuksien mukaisia”

Palautettujen on ymmärrettävästi itse vaikea hakea oikeutta asianomistajana palautuksen jälkeen, varsinkin jos on jo kuollut. Mistä siis keinot saada oikeutta väärin perustein pakkopalautetuille? Ei ilmeisesti mistään, sori siitä.

JUKKA ERÄKARE

 

 

 

Luukku 21: Huono lakimies voi pilata koko elämän

Harri*) sai kielteisen turvapaikkapäätöksen helmikuussa 2015. Hänen kohdalleen sattui huono lakimies, jonka välinpitämättömästä ja huonosta asian hoidosta on turvapaikanhakijalle aiheutunut todella vakavia seurauksia. Asiamies on saanut toiminnastaan varoituksen. Harri voi tämän toiminnan seurauksena menettää henkensä.

Lakimies teki valituksen hallinto-oikeuteen turvapaikkapuhuttelun perusteella, jossa oli lukuisia virheitä. Saatuaan vasta puolen vuoden päästä valituksen itselleen Harri totesi siitä puuttuvan hänen asiansa kannalta oleellista tietoa. Sitä ei korjattu. Hallinto-oikeuden negatiivisesta päätöksestä Harri sai lakimieheltä tiedon 2 kuukautta päätöksen jälkeen sattumalta, kun tukihenkilö tiedusteli käsittelyn etenemisvaihetta. Asiamies oli tehnyt valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Harrin tietämättä lähinnä copy-paste menetelmällä.

Korkein hallinto-oikeus ei ottanut asiaa käsittelyyn.

Valitusoikeus antoi lakimiehelle varoituksen, josta säilyy julkinen merkintä 6 vuotta. Mutta Harria se ei auttanut. Harrille Irakiin palaaminen merkitsee kuolemanvaaraa.

Ote valitusoikeuden päätöksestä:

lakim2_luukku

*) Nimi muutettu

Luukku 17: Turvaa kaikille – Paperiton ei ole laiton – Mielenosoitus 14.12

Maahanmuuttajien puolesta kantaa ottavaan mielenosoitukseen otti Tampereella osaa yli 200 henkilöä, joista suurin osa oli turvapaikanhakijoita, joiden joukossa oli lukuisia Tampereen vastaanottokeskuksessa asuvia lapsiperheitä. Keuruun ja Jyväskylän turvapaikanhakijat olivat myös runsaasti edustettuina paikan päällä.

Mielenosoituksessa vaadittiin oikeutta asumiseen ja terveydenhuoltoon kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Hallitusta vaaditaan purkamaan kaikki ulkomaalaislakiin tehdyt tiukennukset. Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteet on arvioitava vastaamaan nykytilannetta.

Mielenosoittajien ryhmä kerääntyi Koskipuistoon, josta he kulkivat poliisisaattueessa liikenteeltä suljettua Hämeenkatua pitkin Hämeenpuiston ja Kauppakadun kautta Keskustorille Vanhalle Kirkolle. Rumpuryhmä säesti voimakkailla rytmeillään rauhallisesti edennyttä kulkuetta. Marssijat huusivat iskulauseita, kuten NO DEPORTATIONS (ei karkotuksia) ja REFUGEES WELCOME (pakolaiset, tervetuloa).

Parinkymmenen vastamielenosoittajan ryhmä oli poliisin heille osoittamassa paikassa Laikunlavan lähellä muovinauhalla rajatulla alueella huutelemassa ”Rajat kiinni” ja ”Suomi ensin” – iskulauseitaan, mutta ilta sujui kaiken kaikkiaan rauhallisesti. Turvapaikanhakijat pitivät puheita ihmisoikeuksien ja inhimillisen turvapaikkapolitiikan puolesta, sekä kiittivät suomalaisten heille antamasta tuesta.