Pakkopalautuksia ja pelkoa

Viime viikolla Iltalehti  kirjoitti Karrarista, jota oltiin käännyttämässä Irakiin vastoin hänen tahtoaan. Karrar ei ole ainoa saman kohtalon kokenut, vaan sama koskee myös esimerkiksi Haideria. Molemmat ovat saaneet kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa Migristä ja hallinto-oikeudesta. Molemmat pelkäävät kuollakseen paluuta Irakiin.

Miehet vangittiin ja siirrettiin Turun vankilasta Metsälän säilöönottokeskukseen vaikka

  • valitusprosessi on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kesken
  • taustalla ei ole rikosta vaan ainoastaan epäily, että miehet katoavat maan alle tai muulla tavalla vaikeuttavat käännyttämisprosessia
  • Haiderilla on työpaikka ja työnantaja oli vakuuttanut ettei pako ole todennäköinen
  • Karrarilla oli työpaikka tiedossa ja hän oli ilmoittanut ettei halua paeta
  • Irak on sanonut vastustavansa pakkopalautuksia, joten heidät todennäköisesti lähetettäisiin paluulennolla takaisin Suomeen

Tämä tuntuu tavallisesta kansalaisesta absurdilta prosessilta.

Iltalehti 13.1.2017

nerg-130117

”Niin inhimillisesti kuin ikinä” on venyvä käsite. Suomen harjoittama turvapaikkapolitiikka lähentelee psyykkistä kidutusta. On hyvä muistaa, että Karrar ja Haider ovat tulleet Suomeen lainsäädännöllisissä puitteissa. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, eikä siinä ole mitään väärää. Jos pelkää tulevansa tapetuksi palatessaan kotimaahansa, on varsin inhimillistä vastustaa palautusta.

Yhteiskunnan ja veronmaksajien kannalta toiminta on edesvastuutonta.

Karrar vapautettiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Metsälästä, mutta Haider on edelleen säilössä odottamassa pakkopalautusta. He lähettivät säilöönottokeskuksesta terveiset suomalaisille:

Tulin maahanne pyytämään apua. Mutta Suomen hallitus haluaa lähettää minut väkisin takaisin Irakiin. Se tarkoittaa, että he haluavat lähettää minut kuolemaan. Koska takaisin Irakissa tulen kuolemaan. Olen ollut kolme päivää vangittuna ilman mitään syytä. Vain siksi, että sain kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä, he laittoivat minut rikollisille tarkoitettuun paikkaan. Nyt minut on siirretty säilöönottokeskukseen, joka on kuin vankila. Irakin ja Suomen välillä ei ole pakolaisten vastaanottosopimusta eikä Irak ota vastentahtoisesti palaavia pakolaisia vastaan, koska siellä tiedetään, etteivät he voi hallita tilannetta tällä hetkellä. Voit nähdä profiilini täällä Suomessa ja huomaat, ettei minulla ole ollut mitään ongelmia. Onko siis reilua kohdella minua näin? Tarvitsen todella apuanne! Voitko ystävällisesti auttaa minua kaikilla mahdollisilla tavoilla?

Terveisin, Karrar

*

Tiedän, että olette suurenmoisia ja kilttejä ja ystävällisiä ihmisiä, ja teillä on paljon inhimillisyyttä. Siksi kirjoitan tämän viestin, koska olen irakilainen pakolainen ja olen saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Poliisi haluaa lähettää minut väkisin Irakiin. Olin Turussa vangittuna kolme päivää. Sen jälkeen minut vietiin säilöönottokeskukseen Helsinkiin. En ymmärrä miksi minut laitettiin vankilaan. Minut vietiin rikollisille tarkoitettuun paikkaan vain siksi, että olin saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Tämä on pahin tilanne elämäni aikana. Koska tämä on ensimmäinen kerta, kun minut on vangittu ilman syytä. Irak ei vastaanota vastentahtoisia pakolaisia, vaikka he ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Haluan kertoa teille, että minulla on työpaikka. Minulla on 10 kk työsopimus ja maksan veroa. Aloitin työskentelyn jo ennen kuin sain kielteisen päätöksen. Aloitin työt 10.11.2016 ja päätös tuli 21.11.2016. Työnantajani tuli mukaani Turun tuomioistuimeen ja puhui puolestani. Mutta tuomari ei kuunnellut. Olen ollut nyt puolitoista vuotta Suomessa ja voit kysyä vastaanottokeskuksen henkilökunnalta. En ole aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia. Voit myös kysyä työnantajaltani. Voit kysyä myös Laitilan ja Rauman kirkon työntekijöiltä minusta. He tuntevat minut ja työskentelin monta kertaa vapaaehtoisena kirkossa. Minulla on useita suomalaisia ystäviä. Voit kysyä heiltä minusta. En ole koskaan tehnyt mitään väärää. Olen jo oppinut vähän suomea. En puhu niin hyvin, mutta olen silti vastaanottokeskuksessani Laitilassa paras puhumaan suomea. Opiskelen vielä täällä säilössäkin suomea. Koska en todella mitenkään voi palata takaisin Irakiin. Yksi veljistäni tapettiin ja toisesta veljestä en ole kuullut mitään. En tiedä onko hänetkin tapettu vai onko hänkin jossain vankilassa Irakissa. Joten 100 % varmuudella, jos Suomen hallitus lähettää minut takaisin Irakiin, tulen kuolemaan. Ja tarvitsen apuanne niin pian kuin mahdollista. Pyydän teiltä apua, koska tiedän, että autatte. Koska kaikki suomalaiset ystäväni kysyvät päivittäin mitä minulle kuuluu ja he välittävät minusta. Ensimmäisenä yönä vangittuna itkin, koska olen rikollisille kuuluvassa paikassa ilman syytä. (Kyyneleet ovat maailman kallein materiaali, koska ne koostuvat 1 % vedestä ja 99 % tunteista).

Haluaisin kysyä suomalaisilta, onko tämä reilua? Hyväksytkö sen mitä minulle nyt tapahtuu? Hyväksyykö Jumala sen? Hyväksyykö Jeesus? Tulin luoksenne, koska tarvitsin apuanne ja nyt hallituksenne haluaa lähettää minut kuolemaan.

Haider

 

Lisää Karrarin ja Haiderin tapauksista voi lukea mm. täältä:

Åbo Underrättelser

Migrant  Tales

Hallinto-oikeuden tulkinta sisäisestä paosta Bagdadiin

Irakilainen turvapaikanhakija on valittanut hallinto-oikeuteen maahanmuuttoviraston käännytyspäätöksestä, joka perustui sisäiseen pakoon. Hallinto-oikeus toteaa joulukuussa 2016 tekemässään päätöksessä, että hakijalle tulee myöntää turvapaikka.

HO_090117_1.jpg

Hallinto-oikeus kuvaa laajasti linjaustaan sisäisestä paosta Bagdadiin. Hallinto-oikeus viittaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n suosituksiin, joiden mukaan sisäistä pakoa ei tulisi pääasiassa edelleenkään soveltaa irakilaisiin turvapaikanhakijoihin.  Hallinto-oikeus viittaa sisäisen paon linjauksessaan samaan maatietoon, jota Migri on käyttänyt (mm. YK:n pakolaisjärjestön raportti toukokuulta 2016).  Toisin sanoen maatieto ei ole päätösten välillä muuttunut, joten kyse ei ole kiireestä, vaan Migri on jo päätöstä tehdessään toiminut suositusten vastaisesti.

Migri viittaa epäloogisesti Bagdadin yleiseen turvallisuustilanteeseen perustellessaan sisäistä pakoa: ”Seitsemän miljoonan asukkaan suurkaupunki elää väkivaltaisuuksista huolimatta niin normaalia arkea kuin mahdollista. Liikenne on vilkasta, virastot, koulut, kaupat ja ravintolat ovat auki, ja ulkonaliikkumiskiellon loputtua ihmiset liikkuvat ulkona myös myöhään yöllä… Maatieto ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva sunnimuslimi olisi vainon vaarassa yksinomaan uskonsuuntauksensa vuoksi”. Kyseisillä toteamuksilla ei ole mitään merkitystä henkilökohtaisesti vainotuille turvapaikanhakijoille. Hallinto-oikeus toteaakin, että  uskonnolliseen vähemmistöön kuulumisella on merkitystä ja shiiamilitioiden oikeudenloukkaukset sunniarabeja kohtaan ovat lisääntyneet vuodesta 2014 lähtien.

Migri käyttää myös absurdia päätelmää, jonka mukaan vainottu voisi kohtuullisesti elää ja olla turvassa jossakin Bagdadin kaupunginosassa: ”Bagdadissa on alueita, joissa sunnit ovat enemmistöasemassa, kuten Mansourin kaupunginosassa ja Adhamiyan kaupunginosan länsiosissa. Adhamiyan alueella väkivallanteot kohdistuvat pääasiassa shiioihin ja valtion virkamiehiin sekä ISF-joukkoihin… Bagdadissa asuu paljon sunniarabeja ja kaupungissa on alueita, joilla sunniarabit voivat elää pääosin ilman oikeudenloukkauksien vaaraa. Olet nuori, työkykyinen ja perheetön mies, ja sunnalaisena arabina kuulut edellä mainituissa kaupunginosissa valtaväestöön.” Hallinto-oikeus sen sijaan viittaa maahanmuuttoviraston omaan raporttiin, jossa todetaan että shiiamilitiat ovat erityisen aktiivisia juuri näissä kaupunginosissa.

Seuraavassa hallinto-oikeuden arviointi kokonaisuudessaan. Luotatko sinä vielä tämän jälkeen Migrin kykyyn tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä?

ho_090117_2ho_090117_3ho_090117_5

ho_090117_6ho_090117_7

Migri hajottaa perheen

Veljekset, 13-vuotias Salah*) ja 22-vuotias Hassan*) tulivat Suomeen runsas vuosi sitten. Heidän kotinsa oli Irakin Mosulissa. Heidän isänsä oli ollut tunnettu toimittaja ja kuvernöörin tiedottaja. Hänet ammuttiin autoonsa vuonna 2013. Hassan perheen vanhimpana poikana oli isänsä kuoleman jälkeen perheen elatusvastuussa. Hän peri isänsä viran ja työskenteli toimittajana, joka Irakissa on vaarallinen ammatti. Perhe, johon kuului Salahin ja Hassanin lisäksi äiti ja isosisko, pakenivat Mosulista, kun ISIS valtasi kaupungin vuonna 2014.

Äiti ja isosisko pakenivat Turkkiin. Pojat jäivät Bagdadiin. Heitä kuitenkin epäiltiin sunnitaustansa vuoksi ISISiin kuuluviksi. Hassania uhkailtiin ja Salahia kiusattiin koulussa. Pojat lähtivät Irakista ja anoivat Suomesta turvapaikkaa.
18.8.2016 he saivat maahanmuuttoviraston päätökset:

Salah, 13-vuotias

PÄÄTÖS:

Maahanmuuttovirasto antaa sinulle turvapaikan Suomesta ja jatkuvan oleskeluluvan A päätöspäivämäärästä alkaen neljäksi vuodeksi. sinulla on Suomessa pakolaisasema.

sinulla on rajoittamaton työnteko-oikeus sen jälkeen, kun olet täyttänyt 15 vuotta.

Saat halutessasi erillisestä hakemuksesta pakolaisen matkustusasiakirjan.

Kerroit, että olet lrakin kansalainen ja syntynyt Mosulissa ja asunut siellä lähes koko ikäsi. Lähditte Mosulista, kun ISIS tunkeutui Mosuliin. Menitte Bagdadiin, jossa asuitte jonkun aikaa. Bagdadissa koulussa toiset lapset haukkuivat sinua sen vuoksi, että olet sunni. Muutoin sinua ei ole henkilökohtaisesti uhattu mitenkään.

Kerroit, että isäsi oli journalisti ja hänet tapettiin sen vuoksi vuonna 2013. Et tiedä kuka isäsi surman takana oli.

Kerroit, että lrakissa eiole sellaista kaupunkia, johon voisit mennä turvallisesti asumaan.
………..
Maahanmuuttovirasto hyväksyy näin ollen tosiseikkana sen , että joutuisit ISISn taholta vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi palatessasi Mosuliin. Sinulla ei ole kotialueellasi mahdollisuutta turvautua viranomaissuojeluun ISISiä vastaan.

Hassan 22-vuotias

PÄÄTÖS:

Maahanmuuttovirasto ei anna sinulle turvapaikkaa eikä myönnä oleskelulupaa.

Maahanmuuttovirasto käännyttåä sinut kotimaahasi lrakiin.

Maahanmuuttovirasto määrää sinulle 30 päivän ajan vapaaehtoiselle maasta poistumiselle.

Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana sitä, että olisit vaarassa kotimaassasi sen vuoksi, etta isäsi on surmattu tai sen vuoksi, että olet työskennellyt toimittajana.
Pelkosi ei ole siltä osin objektiivisesti perusteltua. Tosiseikkana on kuitenkin hyväksytty, että lSlSin hallinnnassa tällä hetkellä olevaan Mosuliin palatessasi olisit vaarassa joutua ISISin erityisen mielenkiinnon ja tätä kautta myös vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi. Pelkosi on tältä osin objektiivisesti perusteltua

 

Kaikki laissa säädetyt edellytykset turvapaikan myöntämiselle täyttyvät kohdallasi. Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinulla on perustellusti aihetta pelätä joutuvasi kotialueellasi vainotuksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla oletetun poliittisen mielipiteen vuoksi.

Sinulle on henkilökohtaiset olosuhteesi huomioon ottaen mahdollisuus palata turvallisesti ja laillisesti asumaan Bagdadiin. Näin ollen Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinulla on mahdollisuus sisäiseen pakoon. (Ulkl 88 e §)

Olet terve ja työkykyinen mies. Asiassasi ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä.

Maahanmuuttoviraston mielestä on siis oikein, että 13 vuotias Salah jää yksin Suomeen. Isoveli käännytetään Bagdadiin, jossa hän olisi yksin ilman minkäälaista turvaverkkoa.

Hassan on Suomessa ollut Salahin huoltaja käytännössä. Pojat ovat asuneet yhdessä. Hassan on huolehtinut ruoasta ja puhtaudesta ja harrastuksista.

Nyt, kun Salah on saanut oleskeluluvan, hän ei voi enää saada vastaanottokeskuksen palveluja. Pojat erotetaan toisistaan. Salah siirretään perheryhmäkotiin. Hassan jatkaa vastaanottokeskuksessa. Hassan on ymmällään. Hän sanoo huolehtineensa pikkuveljestään vauvasta saakka. Miksi Suomi ei hyväksy sitä nyt?

YKn SOPIMUS LASTEN OIKEUKSISTA:

22 artikla:

Sopimusvaltiot ryhtyvät tarpeellisiin toimiin taatakseen, että LAPSI, joka yksin tai yhdessä vanhempansa tai kenen tahansa muun henkilön kanssa anoo pakolaisen asemaa, SAA ASIANMUKAISTA SUOJELUA ja HUMANITAARISTA APUA voidakseen nauttia tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia.

Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän oikeuksistaan.

19 artikla:

Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä VÄKIVALLALTA, VAHINGOITTAMISELTA, LAIMINLYÖNNEILTÄ tai VÄLINPITÄMÄTTÖMÄLTÄ tai HUONOLTA KOHTELULTA.

*) nimet muutettu

 

Luukku 22: Suomessa langetettu kuolemantuomio ja oikeusmurha – Dödsdom och justitiemord

*På svenska nedan / In English below

Olen vasta 25 vuotias. En halua kuolla. Haluan elää rauhassa perheeni kanssa ja nähdä lasteni kasvavan.

Olen vain pieni ihminen. Ehkä Jumala koettelee minua – opettaa. En halua muuta kuin elää rauhassa perheeni, vaimon ja pienten suloisten lapsieni kanssa. Suojassa väkivallalta, joka on ollut läsnä koko elämäni. Nyt maa, jota pidän hyvänä ja jonka uskoin tarjoavan suojan itselleni näyttää hylänneen minut ja tuomitsevan takaisin siihen helvettiin, mitä pakenen.

Mitä voin tehdä? Olen kotimaassani hallituksen etsintäkuuluttama ja terroristien tappolistalla. Ammatiltani olen amerikkalaisten kouluttama poliisi ja taistellut omassa maassani terroristeja vastaan. Se on vaarallinen ammatti. Jo akatemiassa opiskelutovereitani tapettiin. Itsellenikin lähetettiin tappouhkauksia. Töissä kollegoitani kuoli päivittäin, milloin viisi, milloin kaksikymmentäviisi. Daesh, eli Isis kiduttaa ja teloittaa armotta, kun saa kiinni. Myös minut yritettiin murhata ammattini vuoksi ja siksi, että osallistuin terrorismin vastaiseen operaatioon. Vaikka maahanmuuttovirasto pitää murhayritystä satunnaisena tekona tiedän, että se oli suunniteltu huolellisesti. Olenhan itse poliisi. Aika ja paikka oli valittu siten, että juuri minä olen paikalla ja murhaajan pakeneminen helppoa. Minua ammuttiin perheeni silmien edessä. Sain luodista elinikäisen vamman ja invaliditeetin. Kipu on läsnä kaiken aikaa. Välillä se on sietämätön. Suomi ei tarjoa tarvitsemaani kirurgista hoitoa, koska olen turvapaikanhakija. Voimakas lääkitys tuhoaa vähitellen sisäelimeni. Kotimaassa anoin vammani vuoksi eroa poliisista, mutta sitä ei myönnetty ja siksi minut etsintäkuulutettiin, kun pakenin. Minua odottaa 1,5 – 5 vuoden vankeus. Taustani vuoksi en voi rikollisten ja terroristien joukossa selvitä vankeudesta hengissä.

Suomeen tuli pakolaisten joukossa myös Isis-terroristeja. Olen auttanut löytämään ja ilmiantanut heitä suojelupoliisille. Ainakin yksi heistä sai turvapaikan terroristitaustasta ja Suomessa tehdystä rikoksesta huolimatta. En voi ymmärtää, miksi maahanmuuttovirasto, hallinto-oikeus ja KHO ovat päättäneet karkottaa minut. Olen vasta 25 vuotias. En halua kuolla. Haluan elää rauhassa perheeni kanssa ja nähdä lasteni kasvavan. Kotimaahani en voi palata, eikä ole enää instanssia, johon voisin valittaa.

Perustuu haastatteluun ja asiakirjoihin

 

Tarinan henkilö on anonut asian uudelleen käsittelyä hallinto-oikeudessa. MigriLeaks seuraa prosessia ja raportoimme myöhemmin sen etenemisestä. Teemme voitavamme, jotta tätä kuolemantuomiota ja oikeusmurhaa ei pantaisi täytäntöön.

 

Asiaan liittyvää viestittelyä

… Hän ei ole missään oikeusistuinvaiheessa saanut asiaansa esille….

… No ihan sama, siellä hän kuolee kuitenkin…

… Oljenkortena on, että hän lahjoisi lentokenttävirkailijat, etteivät he ottaisi häntä kiinni ja veisi vankilaan….

… Hallinto-oikeuden aikaisempi päätös on oikeuden irvikuva…

… Hän kuolee Irakissa. Mutta sanoo, että hän kuitenkin näkisi perheensä ennen sitä…

… Realiteetti on kuitenkin, että jos hän palaa, hän ei elä kauan. Ja perheen näkeminen on vain toiveuni…

… Poliisikin oli kyyneleet silmissä, kun luki Migrin päätöstä…

 

Median edustajille

Hallussamme on kaikki tähän tapaukseen liittyvät dokumentit. Kyseinen henkilö on myös valmis haastatteluun.

Meillä on suuri määrä päätöksiä joukkokannetta varten. Myös useita muita tapauksia, joissa turvapaikanhakija on lupautunut esiintymään julkisuudessa.

Yhteydenotot

office@migrileaks.fi

saappaat
Hodhayfa Salih

 

 

Jag är bara 25 år. Jag vill inte dö. Jag vill leva ifred med min familj och se mina barn växa upp.

 

Jag är bara en liten människa. Kanske Gud vill pröva mej – lära mej något. Jag vill inget annat än att få leva i fred med min familj, min fru och mina härliga små barn. Ifred från våldet, som har följt mej hela mitt liv. Nu ser det ut att landet, som jag trodde var gott och som skulle ge mej skydd, har övergett mej och dömer mej att återvända till helvetet som jag flydde ifrån.

Vad kan jag göra? I mitt hemland är jag efterlyst av regeringen och jag är på terroristernas dödslista. Till mitt yrke är jag polis, och utbildad av amerikanare. Jag har kämpat mot terrorister i mitt eget land, och det är ett farligt yrke. Redan under studierna i akademin blev några av mina studiekompisar dödade. Jag blev också själv hotad. I mitt jobb dog kollegor varje dag, ibland fem, ibland tjugofem. Daesh, dvs Isis, torterar och dödar utan nåd, dem som de får fast. De försökte mörda mej också, p.g.a. mitt jobb och för att jag deltog i en operation mot terrorism. Migrationsverket anser att mordförsöket var en slumpmässig händelse, men jag vet att det var noggrannt planerat. Jag är ju själv polis. Tid och plats hade valts så att just jag var på stället och att det var lätt för mördarna att fly. Jag blev skjuten framför ögonen på min familj. Jag fick en livslång skada och invaliditet av kulan. Smärtan är närvarande hela tiden. Ibland är den outhärdlig. I Finland får jag inte den kirurgiska vård som jag skulle behöva, eftersom jag är en asylsökande. Den starka medicineringen förstör långsamt mina inre organ. I mitt hemland ansökte jag om avsked från polisen, men blev inte beviljad det, och jag blev därför efterlyst, när jag flydde. 1 – 1,5 års fängelse väntar mej, om jag återvänder. Jag kommer inte att klara mej med livet i behåll i fängelse bland kriminella och terrorister, p.g.a. min bakgrund.

Bland flyktingarna som kom till Finland fanns också Isis-terrorister. Jag har hjälpt till att hitta dem och angivit dem för skyddspolisen. Åtminstone en av dem fick asyl i Finland, trots sin terroristbakgrund och brott som han gjort i Finland. Jag kan inte förstå varför Migrationsverket, förvaltningsdomstolen och Högsta domstolen har beslutat att utvisa mej. Jag är bara 25 år. Jag vill inte dö. Jag vill leva ifred med min familj och se mina barn växa upp. Jag kan inte återvända till mitt hemland, och det finns ingen instans som jag kunde överklaga till.

Text baserad på intervju och dokument

 

Personen i artikeln har ansökt om att hans fall ska behandlas på nytt i förvaltningsdomstolen. MigriLeaks följer prosessen och vi rapporterar senare om hur fallet framskrider. Vi gör vårt bästa, så att denna dödsdom och detta justitiemord inte ska verkställas.

 

I samband med detta fall har följande kommentarer fällts

… Han har inte framfört sin sak under rättsprocessen..

… Det spelar ingen roll, han kommer att dö där i alla fall…

… Han kunde försöka som sista utväg att muta flygplatspersonalen, så att de inte ifångatog honom och förde honom till fängelse…

… Förvaltningsdomstolens tidigare beslut är rättsvidrigt…

… Han kommer att dö i Irak. Men han säger att åtminstone skulle han se sin familj före det…

… Realiteten är i alla fall, att om han åker tillbaka, så lever han inte länge. Och att få se sin familj, det är bara önsketänkande…

… Även polisen hade tårar i ögonen, då han läste upp Migris beslut…

 

För representanter av media

Vi har tillgång till alla dokument angående det här fallet. Personen i fråga är också villig att bli intervjuad.

Vi har även flera andra fall, där asylsökande har lovat att framträda offentligt i media.

Kontakta

office@migrileaks.fi

*

Death sentence and miscarriage of justice

I am only 25. I don’t want to die. I want to live in peace with my family and see my children grow up.

I am just a small human being. Maybe God wants to test me – teach me. All I want, is to be able to live in peace with my family, my wife and my wonderful little children. Free from the violence that has followed me all my life. Now it seems that the country, that I thought was good and that would give me protection, has deserted me and doomed me to return to the hell that I ran away from.

What can I do? In my home country I am wanted by the police and I am on the terrorists’ death list. I am a police myself, and trained by Americans. I have fought the terrorists in my country, and it is a dangerous profession. A few of my friends got killed while we were still studying in the academy.  I received death threats myself,too. In my job as a police, colleagues died every day, sometimes five, sometimes twentyfive. Daesh, also called Isis, torture and murder without mercy those that they manage to catch. They tried to murder me too, because of my job as a police, and because I had taken part in operations against terrorism. The Finnish Immigration Service is of the opinion that the murder attempt was a random occurrence, but I know it was carefully planned. I am a police myself, so I would know. The place and time had been carefully chosen so that only I was on the spot, and so that it was easy for the killers to escape. I was shot in front of the eyes of my family. The bullet caused a lifelong injury and disability. The pain is constant. At times it is unbearable. In Finland I cannot get the surgical care that I would need, because I am a refugee. The strong medication is slowly destroying my inner organs. In my home country I applied for release from duty, but was not granted it, and I am therefore wanted by the police, since I escaped from the country. 1 – 1,5 years imprisonment awaits me if I return. If I end up in prison, I will not survive among the criminals and terrorists there, due to my background.

Among the refugees that came to Finland, there was also Isis/terrorists. I have helped to find them and turn them in to the Finnish Security Intelligence Service. I know that at least one of them have been given asylum, despite his background as a terrorist and despite the fact that he has committed a crime in Finland. I cannot understand why the Finnish Immigration Service, administrative court and the Supreme court have decided to deport me. I am only 25. I don’t want to die. I want to live in peace with my family and see my children grow up. I cannot go back to my country, and there is no court or authority that I can appeal to.

Based on interview and documents

 

The person in the story has appealed for his case to be re-examined in administrative court. MigriLeaks is following the process, and will report how this case proceeds. We are doing our best, that this death sentence and miscarriage of justice will not be carried out.

Following comments have been made about this case:

…He has not brought forth his case during the court hearing…

…It doesn’t matter, he will die anyway…

…He could try, as last resort, to bribe the airport security personnel so that they will not catch him and take him to prison…

…The decision from the administrative court is a travesty of justice…

…He will die in Iraq. But he says that at least he would see his family before that…

…The reality is that if he goes back, he will not, live long. And to see his family,well, that is just wishful thinking…

…Even the police had tears in his eyes, when he read out Migri’s decision…

 

For representatives of the media

We have access to all documents regarding this case. The person in the story has also agreed to be interviewed.

We also have several other cases, where asylum seekers are willing to tell their story in public.

For further information, contact

office@migrileaks.fi

Luukku 19: ”Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”

Maahanmuuttovirasto määrittelee, milloin ihmisellä on oikeus pelätä.

”Objektiiviseen” pelkoon ei ole aihetta vaikka:

Koti poltettiin ja räjäytettiin (27-vuotias mies Irakista)

pelko1_1

pelko1_2

ISIS uhkasi ja asuinalueella soditaan (25-vuotias Mies Irakista)

pelko1_3

Taleban uhkasi ja pahoinpiteli (22-vuotias mies Afganistanista)

pelko1_4

Miliisi sieppasi ja yritti pakkovärvätä (24-vuotias mies Irakista)

pelko1_5

Esimerkiksi näiden päätösten lopuksi Maahanmuuttovirasto toteaa erinäisiin syihin vedoten, että turvapaikkaa hakevan henkilön ”pelko ei ole objektiivisesti perusteltua” ja tämän perusteella turvapaikkaa ei myönnetä.

Ulkomaalaislain mukaan 87 §:n mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Tähän lakipykälään viitaten Maahanmuuttovirasto etsimällä etsii ja kääntämällä kääntää turvapaikanhakijoiden kertomukset sellaiseen muotoon, että ei pidä niitä uskottavina. Välillä perustelut sille, minkä takia henkilöön kohdistuvaa vainoa ei tunnusteta, tuntuvat suorastaan irvokkailta:

pelko1_6

Tai:

pelko1_7

Perusteluiksi saattavat käydä myös se, että henkilön kertoma tarina ei maahanmuuttoviranomaisten mielestä ole uskottava, tai siinä on aukkoja. Osassa tapauksissa todetaan, että sieppaajien henkilöllisyyttä ei kertomuksen perusteella pystytä varmistamaan ja näin ollen, Migrin logiikan mukaisesti, ei vainoa tunnusteta tapahtuvan. Esittäisimmekin näin joulun alla pari toivetta joulupukille:

  1. Voisivatko ihmisiä sieppaavat terroristit jatkossa jättää käyntikortin tai muun luotettavaksi dokumentiksi arvioitavan paperin, jotta uhattu henkilö voisi turvapaikkaa hakiessaan todistaa uhkailut aukottomasti.
  2. Voisiko Migri viimein myöntää, että päätöksissä on tehty suuria virheitä!
  3. Hätää ja sotaa pakenevien ihmisten on saatava turvaa!

 

Luukku 14: ”Epävarmat tapaukset ratkaistaan hakijan hyväksi” – onkohan näin?

”Pekka” on Bagdadista kotoisin oleva 23-vuotias sunnimuslimi, joka on saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Kaikki alkoi elokuussa 2015, kun shiiamilitanttien ryhmä tuli Pekan luokse vaatien hänen perhettään liittymään heidän riveihinsä.

14_1

Migrin mielestä Pekan kertomus shiiamiliisien vierailusta on todenmukainen, mutta he eivät katso, että kyseessä on ollut ”pakkovärväys”.

14_2

Migrin saamien tietojen mukaan shiiamiliitioiden ei ole raportoitu harjoittaneen pakkovärväystä, vaikka sunnit ovatkin saattaneet kokea ”yhteisöllistä painetta” liittyä shiiojen rinnalle taistelemaan ISISiä vastaan.

14_3.jpg

Tässä yhteydessä on syytä muistaa Migrin tietojen ajantasaisuus. Migrihän ei ole kiireidensä vuoksi ehtinyt käymään Bagdadissa muutamaan vuoteen, mutta luotetaan me kai silti edelleen siihen, että Migri tekee päätöksiä ”laatukylki” edellä ja pakkovärväyksiä ei siis tapahdu!

Vaikka pakkovärväämistä ei Migrin tietojen mukaan olekaan tapahtunut, hyväksyy Migri tosiseikaksi sen, että shiiamiliisit ovat käyneet kyselemässä hakijaa myöhemmin elokuun 10. päivä ja syyttäneet tuolloin hänen isäänsä hakijan piilottamisesta. Mutta Migrin tietojen mukaan kyse on siis edelleen täysin vapaaehtoisesta pyynnöstä liittyä militian riveihin.

14_4

Syyskuussa hakijan isä ammutaan ja heidän kotitaloonsa kirjoitetaan uhkaus ”te sunnit olette shiioja vastaan, menkää pois”. Hakija kertoo Migrin mukaan uskottavasti seinään kirjoitetusta uhkausviestistä ja näyttää kertomuksensa tueksi valokuvia. Migri ei kuitenkaan usko hakijan kertomusta sillä kuvista ei selviä, onko kyseessä varmasti hakijan asunto. Epäselvissä tapauksissahan asia ratkaistaan Migrin mukaan turvapaikanhakijan hyväksi, joten onko Migrillä hakijaa parempaa tietoa asiasta?

14_5.jpg

Näin ollen Migri toteaa ettei hakijan pelko ole ”objektiivisesti perusteltua”. Ja tuloksena kielteinen päätös.

14_6

Ja toteaa hänen voivan rauhassa palata takaisin shiiojen hallinnoimaan Bagdadiin (Bagdadin tilanteesta lisää mm. eilisessä luukussamme).

Luukku 13: Jos sinua pelottaa Helsingissä niin voithan aina muuttaa Vantaalle

Migri ei ole ehtinyt käydä tarkistamassa Bagdadin tilannetta…

Helsingin Sanomat,  11.12.2016

1migrieika%cc%88ynytbagdadissa

…mutta lähettää silti rutiininomaisesti  vainottuja ja kidutettuja sunnimuslimeita Bagdadin muutamaan  sunnikaupunginosaan.

Migri kertoo päätöksissään näin:

2bagdadshiiat

3mansouradhamyia

 

Ja sen jälkeen toteaa

4sisa%cc%88inenpako

Kuitenkin Migrin omassa maatietoraportissa (huhtikuu 2015) todetaan että näillä alueilla shiiamilitiat ovat erityisen aktiivisia:

5migriraporttihuhtikuu_2015

Migrin käyttämissä lähteissä eikä heidän omissa myöhemmissä raporteissaan (lokakuu 2015  ja toukokuu 2016) löydy mainintaa siitä, että shiiamilitiat olisivat kadonneet näiltä alueilta. Ja kuten jo tiedetään, Migri ei ole ehtinyt käydä paikan päällä tarkistamassa tilannetta.

Siispä Migrin väittämä siitä että vainottu henkilö voisi turvallisesti siirtyä näihin kaupunginosiin asumaan on erittäin tarkoitushakuista. Bagdadin turvallisuutta arvioitaessa aluetta pitäisi arvioida kokonaisuutena. Etäisyydet eri kaupunginosien välillä eivät ole mainittavia ja uhkaavat tahot ylittävät eri kaupunginosien rajoja ilman vaikeuksia, vaikka heidän asemansa ei kaikilla tällaisilla alueilla olisikaan vahvimmillaan.

Ulkomaalaislain mukaan sisäistä pakoa sovellettaessa on otettava huomioon että henkilön on voitava turvallisesti ja laillisesti päästä maan kyseiseen osaan ja hänen on voitava kohtuudella edellyttää oleskelevan siellä. Huomiota on kiinnitettävä kyseisessä osassa vallitseviin yleisiin olosuhteisiin ja hakijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin.

Adhamiya on kaupunginosa n. 15 km Bagdadista ja Mansour on osa Bagdadin keskustaa. Militiat kulkevat vapaasti kaupunginosasta toiseen ja heillä on vainotun henkilötiedot järjestelmissään. Miltä sinusta tuntuisi, jos poliisi olisi kidnapannut sinut kotoasi ja kiduttanut sinua, koska et käy kirkossa tai koska olit töissä amerikkalaisessa firmassa,  ja sitten sinua kehotettaisiin muuttamaan Helsingistä Vantaalle? Tuntuisiko turvalliselta?

Luukku 9: Eivät ne sinua löydä

Eivät ne sinua löydä

Jussi*) on joutunut vuosina 2014 ja 2015 salamurhayritysten kohteeksi Bagdadissa kieltäydyttyään korruptiosta. Maahanmuuttovirasto, Migri, myöntää vaaran, mutta tarjoaa turvallisena vaihtoehtona maan sisäistä pakoa Etelä-Irakiin.

Ote Jussin negatiivisesta päätöksestä:

clipboard01

Jussi on kertonut haastattelussa, että hänellä ei ole sukua Bagdadin ulkopuolella, ja Etelä-Irakissa hän erottuisi joukosta, eikä siellä olisi ketään suojelemassa ja takaamassa häntä. Hän on asunut Bagdadissa sunniuskoisten alueella. Epävakaassa maassa ihmiset suhtautuvat epäluuloisesti yhteisön ulkopuolisiin, erityisesti heimoalueella. Työn, asunnon ja normaalin elämisen edellytyksenä on, että henkilöön luotetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että sukulainen tai tuttava suostuu omalla nimellään takaamaan uuden ihmisen luotettavaksi. Ulkopuoliseen kohdistuu epäilyt poliittisista ja uskonnollisista kytköksistä. Etelä-Irak on shiiojen hallinnoimaa heimoaluetta, jossa uskonto hallitsee totaalisti koko yhteiskuntaa. ”Arvioitaessa, onko hakijalla perusteltu pelko joutua vainotuksi, merkitystä ei ole sillä, onko hakijalla todellisuudessa alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen, yhteiskunnalliseen tai poliittiseen ryhmään liittyviä piirteitä, jotka johtavat vainoon, jos vainon harjoittaja kuitenkin arvioi hakijalla olevan tällaisia piirteitä.” (Ulkomaalaislaki 87 b § kohta 2). Vaikka Jussi ei itse ole uskonnollinen, etelässä selviämisen edellytyksenä olisi käytännössä shiiauskon tunnustaminen ja äidin ja kodin sunnitaustan salaaminen, ja eläminen pelossa jäädä kiinni sunnitaustasta.

Jussin pelko on aiheellinen. Ruotsin maahanmuuttoviraston käyttämässä maaraportissa (Rättsligt ställningstagande angående situationen i Irak, Migrationsverket 2016 58/2016, epävirallinen käännös) todetaan sivulla 4: “Šiiamuslimien hallitsemalta Basran alueelta on raportoitu, että sunnimuslimit joutuvat hyökkäyksien ja ahdistelun kohteeksi. Sunnimuslimeihin, erityisesti sisäisiin pakolaisiin, kohdistuu suurta epäluuloa siitä, että heillä on yhteyksiä IS:n.” Kuitenkin, Suomen maahanmuuttoviraston mukaan:

clipboard02

Jussin saamassa päätöksessä kerrotaan rikollisuuden ja kidnappauksien lisääntymisestä ja militioiden ja poliittisten ryhmien valtakamppailusta Etelä-Irakissa, mutta väitetään, että muuttaminen olisi Jussille turvallinen vaihtoehto. Ulkopuolisena heimoalueelle ilmestyvä henkilö on kiinnostusta herättävä kohde rikollisille. Jussi on kertonut haastattelussa, että häntä uhanneet ihmiset ovat militiaa, ja Irakissa poliisi on kieltäytynyt auttamasta häntä, koska hän syyttää teoista militian jäseniä. Kuitenkin Maahanmuuttovirasto kiistää, että militia uhkaisi Jussia. Jos Jussi ei ole saanut aiempiinkaan vaikeuksiinsa apua viranomaisilta, miten voisimme uskoa että hän voi saada Ulkomaalaislain 88 d §:n mukaista tehokasta ja luonteeltaan pysyvää suojelua kotimaassaan?

clipboard03

Toisin sanoen Maahanmuuttovirasto toteaa, että mikäli turvapaikanhakija ei pysty osoittamaan olevansa vaarassa kaikkialla kotimaassaan, voidaan turvapaikkahakemus hylätä. Näin kävi myös Jussille:

clipboard04

Käytännössä ajatus sisäisestä paosta on kestämätön. Vaikka löytyisikin pieni turvallinen alue, saadaan henkilön olinpaikka kuitenkin selville. Irakissa kansalaisilla on rekisteröitymisvelvoite. Se tarkoittaa että sekä lähtöpaikalla että uudella paikkakunnalla pitää ilmoittaa muutosta viranomaisille, eli käytännössä ilmoittautua poliisilaitoksella. Muuttaakseen uudelle alueelle, on ensin asioitava edellisen asuinpaikan viranomaisten kanssa – eli Jussin olisi asioitava Bagdadissa, jossa Jussin henki on vaarassa. Sieltä pitää saada mukaan dokumentit, jotka toimitetaan uuden asuinalueen viranomaisille. Ilman näitä papereita ei voi solmia vuokrasopimusta, asioida pankissa, hoitaa normaaliin elämään liittyviä asioita. Kaikkien on kannettava mukanaan aina liikkuessaan kodin ulkopuolella henkilöllisyyspapereita ja ajantasaista asumisrekisteriotetta. Ihmisten on Irakissa toistuvasti esitettävä henkilöllisyytensä tarkastuspisteillä kaupunkien sisällä ja välillä liikkuessaan tai muuten poliisin niin pyytäessä. Turvallisuussyistä ulkopaikkakuntalaisen on pystyttävä selittämään millä asialla liikkuu kotipaikan ulkopuolella.

Militian mustalla listalla oleminen tekee maan sisäisestä muutosta vaarallisen, sillä militia on kytköksissä viranomaisiin. Viranomainen tai poliisi, jolle ilmoittaudutaan, voi olla saman militian jäsen, joka on uhannut hakijaa. Asioidessaan viranomaisten kanssa, Jussi saattaa antautua omille etsijöilleen.

*) Nimi muutettu

Luukku 5: Näin leivotaan positiivisesta negatiivinen

Omar on hengenvaarallinen nimi Irakissa, koska se viittaa historialliseen sunni-kalifiin. Migrikin sen myöntää, onhan Omareita joukkoteloitettu. Mutta jotta tämä vainon muoto voidaan mitätöidä ja päätös kääntää negatiiviseksi, täytyy käyttää erilaisia silmänkääntötemppuja.

Ote Bagdadista kotoisin olevan Omarin negatiivisesta päätöksestä (hän on yksi monista Omar-nimisistä, Bagdadissa asuvista sunneista, jotka ovat kokeneet vainoa nimensä vuoksi):

051216_kuva1

Kyseessä on siis yksi tapaus, mutta ei yksittäistapaus. Keräämme ja tutkimme kasvavalla volyymillä tietoa siitä miten Migri perustelee päätöksiään. Tämä on siitä esimerkki.

Migrin  taikatemppu 1: Tehdään tarkoitushakuisia johtopäätöksiä

051216_kuva2

On löytynyt yksi artikkeli, jossa on yksi Omar-niminen shiia -> Siispä Irakissa on myös shiioja nimeltä Omar. Mitä Migri tavoittelee tällä toteamuksella?

Kyseisessä artikkelissa Omar-niminen shiia nimenomaan kertoo kuinka hänen nimensä oli hieno nimi aikaisemmin ennen kuin sitä alettiin käyttää syytteisiin jotka voivat viedä hänet tuntemattomaan hautaan.

Migrin taikatemppu 2: Käytetään lähdettä valikoivasti

Migri on poiminut päätökseen omasta maatietoraportistaan (29.4.2015) kaksi ensimmäistä lausetta, mutta jättänyt seuraavat lauseet pois, koska se olisi muuttanut sisällön päinvastaiseksi:

051216_kuva3

Migrin taikatemppu 3: Esitetään väitteitä ilman mitään perusteita

051216_kuva4

Päätöksessä mainituissa viitteissä ei ole sanallakaan Bagdadista mitään. Tämän perusteella tuskin voi vetää johtopäätöstä että henkilöä ei vainottaisi nimen perusteella.

Päinvastaisia todisteita löytyy paljon. Tässä vain pari:

The Australian, kesäkuu 2014

051216_kuva5

The Times, heinäkuu 2014

051216_kuva6

Luukku 4: Älkää lähettäkö meitä kuolemaan

 

Helsinki, lauantai 3.12.2016

Puoli kaksi kokoonnumme Kolmen Sepän patsaalla. Tunnelma on toiveikas ja yhteisöllinen. Poliisit tulevat sopimaan aikataulusta. Poliiseja on paikalla neljä. Vapaa Liikkuvuus-verkoston aktiivit ovat mukana.

Rytmikäs rummutus kokoaa ihmiset lähtövalmiiksi Aleksanterinkadun alkupäähän. Rhythms of resistance–ryhmän takana kuljemme poliisisaattueessa kulkueen mukana Senaatintorille. Lapsiperheet ovat jouluostoksilla, toisia odottaa paluu turvattomiin maihin, sotien ja konfliktien keskelle, takaisin entisten vainoajien maalitauluksi.

Senaatintorilla on kauniisti valaistut joulumarkkinat. Turvapaikanhakijat ja tukimielenosoittajat levittäytyvät Tuomiokirkon portaille kyltteineen ja kynttilöineen. Puheet tulkataan suomeksi ja arabiaksi. Neljältä laulaa Cantores minores–kuoro, jonka esityksen aikana mielenosoittajat hiljenevät kuuntelemaan.

Oikeus elää–verkosto toivoo, että mahdollisimman moni kuuntelisi sydäntään tänä jouluna, ja miettisi miten vähän loppujen lopuksi vaatii se, että auttaa toista, joka on menettänyt kaiken ja pelkää henkestä edestä. Jälkeenpäin poliisit tulevat vielä kiittämään järjestäjiä siitä, että mielenosoitus on sujunut rauhanomaisesti aikataulun mukaan.

Paikalla oli mielenosoituksen aikana noin 800-1000 henkilöä.