Luukku 8: Paperittomana hyvinvointivaltiossa

Kielteisten turvapaikkapäätösten myötä paperittomien määrä Suomessa ja muualla kasvaa jatkuvasti (ks. Migrin lehdistötiedote). Erilaiset vapaaehtoistahot pyrkivät auttamaan näitä paperittomiksi jääviä ihmisiä, jotka päättävät jäädä maahan mieluummin vailla täysiä yhteiskunnallisia oikeuksia kuin palata kotimaahansa kuoleman ja vainon vaaraan. Kiristyneen turvapaikkapolitiikan seurauksena ihmisiä on entistä enemmän, mutta kuntien käytännöt eivät ole sopeutuneet tähän nopeaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Paperittomuus aiheuttaa yksittäiselle sosiaali- tai terveysalan työntekijälle arjen työssä eettisiä haasteita, kun paperittomien ihmisten auttamiseen ei anneta yhtenäisiä ohjeita. Laki ja sosiaalityön arvot vaativat työskentelemään tasa-arvoisen ihmisarvon puolesta. Ihmisarvon turvaaminen on jokaisen viranomaisen velvollisuus eikä paperittomien auttaminen ole rikos. Oikeus Elää pyrkii auttamaan tällaisia henkilöitä, joille kansainvälisten ihmisoikeuksien mukaan kuuluisi turvapaikka, saamaan oikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta

Vaikka paperittomista puhutaan paljon (ks. esim. HS 10.10.2016; Valomerkki 16.11.2016; HS 1.12.2016; HS 7.12.2016), menee monella helposti termit sekaisin. Paperittomat nähdään helposti epäilyttävänä joukkona ihmisiä, vaikka todellisuudessa paperittomat ovat tavallisia ihmisiä keskuudessamme ja paperittomien kirjo on laaja.

Paperittomaksi voi joutua eri tavoilla

  • Kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen
  • Kielteisen oleskelulupaprosessin jälkeen
  • Viisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ulkopuolella ovat:

  • EU – kansalainen, jolla ei ole sairausvakuutusta
  • Työnhakijat, joilla on toisessa EU-valtiossa oleskelulupa
  • Oleskelulupaa odottava henkilö
  • Ulkomaalainen opiskelija, jolla ei ole kattavaa sairausvakuutusta
  • Ulkomaalainen henkilö, joka on tullut maahan viisumilla ilman kattavaa sairausvakuutusta

Vaikka toisinkin on esitetty (YLE 24.11.2016), paperittomien ihmisoikeudet ovat samat kuin kaikilla Suomessa oleskelevilla ihmisillä!

Yhdenvertaisuus * Oikeus elämään, sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen * Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate *  Yksityiselämän suoja *  Uskonnon ja omantunnon vapaus * Sananvapaus ja julkisuus *  Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus * Omaisuuden suoja * Sivistykselliset oikeudet (oikeus perusopetukseen) * Oikeus työhön ja elinkeinovapaus * Oikeus ihmisarvoiseen elämään * Oikeusturva: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti Taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia koskeva yleissopimus * Lapsen oikeuksien yleissopimus * Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus – Euroopan ihmisoikeussopimus * Euroopan sosiaalinen peruskirja * Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet perustuvat jokaisen ihmisen yhtäläiselle ihmisarvolle. Viranomaisen velvollisuus on turvata ihmisoikeus kaikille. Perustuslain 19 § 1 mom. sanotaan, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Viranomainen ei saa soveltaa ristiriidassa olevaa alemman asteista säädöstä (PL 107 §).  Paperittomien lainsäädännöllä turvatut oikeudet Suomessa: (Sisäministeri Risikon käsitys)

Oikeus perusopetukseen

”Kunnassa asuvalla lapsella on oikeus perusopetukseen oleskeluoikeuden rekisteröitymättömyydestä huolimatta” (EOA Dnro 1633/4/14).

Oikeus toimeentulotukeen

Perustuslain, sosiaalihuoltolain ja toimeentulolain perusteella. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jolla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Jos tuen tarve on kiireellinen, tuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö tekee toimeentulohakemuksen (TTL 4.3. §).

Oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon

Perustuslain, terveydenhuoltolain ja erikoissairaanhoitolain turvin. Paperittomilla on oikeus kiireelliseen sairaudenhoitoon omalla kustannuksella. Perustuslain mukaan lapset ja raskaana olevat naiset on hoidettava ja heille on tarjottava välttämätöntä hoitoa. Käytännöt vaihtelevat eri kunnissa.

Oikeus lastensuojeluun

Perustuslaki ja lastensuojelulaki koskevat kaikkia lapsia, myös paperittomia. Lastensuojelun on puututtava, kun lapsen kehitystä vaarantavat olosuhteet edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lapsen tosiasiallisen oleskelukunnan on järjestettävä lastensuojelu kokonaisuudessaan. Lapsen etu ratkaisee.

Lastensuojelu ja paperiton lapsi

Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puutteesta, tai kun em. seikat ovat oleellisena esteenä lapsen tai perheen kuntoutumiselle, kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki, sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä perheelle tarpeiden mukainen asunto (LSL 35§).

”Asunnon puute ei saa merkitä sitä, että lapsi ja hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavat vanhemmat tästä syystä joutuisivat asumaan eri paikoissa tai että lapsi tästä syystä otettaisiin huostaan. Mikäli perheen ongelmat oleellisilta osin johtuvat puutteellisesta toimeentulosta, on sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huolehdittava tarvittaessa toimeentuloedellytyksistä lähinnä järjestämällä perheelle taloudellisia ja muita perheen toimeentuloa tukevia avohuollon tukitoimia. Tällöin päätöksentekijä ei ole sidottu toimeentulotukilain mukaisiin säännöksiin toimeentulotuen määrästä, vaan on puututtava perheen ongelmiin järjestämällä riittävää tukea ja apua” (HE 137/2010).

Paperittoman elämää

Paperiton asuu yleensä sukulaisen tai tuttavan luona, metsässä, veneessä tai julkisessa vessassa. Eläminen saatetaan rahoittaa säästöillä, harmaalla taloudella, velalla tai sukulaisten taloudellisella avulla. Moni paperiton on pattitilanteessa: Hänellä on perheside Suomessa, mutta korkea toimeentuloedellytys ei täyty. Paperiton ei pysty huolehtimaan terveydestään, hänellä ei ole pääsyä neuvolaan eikä hän saa hoitoa kroonisiin sairauksiin. Paperittoman kielitaito ei kehity, koska hänellä ei ole varaa mennä kielikurssille eikä hänellä ole suomalaisia ystäviä. Jatkuva stressi aiheuttaa oppimis- ja keskittymisvaikeuksia. Paperiton elää yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolella, joten hän on altis joutumaan hyväksikäytön ja rikoksen uhriksi.

Vaikka paperittomien oikeuksia on koko ajan yritetty hallituksen toimesta heikentää (mm. humanitaarisen suojelun poistaminen, vastaanottopalveluiden keston rajoittaminen, oikeusavun leikkaaminen, valitusajan lyhentäminen, perheenyhdistämisen vaikeuttaminen, sekä maahanmuuttoviraston linjaukset liittyen eri maiden turvallisuustilanteisiin) ja sisäministeriö on esittänyt kannanottonsa, jotta paperittomia ei autettaisi, on jokaisen ihmisen velvollisuus auttaa paperitonta!

Paperittoman SAA majoittaa luokseen asumaan, hänelle SAA antaa ruokaa, vaatteita ja rahaa. Eniten tukea paperiton tarvitsee työpaikan löytämiseen. Auttajan on hyvä tiedostaa paperittoman alisteinen asema. Paperittomuus EI OLE rikos eikä paperittoman auttaminen ole rikollista toimintaa. Poikkeuksena on paperittoman palkkaaminen, maahantulossa auttaminen ja väärien tietojen tarkoituksellinen antaminen viranomaiselle.

Yle aiheesta tänään:

https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/08/privatpersoner-ger-papperslosa-ett-hem-i-kristinestad

Tekstissä on hyödynnetty “Paperittomana hyvinvointivaltiossa”- keskustelutilaisuuden materiaaleja. Tampereen yliopisto 24.11.2016.

TERMEJÄ:

Turvapaikanhakija hakee turvaa vieraasta valtiosta ja odottaa viranomaisten päätöstä. Turvapaikanhakijoita koskee oma lainsäädäntö ja heille kuuluu oikeudet oleskeluun, majoitukseen, työntekoon, oikeusapuun, vastaanottorahaan ja välttämättömään terveydenhoitoon.

Pakolaisen perusteltu syy pelätä vainoa on tunnustettu YK:n tai valtion päätöksellä. Pakolaisella on kotikuntaoikeus eli samat oikeudet kuin kuntalaisilla.

Paperiton on maassa ilman laillista oleskeluoikeutta tai ilman kotikuntaoikeutta. Paperittomalle ei kuulu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Paperittomista ei ole virallista määritelmää eikä heitä koskevia lakeja. Käytännöt vaihtelevat eri kunnissa.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s