KYSYMYS MIGRILLE: MITEN KORJAATTE TULKKAUSVIRHEIDEN SEURAUKSET?

Ei riitä, että vain tulevat hoidettaisiin paremmin. Vääryyttä kärsineiden oikeusturva on varmistettava!

Konteksti

Maahanmuuttoviraston sisäinen selvitys

Sisäministeri Kai Mykkäsen tilaama Maahanmuuttoviraston sisäinen selvitys  turvapaikkapäätöksentekoon ja –menettelyyn liittyen  [1] julkaistiin sisäministeriön seminaarissa 14.6.2018 [2]. Migrin oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helingon mukaan selvitys oli tehty virkamiestyönä kiireen ja paineen keskellä. Positiivista on se, että Maahanmuuttovirasto tunnustaa tehneensä virheitä ja lupaa kehittää toimintaansa. Kiire ja paine kuitenkin näkyy. Raportissa on monissa kohdin menty yli siitä, missä aita on matalin. Pienellä aineistolla on tehty yleistyksiä, joita ei voida pitää luotettavina eikä uskottavina.

Seminaarissa todettiin, että 10.6.2018 oli käsittelyssä:

  • 2710 uusintahakemusta
  • 5131 tapausta hallinto-oikeudessa
  • 1030 tapausta korkeimman hallinto-oikeuden prosessissa

Jopa 8871 turvapaikanhakijaa halusi siis asiansa tutkittavan paremmin. He eivät olleet tyytyväisiä asiansa käsittelyyn Migrissä tai heillä oli uutta tietoa tilanteestaan.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan haastattelu

Haastatteluvideo kertoo karua kieltä siitä, millä tasolla turvapaikanhakijan oikeusturva on ollut

Suppea aineisto, rohkeat johtopäätökset

Sisäministeriö kehuu nettisivuillaan, että Migrin selvityksen perusteella turvapaikkamenettelystä löytyi kehitettävää, muttei systemaattisia virheitä  [4].  Hanna Helinko puolestaan totesi seminaarissa tulkkauksen osalta, että ’Niissä tapauksissa, joissa on vedottu tulkkausvirheeseen ja tallenne on kuunneltu, on havaittu, että kyse on useimmiten ollut yksittäisestä sanasta, ilmaisusta tai termistä, jolla ei ole merkitystä kansainvälistä suojelua koskevan asian ratkaisulle.’ (raportin kohdat 2.7-2.10 [1]).

Johtopäätökset perustuvat selvityksen aineistoon, jossa 70 äänitallenteen ja puhuttelupöytäkirjan yhdenmukaisuus oli määrä tarkistaa. Kiireessä valittiin 55, joista vain 30 vertailua saatiin tehtyä.

Purkutallenteista  (raportti s. 21 [1]):

  • “10 ei voitu verrata, koska pöytäkirja ei ollut vielä valmistunut. “
  • “9 tallennetta koski pöytäkirjan tallennusvaihetta, joten niitä ei voitu vertailla sanatarkasti pöytäkirjaan”
  • “4 osalta oli teknisiä ongelmia, jotka estivät vertailun.”.

Raportissa esitellään näistä kolme tapausta. Migrin esittämät luvut eivät täsmää keskenään. Kokonaismääräksi tulee 53.

Voiko tästä aineistosta tehdä mitään johtopäätöksiä? Tuskin. Nämä 30 tapausta muodostavat 0,3%  käsittelyssä olevasta 8871 tapauksesta.

Tulkkien osaamisen tasolla on vaikutusta päätöksiin

On hienoa, että Migri on nyt tunnustanut tulkkausongelman: ’Erityisesti irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua syksyllä 2015 oli haasteena riittävän määrän osaavia tulkkeja löytäminen. Arabian kielen tulkeista oli pulaa ja tulkkien saatavuus vaikutti turvapaikkaprosessin kestoon. Tulkkeja, joista ei ollut aikaisempia kokemuksia, oli paljon’ (raportti s. 21 [1]). Migri myöntää myös, että tulkin suomen kielen taidolla on merkitystä puhuttelussa. Se voi vaikuttaa paitsi puhuttelupöytäkirjan sanavalintoihin, myös yleiskuvaan ja puhuttelijalle jäävään mielikuvaan puhuteltavasta.

Onko todella niin, että näissä puhutteluissa on ollut kysymys vain ”yksittäisen sanan, ilmaisun tai termin väärin tulkkauksesta, jotka eivät ole vaikuttaneet päätöksentekoon”? Me, jotka olemme paljon puhuttelupöytäkirjoja lukeneet, olemme huomanneet, että tulkkausvirheet ovat yleisiä ja vääristävät turvapaikanhakijan kertomusta ja päätöksentekoa. Pahimmassa tapauksessa haastattelupöytäkirjat ovat olleet sekavia ja jäsentymättömiä, ja sellaisen perusteella on tietenkin helppo antaa kielteinen päätös. Kun Migri itsekin toteaa, että tulkkauksen laadussa on ollut ongelmia, niin olisiko ollut uskottavampaa myöntää, että tulkkaus on voinut olla yhtenä tekijänä nimenomaan irakilaisten negatiivisissa päätöksissä?

Kelvottomat tallenteet ja puutteelliset pöytäkirjat vaarantavat oikeusturvan

Me turvapaikanhakijoita avustavat maallikot olemme tienneet jo pitkään, että myöskään puhuttelujen äänitystekniikka ei ole asianmukaisella tasolla. Tallenteista ei aina saa selvää [5].

Nyt ongelma ilmeni neljässä tapauksessa myös Migrin tarkastuksessa. Lupaus äänitystekniikan korjauksesta annettiin. Turvapaikanhakijan oikeusturvan takaamiseksi tämä korjaus on tehtävä välittömästi, sillä suhteutettuna avoinna oleviin tapauksiin, tämä koskisi 647 ihmistä.

Puhuttelupöytäkirjojen keskeneräisyys tarkistuksen estäjänä on myös yllätys. Yleensä haastattelupöytäkirja valmistuu haastattelun aikana ja allekirjoitetaan haastattelun päätyttyä. Selvityksessä ei mainita miltä ajanjaksolta tutkitut haastattelut ovat, mutta mitä kauemmin pöytäkirjat ovat keskeneräisiä, sitä todennäköisempää on, että virheet jäävät korjaamatta.

Miten jo tapahtuneet virheet korjataan?

Migrin selvityksessä ja seminaarissa katse on tulevaisuudessa ja siinä, miten turvapaikkaprosessia voidaan parantaa. Tämä on tervetullutta, mutta miksi virheiden korjaamisesta ei puhuta?  Eivätkö oikeutta tarvitse juuri he, joille vuoden 2015-2017 tulkkipula on aiheuttanut vahinkoa? Eikö heidän kertomuksensa pitäisi tutkia tarkemmin ja korjata aiemmat virheet?

Tällä hetkellä turvapaikanhakijan mahdollisuus oikaista asia on pitkälti sen varassa, että hän valittaa siitä hallinto-oikeuteen ensimmäisellä kierroksella, sillä korkein hallinto-oikeus ottaa käsiteltäväkseen asioita vain erittäin painavasta syystä. Uuden turvapaikkahaun yhteydessä Migri ei ota käsiteltäväksi itse tekemiään virheitä, vaan vaatii uusia turvapaikkaperusteita. Hallinto-oikeus taas perustaa oman päätöksensä alkuperäiseen, usein huonolaatuiseen puhuttelupöytäkirjaan, jos asiaa ei palauteta Migriin ja uutta puhuttelua ei järjestetä. Niiltä, joilla ei ole vapaaehtoisia tukenaan, asia jää todennäköisesti korjaamatta, sillä lakimiesten on harvoin mahdollista perehtyä asiaan tällä tarkkuudella.

MIGRIN TOTEEN NÄYTETYT VIRHEET ON HYVÄKSYTTÄVÄ UUSINTAKÄSITTELYN PERUSTEEKSI, VAIKKA HALLINTO-OIKEUS OLISI TEHNYT PÄÄTÖKSENSÄ, KOSKA TÄLLÖIN MYÖS HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS ON TEHTY PUUTTEELLISIN TAI  VÄÄRIN PERUSTEIN.

MigriLeaks toimituskunta

[1] Maahanmuuttoviraston selvitys sisäministerille 13.6.2018

[2] Sisäministeriön seminaari 14.6.2018

[3] MigriLeaks 5.7.2018 – Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan haastattelu

[4] Sisäministeriön lausunto Maahanmuuttoviraston selvityksestä 14.6.2018

[5] MigriLeaks 4.5.2018 Turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava.

Kansalaisaloite pieni

Kansalaisaloite EU pieni

Mainokset