Kantelu oikeuskanslerille pakkopalautuksista

Pyydän Teitä, arvoisa oikeuskansleri, tutkimaan tässä kantelussa esitetyt vaatimukset sekä havainnot turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksista kiireellisinä ja kriittisinä, koska kyse on ihmishengistä.

1 Kantelun kohde

Turvapaikanhakijoiden pakkopalautusten mahdollistavat tahot – niistä päättävät sekä niitä toimeenpanevat viranomaiset ja muut julkista tehtävää hoitavat tahot (Maahanmuuttovirasto, oikeuslaitos ja Poliisi).

2 Menettely ja päätökset, joita kantelu koskee

Vuoden 2015 pakolaiskriisi on muuttanut Suomen harjoittamaa turvapaikkapolitiikkaa ennennäkemättömällä tavalla. Kiristyneen politiikan seurauksena on aloitettu pakkopalautukset Irakiin ja Afganistaniin. Pakkopalautusten kohteena on myös hallinto-oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta sellaisia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole syyllistyneet rikoksiin.

Maahanmuuttoviraston prosesseissa on riidattomasti todettu esiintyneen vakavia virheitä. Pakkopalautettujen on myöhäistä ja lähes mahdotonta itse tehdä asianomistajakanteita. Tämä kantelu koskee kaikkia niitä Irakiin ja Afganistaniin tehtyjä karkotuspäätöksiä sekä karkotuksen toimeenpanoja, jotka on käsitelty Maahanmuuttovirastossa vuoden 2015 kesästä lähtien, ja joissa pakkopalautettava vastustaa palautusta.

Esimerkkinä on pyynnöstä saatavilla Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen viety irakilaisen turvapaikanhakijan pakkopalautustapaus. Palautuksista ja esimerkkitapauksista raportoidaan myös mediassa ja sosiaalisessa mediassa säännöllisesti.

• Yli 200 pakkopalautusta tammikuussa 2017
• Viikottaisia palautuksia Irakiin
• Pakkopalautuslento Afganistaniin, joka on poikinut runsaasti mielenosoituksia

3 Kanteluasia

Suomen perustuslain 9 pykälän 4 momentin mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Ulkomaalaislain 147 pykälän mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Euroopan Unionin perusoikeuskirjan 19 artiklan mukaan 1. Joukkokarkotukset kielletään. 2. Ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaan ulkomaalaisten joukkokarkotus kielletään.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EC mukaan jäsenvaltio voi toteuttaa palautuksia sillä ehdolla, että käytössä on oikeudenmukainen ja tehokas turvapaikkajärjestelmä, joka kunnioittaa  palautuskieltoperiaatetta täysin.

Pakkopalautukset ovat mielestäni Suomen perustuslain vastaisia ja rikkovat Suomen ratifioimia kansainvälisen lain mukaisia ihmisoikeussopimuksia, koska  Suomen turvapaikkajärjestelmä ei tällä hetkellä ole oikeudenmukainen eikä viranomainen ei pysty varmistamaan, että palautetut eivät joudu ym. olosuhteisiin. Pakkopalautukset rikkovat Euroopan Unionin perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen joukkokarkoituskieltoa, koska hakemuksia ei ole käsitelty yksilöllisesti. Lisäksi pakkopalautuksiin liittyvät virkamiesten menettelyt rikkovat hyvää virkamieshallintotapaa ja ovat oikeusvaltion periaatteen vastaisia, koska säilöönottopäätökset vaikuttavat mielivaltaisilta.  Perusteena mm. seuraavat havainnot:

1. Viranomainen ei pysty seuraamaan, mitä palautetuille tapahtuu

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston edustajat ovat mediassa todenneet, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta valvoa, mitä palautetuille tapahtuu:

http://yle.fi/uutiset/3-9476980

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/maastapoistot-kovassa-kasvussa-valvojalla-rankka-tyo-seurata-palautuslentoja-lahtomaihin-24304284

Myös Maahanmuuttoviraston johtaja  Jaana Vuorio myöntää, ettei ole mahdollista  seurata mitä palautetuille tapahtuu (A-studio  1.3.2017)

Pakolaisoikeudellisessa näytönarvioinnissa on merkitystä Benefit of the Doubt -periaatteella. Ts. tapaus on ratkaistava hakijan hyväksi, jos ei voida luotettavasti varmistua siitä, että palauttaminen ei rikkoisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 19 artiklaa tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa.

Professori Lauri Hannikaisen mukaan viranomainen voidaan saattaa vastuuseen kuolemantapauksissa.

Kun turvapaikanhakija on itse vakuuttunut että hänet tapetaan jos hän palaa, tulisi olla todella vedenpitävät perusteet sille, että vaaraa ei ole.

2. On todennäköistä, että pakkopalautettujen joukossa on virheellisen päätöksen saaneita, koska

2.1.  Maahanmuuttoviraston päätösten laadussa on todettu olevan merkittäviä puutteita, mm.

• Ammattitaidottomia tulkkeja
• Kokemattomia haastattelijoita
• Vanhentuneita ja epämääräisiä lähteitä
• Tapauksia ei ole käsitelty yksilöllisesti vaan on käytetty standardilauseita, jotka eivät liity kyseiseen tapaukseen mitenkään

Oikeuskansleri on havainnut merkittäviä puutteita Migrin prosesseissa.

Helsingin Sanomissa Migrin työntekijät avautuvat valtavista ongelmista päätöksenteossa

Myös Jaana Vuorio on itse myöntänyt että virheitä on tapahtunut.

2.2 Maahanmuuttoviraston toiminnassa on merkkejä poliittiseen painostukseen taipumisesta (mm Suomen Kuvalehti 12.2.2016)

Ensinnäkin poliittisen paineen seurauksena on pyritty toteuttamaan epärealististisia tulostavoitteita ja Migrin työntekijät ovat kokeneet painostusta kielteisten päätösten tekemiseen (Helsingin Sanomat 4.9.2016).

Lisäksi poliitikot ovat selkeästi tuoneet esille sen, että tavoitteena on tehdä Suomesta mahdollisimman vähän houkutteleva.

On myös ilmeistä, että on pyritty tekemään mahdollisimman paljon hylkääviä päätöksiä. Tätä tukevat mm seuraavat havainnot:

• Maalinjauksia on kritisoitu voimakkaasti ja niiden on epäilty olevan poliittisesti motivoituja (mm Yle  4.9.2016) tai niitä tulkitaan tarkoitushakuisesti
• Maalinjaukset ovat ristiriidassa mm. Ruotsin ja kansainvälisten arvioiden kanssa: esim. Harazat Afganistanissa , sisäisen paon soveltaminen vastoin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n suosituksia: ”In the current circumstances … UNHCR does not consider it appropriate for States to deny persons from Iraq international protection on the basis of the applicability of an internal flight or relocation alternative.”
• Benefit of doubt -klausuulia ei ole sovellettu tapauksissa, joissa tulevaisuuden vaino mitätöidään epämääräisillä argumenteilla. Kuitenkin korkeimman oikeuden päätöksessä todetaan, että Irakissa militioiden vaino on todennäköisesti systemaattista. Muutamia esimerkkejä Migrin argumentoinnista:
  • https://migrileaks.wordpress.com/2016/12/02/luukku-2/
  • https://migrileaks.wordpress.com/2017/02/20/he-sanoivat-etta-mina-olen-petturi/
  • https://migrileaks.wordpress.com/2017/02/13/he-sitoivat-katesi-ja-heittivat-sinut-pimeaan-huoneeseen/
• Päätelmät, jotka ovat johtaneet negatiiviseen päätökseen, tuntuvat hyvin tarkoitushakuisilta – tässä muutamia esimerkkejä (päätökset ovat kokonaisuudessaan saatavissa pyydettäessä):
  • https://migrileaks.wordpress.com/2016/12/05/
  • https://migrileaks.wordpress.com/2017/01/23/aidin-ja-vauvan-kaannyttaminen-mig-lapsen-etu-on-kasvaa-erossa-isastaan/
  • https://migrileaks.wordpress.com/2017/03/20/mika-on-henkilokohtaista/

2.3 Oikeuslaitos on poikkeuksellisen haastavan tehtävän edessä

Maahanmuuttoviraston  laatuongelmat  vaikuttavat olevan  laajuudessaan niin mittavia, että oikeuslaitoksen on erittäin haastavaa löytää kaikkia virheitä. Hallinto-oikeudessa on ennennäkemätön määrä valituksia ja myös sinne on palkattu paljon uusia työntekijöitä. Lisäksi hallinto-oikeus tekee päätöksensä samojen asiakirjojen perusteella, jotka olivat Migrin käytössä, joten prosessin alkuvaiheessa tehdyt virheet kertautuvat.

Vaikka jopa 23 % päätöksiä palautuu sieltä Migriin, on suuri pelko siitä, että hallinto-oikeudesta on mennyt läpi virheellisiä päätöksiä. Tästä on osoituksena turvapaikanhakijoiden ilmeinen epätoivo (itsemurhayritykset, Rautatientorin mielenosoitus).

Myös Pakolaisneuvonnan asiantuntijat kyseenalaistavat hallinto-oikeuksien kykyä tehdä yhtenäisiä, oikeita päätöksiä. Kun tämän lisäksi on samanaikaisesti heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja monet ovat joutuneet turvautumaan huonoihin lakimiehiin,  on erittäin todennäköistä että virheellisiä päätöksiä jää voimaan ja pakkopalautettavat joutuvat todelliseen hengenvaaraan.

3. Pakkopalautuksia pannaan täytäntöön, vaikka

3.1 Tapaus olisi käsiteltävänä korkeimmassa oikeudessa.

Vaikka laki sallii pakkopalautukset heti lainvoimaisen päätöksen jälkeen, niiden täytäntöönpano kesken oikeusprosessin on perus- ja ihmisoikeuksien vastaista, koska ym. syistä ei ole voitu varmistua siitä, että palautettavat henkilöt eivät joudu oikeudenloukkausten kohteeksi.

        3.2 Laki sallisi inhimillisemmän vaihtoehdon

Tilapäistä oleskelulupaa maastapoistumisen estymisen vuoksi (ulk 51 pykälä) ei ole varsinaisesti poistettu ulkomaalaislaista, vaan sitä on lakattu soveltamasta vapaaehtoisen paluun edistämistä koskevan lainmuutoksen jälkeen.

Paperittomat-verkoston sivuilla kerrotaan näin:

“Jos kielteisen päätöksen saanutta henkilöä ei voida viranomaistoimin palauttaa ja tilapäistä oleskelulupaa harkitaan, otetaan tällöin huomioon myös vapaaehtoisen paluun mahdollisuus. Jos viranomaiset katsovat, että vapaaehtoinen paluu on mahdollinen, tilapäistä oleskelulupaa ei myönnetä. Viranomaiset katsovat yleensä, että jos yksikin henkilö on onnistunut palaamaan kyseiseen maahan, vapaaehtoinen paluu on tällöin mahdollinen.”

Mielestäni viranomainen tulkitsee vapaaehtoisen paluun lakia lainvastaisesti varsinkin irakilaisten kohdalla, sillä Suomella ei ole Irakin kanssa palautussopimusta ja Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta pakkopalautettuja sillä perusteella, että he eivät kykene valtiona suojelemaan kansalaisiaan vainolta. Toisin sanoen pakkopalautus vapaaehtoisen paluun varjolla ei ole mahdollinen Irakiin, vaikka Suomen viranomainen näin asiaa tulkitsee.

Myös periaatteellisella tasolla on valheellista soveltaa “vapaaehtoisen paluun” periaatetta kun turvapaikanhakija voimakkaasti vastustaa ja uskoo joutuvansa tapetuksi, varsinkin kun on tiedossa virheellisten päätösten todennäköisyys.

4. Periaatteet, jolla pakkopalautettavat valitaan ei ole tiedossa, mutta toiminta vaikuttaa mielivaltaiselta

Säilöönoton tulisi olla viimeinen keino, mutta silti säilöön on otettu mm. henkilöitä, joille ei ole tarjottu ilmoittautumisvelvollisuutta vaihtoehtona, joilla on työpaikka, ja joiden ei ole todettu olevan aikeissa paeta (Yle 27.1. 2017). Esimerkkinä myös perhe, jossa lapsi on noudettu kesken koulupäivän ja äiti on lentokiellossa raskauden takia (ESS 4.4.2017).

5. Poliisi rikkoo perus- ja ihmisoikeuksia pannessaan täytäntöön pakkopalautuksia

Myös toimeenpanevan viranomaisen tulee kohdallaan noudattaa ihmisoikeuksia (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Rautiainen ja Lavapuro: “Vallankäyttö vastoin ihmisoikeuksia on laitonta, sillä ihmisoikeudet ilmaisevat voimassaolevan oikeusjärjestyksen koko sisällön ikään kuin alkiomuodossa. Kaikki lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan käyttö tapahtuu ihmisoikeuksien rajoissa”.

Arvoisa Oikeuskansleri, olette itse todennut vakavia puutteita Maahanmuuttoviraston toiminnassa.  Rautatientorilla mieltään osoittavat turvapaikanhakijat ovat ojentaneet vetoomuksen ratkaisuehdotuksineen Maahanmuuttovirastolle, Poliisille ja hallitukselle helmikuussa 2017.

Julkisuudessa on arvosteltu turvapaikkapolitiikkaa voimakkaasti (YK:n kidutuksen vastainen komitea , Amnesty) ja tuhannet kansalaiset ovat tehneet lukemattomia vetoomuksia (ml. yli 12000 k ulttuurialan ammattilaisia, 100 tiedemaailman vaikuttajaa, nimekkäitä yhteiskunnallisia vaikuttajia, suurin osa Helsingin kaupunginvaltuutetuista) ja mielenosoituksia.

Mikään näistä ei ole johtanut toivottuun tulokseen, vaan muista Euroopan maista poikkeavat kielteiset turvapaikkapäätökset saavat lainvoiman ja pakkopalautukset jatkuvat kiihtyvällä tahdilla.

Pyydän Teitä, arvoisa oikeuskansleri,

1. kertomaan mihin konkreettisiin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä jotta perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukset Suomessa eivät jatkuisi
2. selvittämään miten turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset saataisiin keskeytettyä kunnes on varmistuttu siitä, että karkotuspäätökset ovat ihmis- ja perusoikeuksien mukaisia
3. ryhtymään toimenpiteisiin, jotta vääryydet korvataan niille, jotka on jo otettu säilöön ja/tai palautettu virheellisin perustein.

Helsingissä, 4.4.2017

(allekirjoitus)

Lisäys 6.4.2017:

Kantelu ei ole lakitekninen dokumentti. Kyseessä on yksityishenkilön tekemä kantelu oikeuskanslerille, jonka julkaisimme hänen luvallaan.

Lisätietoja kanteluiden tekemisestä:  https://www.okv.fi/fi/kantelu/ukk/.

 

 

Pommi, pahoinpitely, tappouhkaus, vaino – ei turvapaikkaa

Aziz oli ystävänsä autossa, kun auto räjähti Al-Qaidan asettamaan pommiin. Ystävä kuoli, mutta Aziz onnistui pelastautumaan pahasti palaneena. Heti räjähdyksen jälkeen shiiamilitia kuitenkin nappasi Azizin – he syyttivät häntä pommi-iskusta. He pahoinpitelivät Azizia ja hänet päästettiin vapaaksi vasta useiden päivien päästä, kun hänen vanhempansa onnistuivat todistamaan, että myös Aziz oli shiia. Tämän maahanmuuttovirasto hyväksyy syksyllä 2016 tehdyssä päätöksessään tosiasiaksi.

Tämä kaikki tapahtui vuonna 2007, mutta siitä lähtien Aziz on joutunut tekemisiin shiiamilitian kanssa. Puhuttelupöytäkirjasta käy ilmi, että pommi-iskun jälkeen Aziz muutti Bagdadista toiseen noin 100 kilometrin päässä sijaitsevaan kaupunkiin, mutta sielläkin shiiamilitia kävi kuulustelemassa häntä.

Palattuaan Bagdadiin Aziz meni naimisiin sunninaisen kanssa. He asuivat yhdessä Bagdadissa shiiaenemmistöisellä alueella, mutta kävivät vierailemassa vaimon vanhempien luona sunnienemmistöisellä alueella. Tämä teki shiiamilitiat epäluuloisiksi. He kehottivat Azizia jättämään vaimonsa ja kävivät myös hänen kotonaan kuulustelemaan tätä ja vaimoa.

”Sinua epäiltiin vakoojaksi ja ilmiantajaksi. — [Shiiamilitia] halusi tappaa sinut. Syynä tähän oli se, että olit naimisissa sunnin kanssa.” (MP)

Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikaksi myös sen, että Azizia on uhattu, koska hän on vieraillut sunnienemmistöisellä alueella ja että hänet on uhattu tappaa. Maahanmuuttovirasto toteaakin päätöksessä:

”Olet siten kokenut ulkomaalaislain mukaisia vainoksi katsottavia tekoja, minkä lisäksi Maahanmuuttovirasto on edellä hyväksynyt, että olet vaarassa kokea oikeudenloukkauksia, jos palaisit Bagdadiin.” (MP)

Turvapaikan perusteet eivät siitä huolimatta Maahanmuuttoviraston mukaan täyty.

”Vainon syitä arvioidessa otetaan huomioon ainakin alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen ja poliittiseen mielipiteeseen sekä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen liittyvät tekijät. — Maahanmuuttovirasto on edellä katsonut, että sinua tulevaisuudessa uhkaava vainon vaara liittyy siihen, että olette käyneet sunnienemmistöisellä alueella —, mikä ei ole ulkomaalaislain mukainen vainon syy. [Shiiamilitialta] saamasi tappouhkaus ei liittynyt henkilökohtaiseen uskontoosi. Syy-yhteys vainon syyn ja vainoksi katsottavan teon välillä ei täyty kohdallasi.” (MP)

Maahanmuuttovirasto siis tulkitsee, että vainon syynä ovat nimenomaan Azizin vierailut sunnienemmistöisellä alueella. Tämä siitä huolimatta, että he ovat päätöksessä todenneet, että shiiamilitia epäili Azizia vakoojaksi ja ilmiantajaksi ja että hänet haluttiin tappaa, koska hän oli naimisissa sunnin kanssa.

Koska syy-seuraussuhde vainon ja sen syyn välillä Maahanmuuttoviraston mukaan puuttuu, Azizille ei myönnetä turvapaikkaa. Sen sijaan Maahanmuuttovirasto toteaa Azizin olevan toissijaisen suojelun tarpeessa. Toissijaista suojelua myönnetään, jos turvapaikan edellytykset eivät täyty, mutta on ”merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa” (MP).

Turvapaikkaa tai toissijaista suojelua ei kuitenkaan tarvitse myöntää, jos hakijalla “ei ole jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi” (MP). Tätä kutsutaan sisäiseksi paoksi, ja siihen Maahanmuuttovirasto kehottaa myös Azizia.

Maahanmuuttoviraston mukaan Aziz voi muuttaa asumaan Etelä-Irakiin. Maahanmuuttovirasto toteaa yksinkertaisesti: “Irakin kansalaiset ovat maan perustuslain mukaan vapaita muuttamaan, matkustamaan ja asumaan missä tahansa maan sisällä” (MP). Vaikka muuttaminen on perustuslain mukaan mahdollista, käytännössä Etelä-Irakissa asuminen on ilman verkostoja vaikeaa jopa shiiamuslimille puhumattakaan sunnimuslimille, kuten Azizin vaimo (ks. MigriLeaksin aikaisempi artikkeli aiheesta).

Etelä-Irakin turvallisuutta Maahanmuuttovirasto arvioi näin:

”Etelä-Irakin yhdeksän läänin turvallisuustilanne on melko vakaa, eikä Keski-Irakissa Islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuvaa aseellista ryhmittymää (ISIS) vastaan käydyillä taisteluilla ole ollut merkittävää vaikutusta alueen tilanteeseen. Tiettyjä Babylonin läänin osia lukuun ottamatta alue on ollut Irakin turvallisuusjoukkojen hallinnassa koko konfliktin ajan. Myös Babylonin läänin tilanne on vakautunut sen jälkeen, kun turvallisuusjoukot valtasivat läänin pohjoisosassa sijaitsevan Jurf al-Sakharin ISISiltä lokakuussa 2014. Bagdadin eteläpuolella sijaitsevassa Babylonin läänin pohjoisosassa, jossa on merkittävä sunnivähemmistö, oli kuitenkin alkuvuonna 2016 useita ISISin iskuja. Näiden jälkeen turvallisuustilanne on myös Babylonin läänin pohjoisosassa vakautunut uudelleen aiemmalle matalan riskin tasolle. Kerbalan ja Anbarin läänien välistä rajaa on vahvistettu ISISin hyökkäysten estämiseksi. Tavanomainen rikollisuus ja sieppaukset ovat lisääntyneet Etelä-Irakissa alueilla, joista turvallisuusjoukot ovat siirtyneet muualle taistelemaan ISISiä vastaan. Taustalla on myös paikallisten militioiden ja poliittisten ryhmien valtakamppailu. Etelä-Irakin lääneissä on ollut myös heimojen välisiä jännitteitä.” (MP)

Ulkomaalaislain mukaan sisäisen paon mahdolllisuutta on arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota paitsi alueen yleisiin myös turvapaikanhakijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin. Aiemmin päätöksessään Maahanmuuttovirasto on todennut, että Aziz kohtaa henkilökohtaista vainoa nimenomaan shiiamilitioiden taholta. Päätöksessä antamassaan Etelä-Irakin tilannetta koskevassa turvallisuusyhteenvedossa Maahanmuuttovirasto arvioi kuitenkin ainoastaan alueen yleistä turvallisuutta, ei millään tavalla Azizia uhkaavan shiiamilitian läsnäoloa tai toimintamahdollisuuksia Etelä-Irakissa.

Toisin sanoen Azizin tapauksessa kyse on henkilökohtaisesta vainosta, mutta Maahanmuuttovirasto ei ole ottanut hänen henkilökohtaisia olosuhteitaan huomioon arvioidessaan sisäisen paon mahdollisuutta. Päätöksestä ei käy mitenkään ilmi, että Aziz olisi Etelä-Irakissa turvassa vainoajiltaan varsinkaan, koska shiiamilitioiden toiminta perustuu todennäköisesti systemaattiseen ja pitkäaikaiseen seurantaan.

Miten Maahanmuuttovirasto siis voi väittää, että Azizin olisi turvallista asettua Etelä-Irakiin?

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän analysoi Azizin turvapaikka-asiakirjat*.

* Puhuttelupöytäkirja (PP), Maahanmuuttoviraston päätös (MP).

Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei.

Kahdet pienet kumisaappaat

 

Mikä on henkilökohtaista?

Maahanmuuttoviraston Migrin linjan mukaan toissijaisen suojelun saaminen Irakissa edellyttää, että turvapaikanhakijalla on henkilökohtaiset perusteet vainolle:

Migrin mielikuvituksella ei ole rajoja kun keksitään syitä miksi vaino EI olisi henkilökohtaista:

25-vuotias turvapaikanhakija Bagdadista on työskennellyt amerikkalaisille ja joutunut vuonna 2013 tappouhkausten kohteeksi koska häntä on pidetty vakoojana. Vuonna 2014 uhkaukset ovat jatkuneet ja perheen taloa on ammuttu. Vuonna 2016 isä on siepattu ja äiti pahoinpidelty.

Mutta koska oikeudenloukkaukset ovat kohdistuneet vuonna 2014 ja 2016 koko perheeseen ja myös todistajia on uhkailtu, Migrin mielestä vaino ei ole henkilökohtaista eikä pelko objektiivisesti perusteltua.

Migri kirjoittaa perusteluissaan näin:

”Koska olit perheesi kokemaa uhkausta ja ampumavälikohtausta ennen siirtynyt asumaan kotikaupunkisi sisällä toiselle alueelle, ja uhkausten sisältönä oli muualle siirtyminen, uhkaus ei ole voinut kohdistua sinuun henkilökohtaisesti. Asiassasi ei ole myöskään esitetty mitään mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että vuoden 2014 uhkaus ja ampumavälikohtaus olisivat syy-yhteydessä vuonna 2013 saamaasi uhkaukseen ja aiempaan työhösi tai että niiden takana olisivat samat tahot… perheesi kotiin on hyökätty 2016, äitisi pahoinpidelty, isäsi siepattu ja asiasta tehty rikosilmoitus. Asiassa ei ole esitetty mitään, mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että nämä tapahtumat liittyisivät suoranaisesti sinun saamiisi uhkauksiin tai ampumavälikohtaukseen.”

Kuitenkin samaisessa KHO:n päätöksessä, johon Migri viittaa, toissijainen suojelu on myönnetty turvapaikanhakijalle, vaikka henkilöön itseensä ei ollut kohdistunut uhkaa:

“Muutoksenhakijan isällä on henkilökohtaisia ja vakavia kokemuksia mielivaltaisesta väkivallasta Bagdadissa. Nämä kokemukset…eivät yksin osoita, että…vaara koskisi juuri muutoksenhakijaa. Nämä kokemukset on kuitenkin otettava huomioon arvioitaessa koskeeko ulkomaalaislain 88 pykälän 1 momentin 3 momentissa tarkoitettu vaara juuri häntä.”

 

Seuraavassa turvapaikanhakijan negatiivinen päätös:

Olet hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua. Olet kertonut turvapaikkapuhuttelussa hakevasi Suomesta kansainvälistä suojelua, koska olet saanut aseelliselta ryhmittymältä uhkauksia sen takia, että olet työskennellyt aiemmin amerikkalaisten joukkojen kanssa ja perheesi taloa on ammuskeltu.

Asianajajan toimittamat lisäselvitykset, joiden mukaan kotiinne on hyökätty, jolloin äitisi on pahoinpidelty, ja isäsi on siepattu, asiasta on tehty rikosilmoitus, joka on toimitettu Maahanmuuttovirastoon pahoinpidellyn äitisi valokuvien kanssa.

PERUSTELUT KANSAINVÄLISEN SUOJELUN OSALTA

TOSISEIKAT

Kerrot olevasi Irakin kansalainen, uskonnoltasi sunnimuslimi ja kotoisin Bagdadista. Olet kertonut henkilöllisyydestäsi ja taustastasi johdonmukaisesti, ja esittämäsi asiakirjat tukevat kertomustasi henkilöllisyydestäsi. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi henkilöllisyydestäsi, kansalaisuudestasi ja kotipaikastasi ja tutkii kansainvälisen suojelun tarpeesi suhteessa kotimaahasi Irakiin.

Olet kertonut, että olet työskennellyt amerikkalaisten joukkojen kanssa 2006-2011 ja amerikkalaisissa yhtiöissä 2011-2014, minkä jälkeen pakenit maasta. Olet kertonut työhistoriastasi uskottavasti ja johdonmukaisesti, ja toimittanut kertomustasi tukevia asiakirjoja lisäselvityksenä. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi työstäsi.

Olet kertonut, että vuonna 2013 olet saanut aseelliselta ryhmittymältä uhkauskirjeen, jossa sinua syytettiin vakoojaksi ja sinut uhattiin tappaa. Lopetit työsi amerikkalaisessa yhtiössä, teit rikosilmoituksen uhkauksesta ja siitä seuranneesta perheesi auton poltosta ja siirryit asumaan toiselle alueelle. Olet kertonut, että tilanne rauhoittui, kunnes vuonna 2014 perheesi sai tuntemattomaksi jääneeltä taholta uhkauskirjeen, jossa teitä vaadittiin poistumaan asuinalueelta. Olet kertonut, että kotitaloanne kohti ammuttiin useita kymmeniä luoteja. Veljesi teki poliisille rikosilmoituksen. Olet kertonut huonontuneesta yleisestä turvallisuustilanteesta alueellanne. Lähdit pois 2014 ensin Turkkiin ja sitten Suomeen.

UNHCR:n Irak-katsauksen mukaan vuodesta 2003 lähtien sekä sunnien että shiiojen aseellisten ryhmien tiedetään uhanneen, kidnapanneen ja tappaneen yrittäjiä, suurlähetystöjen työntekijöitä, autonkuljettajia ja muita henkilöitä, jotka ovat tehneet yhteistyötä monikansallisten tai Yhdysvaltojen joukkojen, ulkomaisten hallitusten ja kansainvälisten yritysten tai järjestöjen kanssa estääkseen toisia henkilöitä aloittamasta työskentelyä näiden tahojen kanssa.

Tällä hetkellä ISISin vastainen taistelu on sekä shiiamiliisien että Irakin viranomaisten ja Yhdysvaltojen armeijan yhteinen päämäärä, johon Yhdysvaltojen armeijan osallistuminen olennaisesti liittyy. Ulkomaisten joukkojen kanssa työskentelevät irakilaiset sotilaat ovat yhä yksi Irakin haavoittuvaisimpia ryhmiä. Heihin kohdistuvien hyökkäysten uhan muodostaa lähinnä ISIS (UNHCR 2012, Landinfo 2016).

Olet kertonut 2013 saamastasi uhkauskirjeestä johdonmukaisesti ja omakohtaisesti. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi uhkauskirjeestä. Tekemällä rikosilmoituksen olet turvautunut asiassa viranomaissuojeluun. Olet lopettanut työsi amerikkalaisessa yhtiössä, ja olet kertonut, että tämän jälkeen tilanne rauhoittui etkä saanut enää uusia aiempaan työsi liittyviä uhkauksia.

Shiialaisten puolisotilaallisten ryhmien epäillään syyllistyneen pääasiassa miespuolisten sunnisiviilien   sieppauksiin, kidutuksiin ja tappoihin eri puolilla Irakia, mutta etenkin Bagdadin kaupungissa sekä kaupunkia ympäröivällä vyöhykkeellä. Erityisessä vaarassa ovat olleet sunniarabimiehet, jotka ovat kotoisin alueilta, joita ISIS hallitsee tai missä sunnikapinallisia yleisesti tuetaan. Bagdadin alueen sunniväestö kokeekin, että shiialaiset ääriryhmät pyrkivät väkivaltaa ja muita pelottelukeinoja hyväksi käyttäen ajamaan sunnit pois asuinalueiltaan. Viranomaissuojelun saaminen Bagdadissa sunniarabina on useimmiten epätodennäköistä.

Olet kertonut 2014 perheesi saamasta uhkauksesta ja 2014 tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta johdonmukaisesti ja uskottavasti. Maahanmuuttovirasto hyväksyy kertomuksesi näiltä osin tosiseikkana. Olet kuitenkin kertonut siirtyneesi jo vuonna 2013 toiselle asuinalueelle. Koska olit perheesi kokemaa uhkausta ja ampumavälikohtausta ennen siirtynyt asumaan kotikaupunkisi sisällä toiselle alueelle, ja uhkausten sisältönä oli muualle siirtyminen, uhkaus ei ole voinut kohdistua sinuun henkilökohtaisesti. Asiassasi ei ole myöskään esitetty mitään mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että vuoden 2014 uhkaus ja ampumavälikohtaus olisivat syy-yhteydessä vuonna 2013 saamaasi uhkaukseen ja aiempaan työhösi tai että niiden takana olisivat samat tahot.

Olet myös kertonut, että perheesi siirtyi ampumavälikohtauksen jälkeen toiselle asuinalueelle Irakista paenneen veljesi kotiin. Avustajasi toimittamien lisäselvitysten mukaan perheesi kotiin on hyökätty 2016, äitisi pahoinpidelty, isäsi siepattu ja asiasta tehty rikosilmoitus. Asiassa ei ole esitetty mitään, mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että nämä tapahtumat liittyisivät suoranaisesti sinun saamiisi uhkauksiin tai ampumavälikohtaukseen.

Edellä esitetyn maatiedon mukaan sunnimuslimeihin voi Bagdadin tämän hetkisessä tilanteessa kohdistua oikeudenloukkauksia. Maatieto ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva sunnimuslimi olisi vainon vaarassa yksinomaan uskontonsa vuoksi. Yksi perheesi taloon kohdistuneen ammuskelun todistajista on myös saanut uhkauskirjeen. Olet kertonut, että perheesi talo on muiden sunnien talojen tavoin ryöstetty ja poltettu, ja että ampumavälikohtaus on ajallisessa yhteydessä ISISin toimintaan muualla Irakissa. Ottaen huomioon kertomasi siitä, että vuonna 2014 saamasi uhkaus ja sen jälkeinen ampumavälikohtaus liittyvät aseellisten ryhmien tavoitteeseen häätää sunnimuslimit alueelta pois, edellä esitetyn maatiedon, sekä sen, että et alueelta poistumisesi vuonna 2013 jälkeen ole enää saanut henkilökohtaisesti uhkauksia, Maahanmuuttovirasto katsoo, että perheesi kokema uhkaus ja ampumavälikohtaus liittyvät aseellisten ryhmien harjoittamaan yleiseen pelotteluun ja satunnaisiin kostotoimenpiteisiin asuinalueellanne. Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana sitä, että olisit kotimaahasi palatessasi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkauksien kohteeksi.

 

OIKEUDELLINEN ARVIO

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei voi tai on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa suojeluun.

Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana sitä, että olisit vaarassa kotimaassasi. Pelkosi ei siten ole objektiivisesti perusteltua. Tappouhkaus voi sinänsä olla laadultaan ulkomaalaislain 87 a §:ssä tarkoitettu vainoksi katsottava teko. Lopetettuasi työsi ja muutettuasi toiselle alueelle tappouhkauksen jälkeen et ole enää saanut uusia uhkauksia tai kokenut muitakaan oikeudenloukkauksia. Näin ollen yksittäistä tappouhkausta ei voida toistuvuudeltaan vainoksi katsottavana tekona. Auton polttamista omaisuuteen kohdistuvana tekona ei luonteeltaan voida pitää sinuun kohdistuneena vainoksi katsottavana tekona. Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana, että olisit kotimaahasi palatessasi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi. Näin ollen Maahanmuuttovirasto katsoo, ettet ole esittänyt perusteltua syytä uskoa, että sinuun olisi kohdistunut kotimaassasi vainoksi katsottavia tekoja.

Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei sinuun ole kohdistunut ulkomaalaislain 87 a §:ssä mainittuja vainoksi katsottavia tekoja, jotka johtuisivat 87b §:ssä mainituista syistä, etkä ole esittänyt perusteita uskoa, että niitä voisi tapahtua myöskään jatkossa. Asiassasi ei näin ollen ole UlkL 87 § b:n edellyttämää syy-yhteyttä vainoksi katsottavan teon ja ulkomaalaislain mukaisen syyn välillä. Edellä sanottu huomioiden tapauksessasi ei myöskään ole ulkomaalaislain 88 c §:n tarkoittamia vainoa harjoittavia tahoja etkä siten tarvitse 88 d §:n mukaisia suojelun tarjoajia.

Kaikkien laissa säädettyjen edellytysten tulisi täyttyä, jotta sinulle voitaisiin myöntää turvapaikka. Koska pelkosi ei ole perusteltua, Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinulla ei ole perustellusti aihetta pelätä joutuvasi kotimaassasi vainotuksi ulkomaalaislain 87 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Maahanmuuttovirasto katsoo edellä esitetyin perustein, ettei asiassasi ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että sinua uhkaisi kotimaassasi ulkomaalaislain 88 § 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kuolemanrangaistus tai teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Bagdadin turvallisuustilanteesta saatavien tietojen mukaan sinulla ei ole kotialueellesi palatessasi ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Asiassasi ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämisestä yksilöllisistä, inhimillisistä syistä.

Maassa oleskelusi jatkuminen edellyttäisi oleskelulupaa, jota sinulle ei ole myönnetty, joten sinut voidaan käännyttää kotimaahasi. Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinut voidaan käännyttää Irakiin ilman, että voit ásiellä joutua vainon, vakavan haitan tai epäinhimillisen taikka ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi tai että sinut voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Ulkomaalaislain 147 a §:n 1 momentin mukaan käännyttämistä tai karkottamista koskevassa päätöksessä määrätään vähintään seitsemän ja enintään kolmenkymmenen päivän aika, jonka kuluessa ulkomaalaisen on poistuttava maasta vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisen paluun aika lasketaan siitä, kun päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Aikaa voidaan erityisestä syystä pidentää.

Ulkomaalaislain 150 §:n 1 momentin mukaan maahantulokielto määrätään, jos ulkomaalainen ei ole paluulle määrätyssä ajassa poistunut vapaaehtoisesti. Maahantulokielto määrätään erillisellä päätöksellä.

 

LÄHDE: Maahanmuuttovirasto

_______________

***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

10 ongelmaa Migrin prosesseissa ja päätöksissä

Jo kuukauden ajan erityisesti irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat ovat osoittaneet mieltään Helsingin keskustassa. Yksi heidän keskeisistä vaatimuksistaan on se, että turvapaikkatapaukset, joiden käsittelyssä on ollut ongelmia, on käsiteltävä uudelleen.

Maahanmuuttovirasto (Migri) kieltäytyy systemaattisesti myöntämästä prosessiensa ja päätöstensä ongelmallisuutta saati korjaamasta niitä. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorion mielipidekirjoitus “Kielteinen päätös ei ole väärä päätös” Helsingin Sanomissa 12.3.2017 oli oiva esimerkki tästä. Kielteinen päätös ei tosiaankaan ole väärä päätös, mutta virheellinen päätös on virheellinen päätös.

Mitä nämä ongelmat sitten ovat?

1. Migri on käyttänyt kokemattomia ja sopimattomia tulkkeja. Esimerkiksi irakilaisen turvapaikanhakijan arabian kielen tulkki on saattanut olla Pohjois-Afrikasta. Irakissa ja Pohjois-Afrikassa puhutut arabian kielen murteet eroavat toisistaan siinä määrin, että turvapaikanhakija ja tulkki eivät ole ymmärtäneet toisiaan saumattomasti, jolloin tulkki on tehnyt käännöksessä olennaisia virheitä. Turvapaikanhakijalta kysytään kyllä, ymmärtääkö hän tulkkia, mutta koska turvapaikanhakija ei voi tietää, mitä tulkki todellisuudessa tulkkaa, on tätä vaikea todentaa.
2. Migri on jättänyt turvapaikkahaastattelussa kysymättä olennaisia kysymyksiä tai tarkentamatta, vaikka turvapaikanhakija on selvästi sanonut, että hänellä olisi lisää kerrottavaa (ks. esimerkiksi Alin tapaus).
3. Migri on jättänyt huomiotta ja vähätellyt turvapaikanhakijoiden tarjoamaa todistusaineistoa. Esimerkiksi kaikkia kirjallisia todisteita ei ole käännätetty ja muun muassa valokuvien ja lääkärintodistusten arvo on mitätöity.
4. Turvapaikkaprosessin pitäisi olla yksilöllinen. Näin ei kuitenkaan nyt ole. Migri on esimerkiksi copy-pastennut turvapaikkapäätöksiin tekstiä, joka ei millään tavalla liity kyseisen turvapaikanhakijan tapaukseen (ks. kohta 1 tässä tekstissä).
5. Migri on jättänyt kielteisistä turvapaikkapäätöksistä pois haastatteluissa esille tulleita olennaisia yksityiskohtia, jotka viittaavat siihen, että turvapaikanhakija on vakavassa vaarassa (ks. esimerkiksi Nourin tapaus).
6. Migri ohittaa kielteisissä turvapaikkapäätöksissään sen, että vainon jatkuminen on todennäköistä myös tulevaisuudessa, vaikka turvapaikanhakijan antama tieto ja todistusaineisto selkeästi viittaavat vainon jatkuvan. Näin on esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakijaa on käyty kyselemässä tämän vanhempien kotoa aivan viime aikoina.
7. On varsin tavallista, että varsinaista vainon kohdetta, esimerkiksi perheen isää, kiristetään uhkailemalla tai jopa sieppaamalla ja kiduttamalla muita perheenjäseniä. Migri kuitenkin tuntuu arvioivan näitä tapauksia ennemmin suomalaisen kuin turvapaikanhakijan yhteiskunnan näkökulmasta eikä täten usko, että vaino kohdistuisi isän lisäksi myös esimerkiksi lapsiin – edes silloin, kun lasta kohtaan on esitetty suora uhkaus (ks. Fatimah’n tapaus).
8. Migri kieltäytyy uskomasta niin sanottua toissijaista tietoa. Eli esimerkiksi jos turvapaikanhakijan kotiin on kohdistunut pommi-isku, Migri ei pidä tätä tietoa luotettavana, jos turvapaikanhakija itse ei ole sitä ollut todistamassa vaan hän on ainoastaan kuullut siitä esimerkiksi toiselta perheenjäseneltä.
9. Migri on kielteisissä turvapaikkapäätöksissään myöntänyt, että hakijaan kohdistuu henkilökohtaista vainoa, mutta päätös on kuitenkin tehty maan yleisen turvallisuustilanteen eikä hakijan henkilökohtaisten perusteiden pohjalta.
10. Migrin maalinjaukset, joilla jonkin maan tai alueen turvallisuutta perustellaan, pohjautuvat ainakin osittain vanhentuneisiin lähteisiin eivätkä ne ole linjassa esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tämänhetkisten linjausten kanssa.

Nämä ovat kaikki sellaisia epäkohtia, jotka eivät pohjaudu Suomen lakeihin vaan Migrin sisäisiin käytäntöihin. Näin ollen Migri voi ne myös korjata.

Vaikka Migri myöntää virheitä tapahtuneen, se syyttää niistä yksittäisiä työntekijöitä. Migrin prosesseissa ja päätöksissä esiintyvät virheet ovat kuitenkin niin laajalle levinneitä, että kyse ei voi olla yksittäisten työntekijöiden virheestä. Ennemminkin virheet näyttävät Migrin yleisiltä ja harkituilta käytännöiltä.

Migri vetoaa myös siihen, että turvapaikanhakijoilla on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen, joka korjaa mahdolliset virheet. Hallinto-oikeuden päätökset perustuvat pääasiassa Migrin tuottamiin asiakirjoihin, jolloin Migrin prosesseissa tapahtuneet virheet kertautuvat eivätkä korjaudu valitusprosessissa.

MigriLeaks palaa näihin ongelmakohtiin tarkemmin tulevissa kirjoituksissa.

Korjaus: 13.3.2017 klo 10:29 / YK:n pakolaisjärjestö UNHCR (ei pakolaisneuvosto) 

 

 

 

 

Ei ollut pelkästään yksi räjähdys

Ali pelkää, että hänet tapetaan, jos hän palaa Irakiin. Itseasiassa hän on aivan varma, että niin tapahtuu. Maahanmuuttovirasto Migri on toista mieltä. Heidän mielestään syytä pelkoon ei ole, vaan Ali voi turvallisesti palata. Alin ja Migrin kannan välillä on räikeä ristiriita. Miten tämä on mahdollista?

Aloitetaan Alin tarinasta. Hän todisti kotikaupungissaan veristä pommi-iskua. Iskun jälkeen hän sanoi julkisesti uskonnollisten johtajien ja shiiamilitian olevan vastuussa siitä ja ihmisten kuolemasta. Samana päivänä häneen kotiinsa tuli tuttu, shiiamilitiaan kuuluva mies, joka varoitti Alia hänen toiminnastaan:

“Sen takia sinut tapetaan ja sinun elämä on vaarallisessa tilanteessa. –- Jos olisit onnekas henkilö, pystyt pakenemaan ja elämään.” (PP)

Seuraavana päivänä Ali pakeni.

Tämän tapahtumakulun Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiasiana. Kysymyksiä herää kuitenkin kahdesta seikasta:

1) Tarkoittiko shiiamilitiaan kuuluvan miehen vierailu Aliin kotona, että shiiamilitia oli ottanut häneen yhteyttä? Migrin päätöksen mukaan näin ei ole: ”[s]inuun ei olla millään tavoin oltu yhteydessä shiiamilitioiden taholta” (MP).

Migrin kanta voi johtua siitä, että puhuttelupöytäkirjan mukaan mies oli tullut tapaamaan Alia militian tietämättä. Näin ollen voidaan katsoa, että häneen ei ottanut yhteyttä shiiamilitia organisaationa, vaan ainoastaan sen yksittäinen jäsen.

2) Oliko Alia uhkailtu vai pelkästään varoitettu? Migri on päätöksessään tulkinnut, että Alia ei ole uhattu: ”Olet kertonut, ettei sinua ole uhattu.” (MP) Puhuttelupöytäkirjassa Ali kuitenkin viittaa uhkailuun: ”Samana päivänä uhattiin ja seuraavana aamuna pakenin pois” (PP) Sanoja “varoitus” ja “uhkailu” on kuitenkin käytetty puhuttelussa epäjohdonmukaisesti ja sekaisin.

Tämä ero voi tuntua pieneltä, mutta turvapaikkaprosessin näkökulmasta se ei sitä välttämättä ole. Uhkaus on varoitusta selkeästi suorempi ja konkreettisempi. Uhkauksessa sanotaan, että sinulle tapahtuu jotain pahaa, kun taas varoituksessa todetaan, että sinulle saattaa tapahtua jotain pahaa. Vainon todistaminen on helpompaa uhkailun kuin varoituksen perusteella. Näin ollen Migrin määrittely siitä, että Alia on ainoastaan varoitettu, ei uhkailtu, ei ole yhdentekevää turvapaikkakäsittelyn kannalta.

Samoin kysymys siitä, kuka Alia on lähestynyt – shiiamilitia vai yksittäinen henkilö – on tärkeä. Lainsäädännön mukaan turvapaikan myöntämisen edellyttämää vainoa voivat harjoittaa viralliset tahot, jollaiseksi myös shiiamilitiat voidaan laskea. Yksittäiset henkilöt eivät kuitenkaan ole tällaisia virallisia tahoja, joten yksittäisen henkilön esittämä varoitus tai edes uhkaus ei oikeuta turvapaikkaan, kun taas virallisen tahon esittämä uhkaus voi sellaiseen oikeuttaa.

Huomioon pantavaa Aliin tapauksessa on myös se, että Ali kertoo puhuttelupöytäkirjan mukaan arvostelleensa uskonnollisia johtajia ja shiiamilitioita. Hän myös kuvailee itseään uskonnottomaksi. Sekä poliittinen mielipide että uskonto ovat mahdollisia vainon syitä ja siksi myös syitä turvapaikkaan. Näihin ei kuulustelussa kuitenkaan juurikaan puututa.

Alilta kysytään kyllä, oliko hän arvostellut uskonoppineita ja militioita aiemmin. Häneltä ei kuitenkaan kysytä sitä, milloin ja miten hän oli alkanut muodostaa poliittisia tai uskonnollisia mielipiteitään ja mahdollisesti ilmaista niitä. Miksi Alin poliittisuutta tai uskonnollisuutta ei ole selvitetty, vaikka ne ovat turvapaikan mahdollisia edellytyksiä?

Ehkä puhuttelupöytäkirjan järkyttävin asia tulee sen lopussa. Kuulustelija tiivistää Alin kertomuksen ja kysyy, onko tällä vielä jotain lisättävää. Ali vastaa:

”Ei ollut pelkästään yksi räjähdys. Paljon oli tapahtunut.” (PP)

Sitten haastattelu päättyy.

Ali on siis selkeästi ilmaissut, että aiheeseen liittyy paljon muutakin, mitä hän ei vielä ole kertonut. Kuulustelija ei kuitenkaan enää palaa tähän. Hän ei kysy, mitä Ali lausahduksella tarkoittaa tai mitä muuta on tapahtunut.

Edelleenkään emme tiedä vastausta tähän kysymykseen, mutta se olisi saattanut muuttaa Aliin elämän suunnan.

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän kävi Alin luvalla tämän turvapaikka-asiakirjat* läpi selvittääkseen tarkemmin, mistä tapauksessa on kyse.

*Puhuttelupöytäkirja (PP), Maahanmuuttoviraston päätös (MP) ja Hallinto-oikeuden päätös (HP). Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei. Päätöksestä käyvät ilmi myös siihen liittyvät perustelut. Hallinto-oikeuden päätös tehdään siinä tapauksessa, jos kielteisen päätöksen saanut hakija valittaa päätöksestä Hallinto-oikeuteen.

---

***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

Ihmishengillä voi tehdä politiikkaa – ja kiittää itseään

Maahanmuuttovirasto Migrin vakiolauseita negatiivisissa turvapaikkapäätöksissä on “pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”. Kysymme nyt, onko pelko poliittisesti perusteltua.

Perussuomalaisten vaatimuksesta turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty useilla kymmenillä toimenpiteillä ja tuloksia on tullut, kehuu Sampo Terho (PS). Hän korostaa mm myös sitä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on tehokkaampaa kuin koskaan. (ST)

 

“Myös päätösten laatu on parantunut ja yhä pienempi prosentti saa oleskeluluvan, eli jotain on siis tehty ihan oikein. Loppuvuodesta 2015 hallitus julkaisi usean kohdan ohjelman, jossa luvattiin lisää kiristyksiä” Juho Eerola (PS) eduskunnassa 23.2.2017 (ET)

 

“Suomessa ihmisoikeuksien rapautuminen näkyi viime vuonna kiristyksinä turvapaikkapolitiikassa”. (Amnesty Internationalin raportti) “Turvapaikkapolitiikan päätavoite on nykyään, että henkensä edestä pakenevat eivät eksyisi ainakaan Suomeen” (Frank Johansson, Amnesty Internationali Suomen osaston toiminnanjohtaja) (AI)

 

“.. Ennen näissä tilanteissa olisi myönnetty väliaikainen oleskelulupa tai humanitaarinen suojelu, mutta Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei ihmisyyttä kunnioita.” Ville Niinistö (Vihr.) (VN)

 

“..Ja tällä ihmisoikeuksia rapauttavalla kehityksellä on inhimillinen hinta. Se näkyy nyt Helsingin keskustassa, jossa turvapaikanhakijat ovat kaksi viikkoa yöpyneet pakkasessa”. Ozan Yanar (Vihr.) (ET)

 

Turvapaikanhakijoiden itsetuhoisuus huolestuttaa viranomaisia. Vastaanottokeskukset raportoivat vuonna 2016 yhteensä 58:sta itsemurhan yrityksestä, kertoo Maahanmuuttovirasto Migri. (HSA).

Turvapaikan saaminen Suomesta on siis vaikeampaa kuin aikaisemmin. On arvokysymys, pidetäänkö tätä hyvänä vai huonona asiana. Sitä hyvänä pitävät tahot kiittelevät turvapaikkapolitiikkaa “järkeväksi” ja “oikeaksi”, huonona taas huomauttavat, että siitä puuttuu ihmisyys ja se rankaisee henkensä edestä pakenevia ihmisiä.

Selvää on kuitenkin, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty useilla kymmenillä toimenpiteillä. On huolestuttavaa havaita, mitä on tapahtunut turvapaikkahakemusten käsittelylle ja päätöksenteolle viimeisen kahden vuoden aikana. Suomessa kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuoden 2016 kolmannen neljänneksen turvapaikkapäätöksistä kielteisiä ja rauenneita päätöksiä oli Suomessa 72 %, Tanskassa 34 %, Ruotsissa 27%, Norjassa 22%.  (EST, ST)

 

Turvapaikkaprosessia on kiristetty askel askeleelta. Ns. vetovoimatekijöitä on haluttu karsia mm. seuraavasti:

• Suomen maalinjauksia on kiristetty erityisesti Irakin, Afganistanin ja Somalian osalta (MV2, HE, YLEU)
• Humanitaarisen suojelun perusteella ei myönnetä enää oleskelulupia (HE, YLEU)
• Toissijaisen suojelun myöntämistä on tiukennettu (YLEU)
• Perheenyhdistämistä on vaikeutettu (YLE, NL)
• Turvapaikkapuhuttelun aikaa on rajoitettu (OA)
• Oikeudellista apua on rajoitettu (TS, NL)
• Turvapaikkapäätösten valitusaikoja on lyhennetty (TS, NL)
• Tuomioistuinkäsittelyn nopeuttamiseksi ratkaisukokoonpanoja on supistettu (ST)
• Irakin kanssa ei ole palautussopimusta, mutta pakkopalautuksia tehdään (PR, IL)

Nämä muutokset ovat osaltaan yhdessä johtaneet tilanteeseen, jossa Suomi näyttäytyy hyvin kyseenalaisessa valossa ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen. Risuja on tullut mm oikeuskanslerilta maahanmuuttovirastolle (OK) sekä YK:lta ja Amnestyltä Suomelle (YK, AI). Myös korkein hallinto-oikeus on joutunut pakkokeinoin turvaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa (KHO).

Ruusuja sen sijaan ovat antaneet itse itselleen mm pääministeri (JS), sisäministeri (ET), sisäministeriö (SM), maahanmuuttovirasto (HU), perussuomalaiset (ST, ET) sekä poliisi (IL).

 

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion kommentti lakimuutoksista ja niiden seurauksista:

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio totesi turvapaikanhakijoille vieraillessaan mielenosoituksessa 17.2.2017 (vapaa käännös englannista):

se mikä on muuttunut, on turvapaikanhakijoiden määrä, ja se, että viimeisen kahden vuoden aikana lait ovat muuttuneet enemmän kuin koskaan 20 vuotisen urani aikana… Sen jälkeen kun moni teistä tuli Suomeen, laki on muuttunut paljon. Kun laki muuttuu, sitä sovelletaan heti niihin, jotka ovat odottaneet jo aikaisemmin. Lakimiehenä olen sitä mieltä, että olisi reilua että lakimuutokset koskisivat vain niitä, jotka anovat turvapaikkaa muutoksen jälkeen. Mielestäni on raakaa, että lakia sovelletaan takautuvasti. Sitten on tietenkin se kysymys, mikä on oikeusavun taso. Meillä oli ennen 75 työntekijää, viime vuonna yli 500 työntekijää, tekemässä ratkaisuja, ja oli kova paine tehdä päätöksiä nopeasti. Olen varma siitä, että vaikka olemme tehneet parhaamme, olen varma että jotkut päätöksistämme eivät ole olleet oikein.

(SD video, HS, HE, OK)

 

Esimerkki yhdestä lainmuutoksesta ja menettelystä maahanmuuttovirastossa:

Laki humanitaarisesta suojelusta poistui ulkomaalaislaista 16.5.2016 (HE). Maahanmuuttovirasto jätti tarkoituksellisesti osan turvapaikkahakemuksista odottamaan kyseistä lakimuutosta. Tällä hetkellä maahanmuuttovirastolla on edelleen käsittelemättä noin 2000 turvapaikkahakemusta vuodelta 2015. Oikeuskanslerin toimesta maahanmuuttovirastoon tehtiin tarkastus, jonka päätöksessä 3.2.2017 todetaan mm seuraavaa: “keväällä 2016 Maahanmuuttovirastossa oli ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan osaa turvapaikanhakijoiden hakemuksista ei saanut esitellä eikä niitä koskevia päätöksiä tehdä. Esittelykielto oli koskenut hakemuksia, joiden perusteella näytti, että turvapaikkaa ei voitaisi myöntää, mutta joiden kohdalla humanitaarinen suojelu olisi voinut tulla kysymykseen. Näiden hakemusten käsittely oli jätetty odottamaan lainmuutosta, jonka myötä humanitaarisen suojelun kategoria poistui ulkomaalaislaista.” (OK, s.2) . “Turvapaikkayksikön virkamiehiä hätkähdytti kovasti se, että viraston johto kielsi tammikuun lopulla soveltamasta silloin vielä voimassa ollutta ulkomaalaislain säännöstä humanitaarisesta suojelusta. Perusteena oli se, että eduskunnan käsittelyyn oli tulossa hallituksen esitys pykälän kumoamiseksi”, (OK, s.8)

 

Herättääkö tämä luottamusta?

Eikö Suomi100 voisi säteillä ihmisoikeuksia kunnioittavana oikeusvaltiona aikana, jolloin viha ja muukalaispelko valtaavat alaa ja politiikkaa tehdään ihmishengillä? Arvoisat päättäjät, odotamme toimenpiteitänne.

 

Lähteet:

 

(AI) Amnesty International. Amnestyn vuosiraportti. Vastakkainasettelun politiikka uhkaa romuttaa ihmisoikeudet. 20.2.2017. https://www.amnesty.fi/amnestyn-vuosiraportti-vastakkainasettelun-politiikka-uhkaa-romuttaa-ihmisoikeudet/

 

(EST) Eurostat. Statistics Explained. File: First Instance Decisions by outcome and recognition rates, 3rd quarter 2016. http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:First_instance_decisions_by_outcome_and_recognition_rates,_3rd_quarter_2016.png

 

(ET) Ozan Yanar. Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksista. Eduskunnan täysistunto. 23.2.2017 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2017+2.2.aspx

 

(HE) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta HE 2/2016 http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160002

 

(HS) Ossi Mansikka. Maahanmuuttovirasto tapasi hämmentyneitä mielenosoittajia rautatientorilla. – ylijohtaja Vuorio “turvapaikkapäätöksissä on varmasti tehty myös virheitä”. Helsingin Sanomat. 17.2.2017 http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005092013.html

 

(HSA) Anu-Elina Eravasti, Karoliina Liimatainen. Turvapaikanhakijoiden itsetuhoisuus huolestuttaa viranonomaisia – syksyllä vastaanottokeskuksissa oli kymmeniä itsemurhan yrityksiä. Helsingin Sanomat 20.2.2017.

 

(HU) Kiira Koskela. Maahanmuuttovirasto vastaa kohuun: päätökset oikeita, turvapaikanhakijoiden profiili muuttunut. Helsinginuutiset. 5.9.2016 http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/430489-maahanmuuttovirasto-vastaa-kohuun-paatokset-oikeita-turvapaikanhakijoiden-profiili

 

(IL) Tuula Malin. Poliisi urakoi – tammikuussa maasta poistettiin 419 ihmistä, joista 187 lähti vapaaehtoisesti. Iltalehti 25.2.2017. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702242200076439_uu.shtml

 

(JS) Juha Sipilä. Pääministerin ilmoitus lainsäädännön valmistelusta. Blogi. 21.2.2017 http://www.juhasipila.fi/blogi/2017/02/21/16385

 

(KHO) Asianajajaliitto: KHO joutui turvaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa poikkeuskeinoin. MTV. 8.2.2017 http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asianajajaliitto-kho-joutui-turvaamaan-turvapaikanhakijoiden-oikeusturvaa-poikkeuskeinoin/6303410?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat

 

(MV) Maahanmuuttovirasto. Nopeutettu menettely. http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/hakemuksen_kasittely/nopeutettu_menettely

 

(MV2) Maahanmuuttovirasto 17.5.2016. Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/humanitaarista_suojelua_ei_myonneta_enaa_uudet_maalinjaukset_afganistanista_irakista_ja_somaliasta_67589

 

(NL) Niina Laajapuro. Satavuotias Suomi menee ihmisoikeuksissa siellä, missä aita on matalin. Blogi. Amnesty International. 25.2.2017 https://www.amnesty.fi/satavuotias-suomi-menee-ihmisoikeuksissa-sielta-missa-aita-matalin/?utm_source=FBPAGE&utm_medium=Social&utm_content=20170226080000&utm_campaign=Amnesty

 

(OA) Edilex. Oikeusasiamies piti maahanmuuttoviraston näkemyksiä ja niistä ilmentyvää asennetta selvästi hyvän hallinnon vastaisena. 23.2.2017 https://www.edilex.fi/uutiset/asiasanat/Hyv%C3%A4%20hallinto

 

(OK) Valtioneuvoston oikeuskansleri. Maahanmuuttoviraston menettely. Päätös Dnro OKV/8/50/2016 3.2.2017 https://www.okv.fi/media/filer_public/58/54/585432a2-fcec-44f5-9ee4-4089f3537d6e/okv_8_50_2016.pdf

 

(PR) Karoliina Liimatainen. Sisäministeri Risikko neuvotteli Irakin kanssa turvapaikanhakijoiden palautussopimuksesta. Helsingin Sanomat. 24.1.2017 http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005059126.html

 

(SD video) Stop Deportations Facebook ryhmä. Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion vierailu Helsingin mielenosoitukseen.Video. 17.2.2017 klo 10:35. https://www.facebook.com/SeisKarkotuksille/videos/1831879583766117/

 

(SM) Sisäministeriö. Maahanmuuttopolitiikka perustuu yhteisiin linjauksiin ja sopimuksiin. http://intermin.fi/maahanmuutto/maahanmuuttopolitiikka

 

Sisäministeriö. Maahanmuuttoon liittyviä keskeisiä lakeja ja asetuksia. http://intermin.fi/maahanmuutto/lainsaadanto

 

(ST) Sampo Terho. Turvapaikkapolitiikka on parantunut läpi koko prosessin. Perussuomalainen. blogeja verkossa. 24.2.2017. https://blogit.perussuomalaiset.fi/sampo-terho/turvapaikkapolitiikka-on-parantunut-lapi-koko-prosessin/

 

(TS) Turun sanomat. Turvapaikkapäätöksen valitusaika lyhenee, oikeusapu tiukkenee. 11.8.2016 http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2745538/Turvapaikkapaatoksen+valitusaika+lyhenee+oikeusapu+tiukkenee

 

(VN) Arno Rydman. Ville Niinistö:Näille turvapaikanhakijoille on annettava vähintään väliaikainen oleskelulupa. Verkkouutiset 13.2.2017 http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Ville%20Niinisto%20irakilaiset%20turvapaikanhakijat-61472

 

(YK) Turvapaikanhakijoiden kohtelusta moitteet Suomelle. – YK: huonoja lakimuutoksia. MTV. 7.12.2017. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/turvapaikanhakijoiden-kohtelusta-moitteet-suomelle-yk-huonoja-lakimuutoksia/6203000

 

(YLE) Jussi Virkkunen. Eduskunta hyväksyi ulkomaalaislain tiukennukset. – SDP:hen loikannut Tolppanen äänesti vastaan. Yle Uutiset 22.6.2016 http://yle.fi/uutiset/3-8978005

 

(YLEU) Jenny Matikainen. Maahanmuuttovirasto tiukensi linjaansa: Suomi ei voi olla houkuttelevampi kuin Ruotsi. Yle Uutiset. 17.5.2016 / päivitetty 17.1.2017 http://yle.fi/uutiset/3-8888528

 

---

***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

Kun ministeri valehtelee pakkopalautuksista ja poliisi tarjoaa rahaa

Suomella ei ole turvapaikanhakijoiden palautussopimusta Irakin kanssa. Siitä huolimatta…..

Poliisi tarjoaa rahaa turvapaikanhakijalle ”vapaaehtoisesta pakkopalautuksesta” ja ilmoittaa, että käytetään tarvittavia voimakeinoja

22.2.2017 Helsingin Sanomat uutisoi otsikolla ”Poliisi tarjosi Irakiin pakolla palautettavalle ”400-500” euroa vastineeksi hyvästä käytöksestä lentomatkalla” (HS1). Uutinen liittyi nuoren turvapaikanhakijan pakkopalautukseen Irakiin, johon hän ei halua suostua. Turvapaikanhakija ei ottanut rahaa vastaan vaan totesi, että hän ei tarvitse eikä halua rahaa.

Poliisi: Sinne lähtee nyt neljä poliisimiestä viemään häntä Irakiin.
Turvapaikanhakija: Minä en ole lähdössä. —
Poliisi: Jaa, no nyt se käytännössä on tilanne, että lähdettävä vaan on. Poliisinkin on seurattava näitä, tehtävä laillisten päätösten mukaan.  Siinä on poliisilla on mahdollisuus antaa hänelle semmosta kotimatkarahaa neljä-viissataa euroa mikäli hän käyttäytyy hyvin ja tekee yhteistyötä poliisin kanssa matkalla.
Turvapaikanhakija: Minä en halua rahaa enkä tarvitse rahaa, mutta minä en ole lähdössä.
Poliisi: Jaa jos yhteistyötä ei tehdä, niin silloin poliisin, tää on ihan vaan poliisilta tämmönen vapaaehtoinen tää raha elikkä silloin poliisin ei sitä myöskään tarvitse antaa. (SP)

Turvapaikanhakija toteaa myös, että hän ei tullut Suomeen rahan vuoksi vaan koska hän on uhattu Irakissa ja hänet tapetaan.

Turvapaikanhakija: En tullut Suomeen ottamaan rahaa ja mennä takaisin omaan maahan vaan minä tuli Suomeen koska minä olen uhattu ja minua tapetaan. (SP)

Poliisi ilmoitti tähän hänelle, että jos turvapaikkaa ei ole Suomesta myönnetty, niin hän ei voi jäädä mihinkään maahan oli se Suomi tai mikä tahansa muu maa. Poliisi ilmoitti myös, että käytetään tarvittavia voimakeinoja matkan toteuttamiseen.

Poliisi: Et siinä vaiheessahan se se toteutetaan sitä asiakkaan tahdosta riippumatta tämä palautus ja käytetään tarvittavia voimakeinoja sitten sitten sen käytännön matkan toteuttamiseen.
Turvapaikanhakija: Taas vaikka sidotte minua niinkuin olette aiemmin tehneet.
Poliisi: Niinkuin kuin sanoin tarvittavia voimakeinoja käytetään ja tuota. (SP)

Tästä keskustelusta on todisteena äänitallenne (SP). Tallenne on myös kirjoitettu kokonaisuudessaan auki tämän jutun lopussa.

Pakkopalautuksia ei tehdä, kertoo Paula Risikko turvapaikanhakijoille

Yllä oleva tapaus osoittaa aukottomasti, että Suomi palauttaa turvapaikanhakijoita Irakiin vastoin näiden tahtoa. 15.2.2017 sisäministeri Paula Risikko antoi kuitenkin täysin päinvastaista tietoa pakkopalautuksiin liittyen turvapaikanhakijoille vieraillessaan mielenosoituksessa Helsingin Kiasman edessä:

”Irakistahan on sanottu, että ei pakkopalautuksia vaan ainoastaan vapaaehtoisia paluita ja meillä on jonkin verran onnistunut nämä vapaaehtoiset palautukset ja se on hyväksi, mutta ei kaikki… kun tulee se lainvoimainen päätös se kielteinen päätös sen jälkeen pohditaan että miten se vapaaehtoinen paluu onnistuisi. Meillä on järjestö ja meillä poliisi hoitaa sitä. Ja ei meillä, meillä lähtökohtaisesti mietitään, mikä on ihmiselle parasta. Ja me toimimme täysin Suomen lainsäädännön mukaan.” (FR, HS2)

Pakkopalautuksia tehdään, kertoo Paula Risikko Suomi Ensin -mielenosoittajille

15.2.2017 turvapaikanhakijoiden tapaamisen jälkeen Paula Risikko siirtyi kadun toiselle puolelle tapaamaan Suomi Ensin -vastamielenosoittajia, joille hän kertoi:

”…ohjataan vapaaehtoiseen paluuseen… jos ei halua lähteä, siitä huolimatta, on erilaisia vaihtoehtoja. Meillä on myös käytössä pakkopalautuksia, meillä on poliisin järjestämiä palautuksia, sitten on myös poliisin hoitamia pakkopalautuksia”. (SE, ST)

Paula Risikko näyttää peukkua Suomi Ensin -mielenosoituksessa (SE).

Paula Risikko oli myös huolissaan Suomi Ensin -mielenosoittajien vilustumisesta, kertoi ymmärtävänsä heitä ja peukutti lähtiessään. Myös koiran pysyminen lämpimänä huolestutti.

 

Samaan aikaan turvapaikanhakijat seisoivat vakaana kadun toisella puolella pakkasessa vaatimassa oikeudenmukaista ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa turvapaikkamenettelyä sekä vastustamassa pakkopalautuksia ja siihen liittyvää liioiteltua voimakeinojen käyttöä
– nyt jo kaksi viikkoa päivämäärällä 23.2.2017.

Lähteet:
(FR) Finland and refugees 15.2.2017. Interior minister Paula Risikko visits the demonstration of the Iraqi asylum seekers. https://www.facebook.com/1575633929129069/videos/1753661674659626/
(HS1) Helsingin Sanomat 22.2.2017. Poliisi tarjosi Irakiin pakolla palautettavalle ”400-500” euroa vastineeksi hyvästä käytöksestä lentomatkalla. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005098981.html
(HS2) Helsingin Sanomat 17.2.2017. “Pyrin lisäämään ymmärrystä” – Sisäministeri Risikko kertoo, miksi vieraili turvapaikanhakijoiden ja vastustajien mielenilmauksissa.  http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005093089.html
(SE) Suomi Ensin 15.2.2017. Ministeri Paula Risikko. https://youtu.be/INfOC9v_mts
(SP) Suomi Poliisi missä ihmisoikeudet #irakilaispakolaisten. https://youtu.be/E7ud8AbBerM
(ST) Saku Timonen 17.2.2017. Profiloitumista. http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/02/17/profiloitumista/?_ga=1.23328890.1715975100.1454835308

Muuta asiaan liittyvää:
Helsingin Sanomat 22.12.2016. Suomi on aloittanut pakkopalautukset Irakiin –yksittäisiä palautuksia tehdään viikoittain. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005018286.html
Jussi Korhonen 17.2.2017. Suomi Ensin -häirikköjä putkaan – Huhtasaari kiitteli vielä eilen illalla. Seura. https://seura.fi/isanpikajuna/2017/02/17/suomi-ensin-laura-huhtasaari/?shared=7509-cee5b9fb-1
Maahanmuuttovirasto 22.2.2017. Turvapaikan hakeminen. http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen

Poliisin ja turvapaikanhakijan välinen keskustelu kokonaisuudessaan
Tämä on sanasta sanaan äänitallenteen sisältö. Poliisin osuus on merkitty P-kirjaimella, turvapaikanhakijan T-kirjaimella. Tulkki tulkkaa turvapaikanhakijan ja poliisin välisen keskustelun, mistä johtuen poliisi viittaa turvapaikanhakijaan sanalla “hän”.

P: Sinne lähtee nyt neljä poliisimiestä viemään häntä Irakiin.
T: Minä en ole lähdössä.
P: No siinä ei tässä vaiheessa sillä tota hänen omalla halullaan ole. Siinä on laillinen päätös taustalla niin poliisi voi laittaa sen täytäntöön. Viimeksi hän oli heittääntynyt hankalaksi siellä Oulun päässä, aikooko hän toistaa tämän täällä Helsingissä?
T: Tulen tekemään pahempaa, tulen rikkomaan lentokoneen. Minua ei käännytetä, että minä olen hakenut uudestaan turvapaikkaa, että tämä ei nytten ole oikein.
P: Tuota onko hänellä minkä verran matkatavaroita?
T: Minä sanoin, että minä en lähde matkoille.
P: No kysyn silti tarviiko hän matkalaukkuja tai muita matkaa varten, omille tavaroille?
T: Kyllä minulla on tavaroita, mutta miksi sinä edes kysyt minulta tämän kysymyksen? Minä en ole lähdössä.
P: Jaa, no nyt se käytännössä on tilanne, että lähdettävä vaan on. Poliisinkin on seurattava näitä, tehtävä laillisten päätösten mukaan.  Siinä on poliisilla on mahdollisuus antaa hänelle semmosta kotimatkarahaa neljä-viissataa euroa mikäli hän käyttäytyy hyvin ja tekee yhteistyötä poliisin kanssa matkalla.
T: Minä en halua rahaa enkä tarvitse rahaa, mutta minä en ole lähdössä.
P: Jaa jos yhteistyötä ei tehdä, niin silloin poliisin, tää on ihan vaan poliisilta tämmönen vapaaehtoinen tää raha elikkä silloin poliisin ei sitä myöskään tarvitse antaa.
T: En tullut Suomeen ottamaan rahaa ja mennä takaisin omaan maahan vaan minä tuli Suomeen koska minä olen uhattu ja minua tapetaan.
P: Ymmärtääkö hän sen, että jos sitä tuota turvapaikkaa ei ole täältä myönnetty niin silloin ei voi jäädä mihinkään maahan, oli se Suomi tai mikä tahansa maa. Näin se menee joka paikassa.
T: Okei jos Suomi ei myönnä minulle turvapaikkaa niin päästäkää minut täältä niin tiedän itse minne mennä. Siis minä pyydä  sitä että niin kuin Suomi otti aikoinaan vastaa että jos eivät turvapaikkaa halua minulle antaa niin ainakin päästäkää minut niin että samalla tavalla kuin tulin tänne niin voin lähteä täältä.  Ensinnäkin minun perhe ei ole Irakissa minulla ei ole ketään siellä, toiseksi että minut tapetaan heti Irakissa jos menen sinne.
P: Joo no näihin en ota kantaa näihin tuota hänen hänen sinällään hakemukseen hakemukseen, mutta niin kuin sanottu  niin poliisin on myös velvollisuus tehdä ja seurata näitä laillisia päätöksiä mitkä täällä tehdään  liittyen näihin turvapaikkahakemuksiin. Tänne ei ei ketään niinkun näiden laillisten päätösten jälkeen, ja sit kun on päätös siitä että henkilö palautetaan,  ei tänne Suomeen ole yhtään henkilöä jäänyt sen jälkeen. Et siinä vaiheessahan se se toteutetaan sitä asiakkaan tahdosta riippumatta tämä palautus ja käytetään tarvittavia voimakeinoja sitten sitten sen käytännön matkan toteuttamiseen.
T: Taas vaikka sidotte minua niinkuin olette aiemmin tehneet.
P: Niinkuin kuin sanoin tarvittavia voimakeinoja käytetään ja tuota. Me ei sitä haluta enkä usko, että hän sitä itsekään haluaa. Mutta jos on tarpeen niin näin tehdään. No tää on tullut hänen mielipide selväksi tähän asiaan. Onko hänellä jotain, mitä hän haluaa kysyä?
T: Tämä kirje mikä minulla on haluan ottaa siitä kuvia ja lähettää asianajajalle.
P: Hän voi tehdä näin. Tää paperi, mikä mulla on tää on pelkästään tää on S-ilmoitus elikkä tästä vaan näkyy  tämä kaikki mitä hänen tähän koko juttuunsa on, tää ei tää ei oo mikään päätös. Tämä on mulla mukana, tämä on tästä katoin nopeasti että minkälaisia  millaisia juttuja hänelle täällä on tämän hakuprosessin aikana on tapahtunut. Samoin tästä löytyy hänen henkilötiedot kun tultiin tänne. Mää en ole tavannut häntä henkilökohtaisesti aikaisemmin. Elikkä mä lähden itse ja kolme muuta poliisia lähtee lähtee, kaikkiaan neljä poliisia lähtee saattamaan häntä sinne Irakiin. Mutta jos hänellä ei ole nyt mitään kysyttävää niin me voidaan lopetella tähän.
T: Eikö tämä ole se kirje jossa lukee, että minua ei pitäisi käännyttää.
P: Siis puhuuko hän tästä paperista, joka minulla on tässä mukana?
T: Kyllä.
P: Ei tää on niin kutsuttu sekalaisilmoitus elikkä tähän on vaan kirjattu niinku jokaisesta hakijasta niin kirjataan tähän tulee henkilötiedot ja  eri päivämääriä ja aikoja mitä hänen hakuprosessissaan tapahtuu, tää on vaan tämmönen.
T: Minä haluan, että minun käännytyspäätöksestä niinkun itselleni kopion.
P: No hän on kyllä saanut sen, hän on saanut sen tiedoksi.
T: Siis minulla on kielteinen päätös, jonka sain maahanmuutovirastosta, mutta en ole saanut sieltä hallinto-oikeudesta sitä päätöstä.
P: Hallinto-oikeushan on itse vetänyt sieltä valituslupaoikeus on vedetty pois sieltä korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Onko vielä jotain muuta asiaan liittyen hänellä?
T: Ei ole, mutta selitä hänelle tulkki, että tätä henkilöä ei pysty käännyttämään, hän ei ole lähdössä.
P: Joo tuota, oikei, minä pidän puhelimen päällä, mutta lopetetaan hänen kanssaan, tähän tulee toinen asiakas hetken päästä. Kiitoksia tässä vaiheessa, mutta pidetään tämä auki.

He sanoivat, että minä olen petturi

Alaa on Etelä-Irakista, Basrasta Suomeen turvapaikanhakijana tullut nuori tietokoneinsinööri, joka on työskennellyt vuosia ulkomaisten yhtiöiden palveluksessa. Hän on sunnimuslimi, mutta kaupungissa, jossa hän asui, on enemmistö shiiamuslimeja.

Maahanmuuttovirasto (Migri) kuvaa päätöksessään shiiojen ja sunnien ristiriitoja ja toteaa päätöksessä kahteen kertaan:

“Yksityishenkilön turvallisuus voi Basrassa joutua uhatuksi lähinnä sellaisessa tilanteessa, että hän toimii vastoin shiamuslimien arvoja ja normeja.”

Tästä ei Alaan tapauksessa kuitenkaan ole lainkaan kysymys. Kysymys on siitä, että shiiamilitia vainoaa systemaattisesti henkilöitä, jotka ovat olleet ulkomaalaisten palveluksessa tai tekemisissä heidän kanssaan.

MigriLeaksin hallussa on useita turvapaikkapäätöksiä, joista selviää, että Alaa ei ole ainoa ulkomaalaisten kanssa työskennellyt ja vainosta raportoinut (ks. myös Mohammedin tapaus).  Maahanmuuttovirasto kuitenkin toteaa Norjan maahanmuuttoviraston maapalvelun raporttiin vedoten, että tilanne on muuttunut ja vaino on loppunut sen jälkeen, kun USA vetäytyi Irakista vuonna 2011. Valitettavasti kyseisessä raportissa ei eritellä, mistä tieto vainon päättymisestä on peräisin.

Alaa kertoo työskennelleensä sekä amerikkalaisessa että englantilaisessa yrityksessä tietotekniikkainsinöörinä. Hänellä on todisteena yrityksen ID-kortti sekä palkkatodistuksia. Syyskuussa 2015 shiiamilitia aktivoitui ja ulkomaisissa yrityksissä työskentelevät alkoivat saada uhkauksia.

Alaa kertoo turvapaikkapuhuttelussa:

“Syyskuussa aloin olemaan paljon varovaisempi, sillä syyskuun viimeisellä viikolla kuultiin, että ihmisiä siepataan jatkuvasti. Sitten lokakuussa tilanne oli rauhallinen ja olin menossa kauppaan ostoksille ja puhelin soi. Puhelu tuli kansainvälisestä numerosta, ja kysyivät minua nimeä. Kysyivät miksi olen petturi ja teen töitä ulkomaalaisten kanssa. Tämä henkilö sanoi, miksi olen petturi, vakooja, ilmiantaja ja miksi teet ulkomaalaisille töitä. He sanoivat, että he tietävät minusta kaiken ja tämän jälkeen laitoin puhelimen kiinni. Kävin ostoksilla ja palasin kotiin.”

Jäljempänä palataan myös uhkauskirjeeseen, jonka Alaa sai. Edellä kerrottuun uhkauspuheluun Maahanmuuttovirasto otti kantaa näin:

“Maahanmuuttovirasto hyväksyy kertomasi perusteella tosiseikkana saamasi uhkauspuhelun ja -kirjeen. Edellä esitetyn kokonaisuuden perusteella Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan hyväksy tosiseikkana, että uhkaus olisi nimenomaisesti kohdistettu sinuun, vaan kyseessä oli yleisesti kaikille ulkomaalaisten kanssa työskenteleville jaettu uhkaus.”

Siis toisin sanoen, henkilökohtainen puhelu ja henkilöön kohdistuva uhkaus ei Maahanmuuttoviraston mielestä ole henkilökohtainen uhkaus, koska vastaavanlainen on esitetty myös joillekin muille.

Alaa jatkaa turvapaikkapuhuttelussa kertomustaan:

“En välittänyt puhelinsoitosta ja samana päivänä kello 23.30 ne ampuivat meidän taloa kohti ja olimme alakerrassa nukkumassa ja menimme vanhempien makuuhuoneeseen piiloon. Sitten kuului räjähdyksen ääniä ja ikkunat meni rikki. Meitä pelotti kovasti, koska emme tienneet, mitä oli tapahtumassa. Sen jälkeen soitin luotettavalle ystävälle ja hän sanoi, ota perheesi ja tule minun luokseni. Meni yksi tunti, ennen kuin uskalsin liikkua, koska en tiennyt kuka on puutarhassa. Se pommi, joka aiheutti räjähdyksen oli käsikranaatti ja militantit käyttävät niitä. Tarkistettiin, että pimeässä puutarhassa ei ole ketään, ja läksimme sitten kaverini luo. Kun oltiin oltu perheen kanssa ystävän luona yötä ja niin aamulla isä sanoi, että meidän pitää mennä kotiin hakemaan tärkeitä tavaroita ja rahaa kotoa. Lähdettiin aamulla klo 10.00-10.30 kotiin, niin meidän talon aidoilla ja pienessä mökissä talon seinään oli maalattu vaaditaan verta. Kysyimme naapureilta kuka on sen kirjoittanut, ja he sanoivat, etta mustiin pukuihin pukeutuneet miehet. Jäin ottamaan kuvia talon ulkopuolelle. Isä meni sisään ja löysi sisältä uhkauskirjeen [shiiamilitialta], jossa solvattiin minua. Uhkauskirjeessä oli aluksi koraanin sanoja ja heidän logo ja siinä sanottiin, että teet englantilaisilla ja amerikkalaisille töitä ja olet petturi ja sinulta leikata pää poikki, ja sinulla on 48 tuntia aikaa lopettaa työt ulkomaalaisille. Isä meni sisään ja otti kuvia rikkonaisista paikoista ja ikkunoista ja isä sanoi, että meidän pitää mennä tekemään poliisilaitokselle rikosilmoitus.”

Päätöstekstissään Maahanmuuttovirasto kyllä mainitsee taloon ampumisen, mutta ohittaa käsikranaatin heiton kokonaan. Alaa on esittänyt todisteena kuvia talosta ja vaaditaan verta -tekstistä hyökkäyksen jälkeen. Maahanmuuttovirasto toteaa, että kopioina niiden todistusarvo on kuitenkin heikko.

Alaan isä halusi tehdä hyökkäyksestä rikosilmoituksen poliisille. Poliisiasemalla ei kuitenkaan heitä autettu, vaan poliisiupseeri kehotti perhettä lähtemään pois.

Alaa kertoo turvapaikkapuhuttelussa edelleen:

“7 minuuttia sen jälkeen, kun olimme lähteneet poliisilaitokselta pois ja 150 m poliisiasemalta tuli auto, jonka ikkunat olivat tummentuneet ja henkilöt tulivat autosta aseiden kanssa ja ne löivät minua ja isääni takaraivoon aseenperällä ja sen jälkeen minut laitettiin autoon. Päähäni laitettiin pussi, jotta en näe mitään. Kun minua lyötiin päähän, menetin tajuntani ja heräsin siihen, kun minä istuin väärinpäin tuolissa kädet ja jalat sidottuina ja pussi päässä. Tässä vaiheessa en tiennyt, mitä minun isälle on tapahtunut. Huoneeseen tuli 2 henkilö, päättelin sen äänistä. He ottivat kaikki minun vaatteeni pois, jättivät vain pikkuhousut jalkaani. He sanoivat, että minä olen petturi, miksi minä teen töitä ulkomaalaisille. Kaksi henkilö nimittelivät ja haukkuivat minua koko ajan, olin petturi ja agentti ja siellä haisi tupakan haju. He olivat polttaneet tupakkaa ja he sammuttivat tupakan minun selkääni. Siellä kuului ihmisten itkua ja huutoa. Tämä tapahtui usein, kuului huutoa ja sitten hiljeni. He koko ajan pahoinpitelivät minua. Löivät avokämmenillä minua ja jollain kepillä jalkoihin. Sitten he jatkoivat koko ajan tupakan sammuttamista selkääni ja monesti pyysin heitä lopettamaan sen. Menetin myös monesti tajuntani. Pahoinpitely jatkui koko ajan ja he kysyivät mitä tietoa sinä saat ja levität näille yrityksille. Sanoivat myös, että sinulla on sisko, joka työskentelee Englannin konsulaatissa ja he myös tiesivät siskon nimen. Monesti minä tarvitsin mennä vessaan, mutta he eivät antaneet minun mennä vessaan, vaan jouduin virtsaamaan omaan paikkaani. He sanoivat, että olen sika ja sinä ansaitset tämän.He sanoivat, että he ovat varma, että sinä ja sisko olette vakoojia, koska siskoni on tehnyt työtä englannin konsulaatissa ja hän on saanut Englannissa turvapaikan.”

Alaa vapautetaan 60 000 dollarin lunnaita vastaan. Hänellä oli hyvä palkka ja shiiamilitia tiesi sen. Viiden päivän kidnappauksen jälkeen omaiset löysivät hänet aavikolta tien vierestä shiiamilitian ilmoittamasta paikasta.

Maahanmuuttovirasto toteaa, että:

“Kertomasi sieppauksesta ja siitä vapautumisestasi oli yleisluontoinen. Esitit lääkärinlausunnon kertomasi tueksi liittyen tupakalla polttamiseen. Sen todistusarvo on kuitenkin olematon, koska jälkien alkuperästä tai etenkään niiden tekjästä ei sitä kautta voida saada selvyyttä. Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana, että shiiamilitia — olisi siepannut sinut.”

Maahanmuuttovirasto siis katsoo kokonaisuutena, että Alaa ei ole saanut henkilökohtaista uhkausta. Nimellä soitettu uhkauspuhelu ja nimelle osoitettu uhkauskirje ovat yleisluontoisia eivätkä kohdistu henkilöön. Käsikranaattia ei ole olemassa, taloon ampumista kylläkin. “Verta vaaditaan”-tekstiä aidassa ja talon vaurioita ei ole olemassa, koska kuvilla maahanmuuttoviraston mielestä ei ole todistusarvoa. Tupakan sammuttamisesta johtuvilla selässä olevilla arvilla ei ole todistusarvoa, koska tekijää ei voi nimetä.

Maahanmuuttovirasto katsoo, että ammattiin liittyvä uhka poistuu lopettamalla kyseisen ammatin harjoittamisen.

“Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana, että sinut tapettaisiin tai olisit muuten vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi palatessasi kotimaahasi. Pelkosi ei ole siten objektiivisesti perusteltua.”

Alaa sai marraskuussa 2016 Maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen. Poliisin kertoessa päätöksestä Alaa totesi olevansa väsynyt taistelemaan oikeuksistaan ja allekirjoitti suostumuksen vapaaehtoiseen paluuseen. Hän kertoi tästä vastaanottokeskuksessa joillekin turvapaikanhakijoille, mutta ei ilmoittanut asiasta perheelleen. Muutamien päivien päästä perheelle tuli nimetön puhelinsoitto. Siinä uhattiin, että jos Alaa palaa Irakiin, hänet tapetaan petturina. Alaa ilmoitti asiasta poliisille. Todennäköinen  tiedon vuotaja Irakiin asuu vastaanottokeskuksessa ja on tiedossa.

Alaa sai hyvän lakimiehen. Asia on hallinto-oikeudessa.

---

***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***

Odota tai tapamme sinut

Mohamad saapui perheineen Suomeen syksyllä 2015. Perheeseen kuuluvat Mohamadin vaimo ja seitsemän lasta. Syksyllä 2016 Mohamadille, hänen vaimolleen ja viidelle alaikäiselle lapselle myönnettiin turvapaikka, mutta kaksi täysi-ikäistä lasta, 23-vuotias Nour ja 19-vuotias Fatimah, saivat kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Helsingin Sanomat uutisoi tapauksesta tänään ja MigriLeaks analysoi perheen turvapaikka-asiakirja. Analyysi viittaa siihen, että toisin kuin Maahanmuuttovirasto (Migri) on tulkinnut, uhka koskee koko perhettä, myös täysi-ikäisiä Nouria ja Fatimah’a.

Pääasiallinen vainon kohde Irakissa oli Mohamad. Mohamad oli toiminut yhteistyössä yhdysvaltalaisten kanssa. Vuodesta 2012 lähtien hän oli saanut useita uhkauksia, joista yksi, luodin sisältänyt kirje, toimitettiin vuonna 2013 perheen kotiovelle. Kesällä 2015 Mohamadia ammuttiin. Tämän Migri hyväksyy tosiseikkana.

Kuitenkin myös Mohamadin perhettä oli uhattu. Mohamad tai hänen perheenjäsenensä uhattiin siepata kesällä 2013. Keväällä 2015 vanhin poika Nour yritettiin kaapata. Myöhemmin samana vuonna hänen vaimonsa ja tyttärensä uhattiin siepata, raiskata ja tappaa.

Huolimatta kaikkiin perheenjäseniin kohdistetusta uhkauksesta, Migri väittää, ettei Nouria ”ole missään vaiheessa uhattu” (NMP). Migri ei myöskään pidä Nourin sieppausta tosiasiana. Tämä siitäkin huolimatta, että tapahtuneen jälkeen isä Mohamadille soitettiin ja sanottiin, että Nour oli onnistunut ”säilyttämään henkensä sattumalta” (MPP).

Lisäksi Nourin päätöksestä tehdystä valituksesta käy ilmi, että tapauksen silminnäkijöiden mukaan toinen Nourin perään juosseista miehistä oli aseistettu ja huusi tämän perään: ”odota tai tapamme sinut” (NV).

Mohamadin vaimon ja tyttären raiskausta ja tappoa koskevan viestin Migri hyväksyy tosiasiana. Migri kuitenkin toteaa Fatimah’lle, että ”[s]inua ei ole nimetty isäsi saamassa uhkauksessa, vaan sinuun on viitattu isäsi tyttärenä” (FMP).

Näin Migri antaa ymmärtää, että koska Fatimah’a ei mainittu viestissä nimeltä, hän ei ole vaarassa. Fatimah’lla on vain yksi sisko, joka oli uhkausviestin tullessa vuoden vanha. Näin ollen on todennäköistä, että tyttäreen kohdistettu raiskausuhkaus koski nimenomaan Fatimah’a.

Fatimah on 19-vuotias, eikä hän ole koskaan asunut omillaan. Naimattomat, nuoret naiset eivät asu Irakissa ilman perhettä. Kuten Migrikin toteaa:

”Olet nuori yksinäinen nainen ja ilman sosiaalista turvaverkkoa olisit Irakissa haavoittuvassa asemassa.” (FMP)

Migri kuitenkin käännyttää Fatimah’n Irakiin sillä perusteella, että hänellä on siellä sukua, ”setiä, enoja ja tätejä” (FMP). Suku ei kuitenkaan enää suostu pitämään yhteyttä Fatimah’n tai tämän perheeseen, sillä he pelkäävät Mohamediin kohdistuneen uhan kohdistuvan silloin myös heihin:

”He [sukulaiset] eivät suostu ottamaan minua vastaan, koska eivät halua aiheuttaa itselleen hengenvaaraa.” (FPP)

Tämä kertoo lisää siitä, että uhka koskee koko perhettä.

Tästä huolimatta täysi-ikäisiltä lapsilta evättiin turvapaikka. Ainoa syy tähän näyttää olevan se, että he – vastoin kuin heidän turvapaikan saaneet pikkusisaruksensa – ovat täysi-ikäisiä. Lisäksi vaikka olisikin niin, että turvapaikkaperusteet eivät Nourin ja Fatimah’n kohdalla täyttyisi, Migrin olisi mahdollista myöntää heille oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi.

Sen sijaan perheenjäseniä ollaan nyt erottamassa toisistaan ja kahta lapsista lähettämässä epävakaaseen maahan, jossa heillä ei ole kotia, työtä, perhettä tai muutakaan turvaverkkoa.

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopistossa. Tätä juttua varten hän analysoi perheen turvapaikka-asiakirjat*.

*Mohamadin puhuttelupöytäkirja (MPP), Nourin puhuttelupöytäkirja (NPP), Fatimah’n puhuttelupöytäkirja (FPP), Mohamedin, hänen vaimonsa ja alaikäisten lasten maahanmuuttoviraston päätös (MMP), Nourin maahanmuuttoviraston päätös (NMP), Fatimah’n maahanmuuttovirason päätös (FMP), Nourin valitus hallinto-oikeudelle (NV), Fatimah’n valitus hallinto-oikeudelle (FV).

Puhuttelupöytäkirja on turvapaikkahaastattelun yhteydessä laadittava dokumentti, josta haastattelun kulku sekä kysytyt kysymykset ja vastaukset käyvät ilmi. Maahanmuuttoviraston päätös on päätös siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka vai ei. Päätöksestä käyvät ilmi myös siihen liittyvät perustelut. Turvapaikanhakijalla on oikeus valittaa maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeudelle.

---

***Asiallliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita ja julkaistaan. Hyväksymme myös kritiikkiä, mutta emme hyväksy rasistisia tai muita syrjiviä ilmaisuja.***