Joulun sanoma: Anna turvaa sitä tarvitseville

Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi:”Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet.”
Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: ”Egyptistä minä kutsuin poikani.”
Matteus 2:13-15

Maailmanhistoria olisi toisenlainen, jos Egypti olisi antanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja käännyttänyt pakolaiset Herodeksen verilöylyyn.

Kun Herodes oli kuollut, Herran enkeli ilmestyi Egyptissä Josefille unessa ja sanoi: ”Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja palaa Israelin maahan. Ne, jotka halusivat surmata lapsen, ovat kuolleet.”
Josef heräsi, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja palasi Israelin maahan.
Matteus 2:19-21

Monilla on koti-ikävä. Monet odottavat rauhaa, että voisivat joskus palata kotimaahansa.

 

migrileaks_joulua

Mainokset

Luukku 24: Toiveita – Hopes

muhaneddurubi_art
Taidemaalaus: Muhaned Durubi

Toiveita

Tänä vuonna ripustan kaikki menetetyt toiveet joulukuusen oksille,

vuosikymmeniä me pidimme niitä lukittujen ovien takana.

Sekoittakaamme aavikon hiekka metsän lumeen. Tanssikoon kukin tyylillään

Laulakoon kukin omia laulujaan.

Täyttäkäämme maljat täyteen toisillemme. Unohtakaamme menneisyytemme.

Ei nimiä,

Ei osoitteita.

Ei titteleitä.

Ei maita.

Me synnyimme vasta tänä vuonna.

Julistamme yhteen ääneen

rakkautta

rauhaa maan päällä.

Eläkäämme tunteja tai vain hetkiä

yhtenä ihmisenä

yhtenä omatuntona.

ilman värejä

ilman rotuja

ilman uskontoja

ilman meitä jakavia rajoja.

Taputtakaamme itsellemme voimakkaasti. Julistakaamme äänekkäästi

kauan eläköön rakkaus

kauan eläköön rakkaus

kauan eläköön ihminen!

 

Runo ja maalaus: Muhaned Durubi

 

Hopes

This year I will put all our lost wishes on the twigs of the Christmas tree,

we kept them for decades behind closed doors.

Let’s blend the sand of the desert with the forest snow. Let everyone dance his own way of dancing.

Let everyone sing his own songs

Let’s fill each other’s cups. Let’s forget our past.

No names

No addresses

No titles

No countries

We were born just this year

Declare with one voice

Love in the land

Peace on Earth

Let’s live for hours or even for moments

as a one human being

as a one conscious

No colors

No races

No religions

No borders divide us anymore

Let’s clap to ourselves strongly

Let’s loudly exclaim

Long live love

Long live humanity

 

Poem an artwork by Muhaned Durubi

 

هذا العام سنعلق كل أمانينا الضائعات

على شجرة الميلاد

فنحن منذ عقود نعلقها خلف الابواب المغلقات

لنمزج رمل الصحراء بثلج الغابات

ليرقص كل منا رقصته

ليغني كل منا اغانيه

لتعانق الكؤوس الكؤوس

لينسى كلن منا ماضيه

لا أسماء .لا القاب . لا عناوين نحن ولدنا هذا العام

لنعلنها بصوت واحد

الارض محبة

الارض سلام

لنعيش لساعات أو حتى للحظات

كانسان واحد

كقلب واحد

لا الوان . لا أعراق . لا اديان

لا حدود تفرقنا بعد الان

لنصفق لأنفسنا

و لنعلنها

عاش الحب….عاش الانسان

Luukku 23: Kirjeitä presidentti Niinistölle – Brev till president Niinistö

*På svenska nedan

Hyvä presidentti Sauli Niinistö,

Kuten moni muu suomalainen, olen vedonnut pääministeri Juha Sipilään ja sisäministeri Paula Risikkoon yrittääkseni muuttaa Suomen syvästi epäinhimillistä turvapaikkapolitiikkaa, joka on ristiriidassa kansainvälisten päätösten ja oman perustuslakimme kanssa. Ei vaikuta mahdolliselta saada Sipilää ja Risikkoa ottamaan vastuuta ihmisistä, joita perussuomalaisten sanelema politiikka uhkaa ja jopa tappaa, joten käännyn nyt Teidän puoleenne.

Pyydän Teitä ajattelemaan Suomen tulevaisuutta – ihmisoikeuksiamme, asemaamme oikeusvaltiona sekä moraalista vastuutamme ihmisistä, jotka tulevat tänne traumatisoituneina ja epätoivoisesti turvaa tarvitsevina – omana tehtävänänne. Olen tuntenut luottamusta siihen, että Te seisotte vakaasti niiden perustavien arvojen takana, joille Suomea on rakennettu lähes 100 vuoden ajan, ja joiden turvin olemme pystyneet säilyttämään rauhan ja rakentamaan hyvinvointia sotiemme jälkeen.

Olen toiminut pakolaisten hyväksi siitä asti, kun maahamme saapui suuri määrä pakolaisia vuosi sitten. Tunnen monet heistä henkilökohtaisesti ja olen siksi saanut lukea heidän saamiaan kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. On suuri skandaali, että Migri näin kevyesti ja tietoisesti ymmärtää väärin, jättää pois tärkeitä yksityiskohtia ja ilmoittaa, että ”pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”, kun ihmiset ovat paenneet, koska heidän henkeään on uhattu seuraavana jo murhattujen sukulaisten jälkeen. Ei ole mahdollista paeta vain Irakin sisällä. Viranomaiset eivät pysty suojelemaan. Nyt tiedän, etten minäkään suomalaisena voi luottaa viranomaisiin. On hyvin pelottavaa ymmärtää, että poliittisella ohjauksella voidaan vaikuttaa siihen, miten tulkitaan aiemmin niin voimakkaita periaatteita kaikkien yhtäläisestä ihmisarvosta ja oikeudesta turvapaikkaan.

Me, joilla toimintamme kautta on todellista näkemystä siitä, mitä on tapahtumassa, vetoamme nyt Teihin, herra presidentti. Puuttukaa asiaan ja pysäyttäkää tämä mielettömyys. Suomi syyllistyy tällä hetkellä suureen ihmisoikeusrikkomukseen, jota joudumme tulevaisuudessa häpeämään. Tämä aiheuttaa suunnatonta kärsimystä sekä suomalaisille että pakolaisille juuri nyt. Vaikka pakolaispolitiikkaa on tiukennettu monissa maissa, Suomen toimintatapa on hyvin pelottavalla tavalla ainutlaatuinen. Toivon vastausta, josta ilmenee, että otatte vastuunne aikana, jona vastuussa olevat ministerit ovat pettäneet.

Olen runoilija kuten rouvanne ja kirjoitin eilen tästä runon. Teksti lauluun Migris bödlar

(Migrin pyövelit) löytyy tästä.

Valitettavasti kuvaukseni ei ole ylidramaattinen, vaan yksityiskohdat ovat lukemistani turvapaikkapäätöksistä. Ihmiset, joita päätökset koskevat, ovat nyt hyvin epätoivoisessa tilanteessa.

Ystävällisin terveisin,

Lina Teir, Kristiinankaupunki

*

TP/3661/04.01/2016 (20.11 2016)

Hyvä Lina Teir

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vastaanottanut kirjeenne, jossa tuotte esiin näkemyksiänne koskien Suomen turvapaikkapolitiikkaa.

Kiitän sähköpostistanne. Monet henkilöt ovat ottaneet presidenttiin yhteyttä asiassa, jonka tekin otatte esiin. On vastattu seuraavasti:

Tasavallan presidentti on ottanut useita kertoja julkisuudessa kantaa pakolaistilanteeseen ja painottanut, että Suomen sivistyneenä maana on autettava niitä, jotka todella tarvitsevat apua – se on Suomen velvollisuus. Mutta meidän on ymmärrettävä, että on ihmisiä, jotka ovat huolissaan tästä epätavallisesta tilanteesta, ja siksi meidän on ensin turvattava eurooppalaiset arvot ja järjestys sekä löydettävä tapa hallita Eurooppaan ja Suomeenkin tulevaa muuttajavirtaa. Pyydän teitä kuitenkin ottamaan huomioon, että Suomen hallitus vastaa turvapaikkapolitiikasta ja päättää

Suomen suuntaviivoista näissä kysymyksissä – sisäministeriö vastaa näiden suuntaviivojen valmistelusta.

Tasavallan presidentin tehtävistä ja valtuuksista määrätään perustuslaissa ja muissa laeissa. Tasavallan presidentti ei voi puuttua asiaan, joka ei kuulu hänen vastuualueeseensa. Siksi hän ei valitettavasti voi auttaa teitä asiassanne.

Ystävällisin terveisin,

Pete Pokkinen

Tasavallan presidentin erityisavustaja

*

I think the best thing would be that when you come here again you find me dead.

Kristiinankaupunki 7.12 2016

Hyvä presidentti,

Kiitän vastauksestanne kirjeeseeni, jossa ilmaisen syvää huoltani Suomessa nyt harjoitettavasta epäinhimillisestä ja laittomasta turvapaikkapolitiikasta ja jossa pyydän Teitä puuttumaan asiaan ja pysäyttämään ihmisoikeusloukkaukset arvojohtajan roolissanne. On päivänselvää, että nykyinen turvapaikkapolitiikka on laitonta, kun tarkastellaan seuraavia Suomen perustuslain pykäliä:

Pykälä 6: … Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Pykälä 9: … Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Vastaatte huoleeni kirjoittamalla näin:

Tasavallan presidentti on useita kertoja ottanut julkisuudessa kantaa pakolaistilanteeseen ja painottanut, että Suomen sivistyneenä maana on autettava niitä, jotka todella tarvitsevat apua – se on Suomen velvollisuus. Mutta meidän on ymmärrettävä, että on ihmisiä, jotka ovat huolissaan tästä epätavallisesta tilanteesta, ja siksi meidän on ensin turvattava eurooppalaiset arvot ja järjestys sekä löydettävä tapa hallita Eurooppaan ja Suomeenkin tulevaa muuttajavirtaa. (…).

Olemme yhtä mieltä siitä, että on Suomen velvollisuus auttaa, ja meidän on ymmärrettävä, että on ihmisiä, jotka ovat huolissaan tässä epätavallisessa tilanteessa. Meidän on ymmärrettävä, kuinka sen huolen vuoksi olemme joutuneet tähän katastrofaaliseen tilanteeseen, jossa hallitus toimii tahallaan täysin kansainvälisten sopimusten, oman perustuslakimme ja kristillisen arvopohjamme vastaisesti. Meidän on ymmärrettävä, kuinka populistiset poliitikot käyttävät tietoisesti pelinappulanaan suuren muutoksen yhteydessä luonnollisesti syntynyttä huolta – levittämällä valheita ja yllyttämällä vihaamaan vainottuja, traumatisoituneita ja täysin turvattomia ihmisiä.

Meidän on ymmärrettävä nämä mekanismit, jotta voimme voimakkaasti tukea presidentin mainitsemia ”eurooppalaisia arvoja”, kun niitä uhataan äärioikeistolaisten ja muukalaisvihamielisten ryhmien sekä uskomatonta kyllä itse hallituksenkin taholta.

Minä ja moni muu olemme sitä mieltä, että hallitus ajaa nyt joukkokarkotusta hyvin kylmästi ja sydämettömästi. Annoin tästä monta esimerkkiä ensimmäisessä kirjeessäni, ja lisää voi löytää esimerkiksi sivulta www.migrileaks.wordpress.com, missä Migrin puutteellisia päätöksentekoprosesseja nyt paljastetaan. Kutsummeko eurooppalaiseksi ja sivistyneeksi tällaista toimintaa, että täysin vailla hyviä tapoja ja kunnioitusta ihmisoikeuksia kohtaan käännytetään ihmisiä varmaan kuolemaan?

Tunnen monia, jotka tulivat Suomeen vuosi sitten turvan tarpeessa. Valtaosa heistä on muslimeja. He puhuvat minulle rakkaudesta ja kunnioituksesta ja siitä, että ei alennuta samalle tasolle kuin se, joka loukkaa. He kärsivät vaikeista posttraumaattisista oireista, käyvät läpi surutyötä perheenjäsenten tultua murhatuiksi, heidän on ollut pakko jättää kaikki, nyt heiltä kielletään turvapaikka huolimatta vainosta, josta on selkeitä todisteita – ja he opettavat minulle niitä perustavia arvoja, joita presidentti vastauksessaan kutsuu ”eurooppalaisiksi”. He kääntävät toisen posken, kuten monet kiusatut lapset koulujemme pihoilla, ja heidän kärsimyksensä on pohjaton.

Hallitus loukkaa nyt näitä ihmisiä lopullisesti. Heiltä viedään viimeinenkin ihmisarvo kieltämällä heiltä turvapaikka, heiltä viedään kaikki ihmisoikeudet ja heidät leimataan laittomiksi. Edes vakavasti sairas ihminen ei saa pitää rollaattoriaan voidakseen kävellä, kun hänet pakotetaan kadulle. Jokainen voi ymmärtää, että jo nyt olemme hyvin kaukana niistä arvoista, joiden perustalle olen uskonut yhteiskuntamme pohjautuvan.

Meidän on ymmärrettävä, että on ihmisiä, jotka eivät tunne pelkkää huolta vaan rajatonta kauhua siitä, mitä heille tapahtuu, jos heidät palautetaan vainoajiensa käsiin. Vaikka Migri muuta väittää, heidän pelkonsa on perusteltu monin tavoin. Sen lisäksi, että he tietävät, mitä heidän kotimaissaan todella tapahtuu ja mitä todisteita he ovat esittäneet omissa turvapaikkaprosesseissaan, nämä ihmiset tietävät myös, kuten mekin, useita esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat palanneet ja tulleet murhatuiksi heti palattuaan maahan, josta olivat paenneet.

Haluan uskoa, että ette ole ehtinyt tai kyennyt käsittämään maamme rajojen sisällä tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten laajuutta. Kun luen, miten presidentti Facebook-sivullaan korostaa, miten hyvin Suomella menee, en näe kommenttia siitä, miten hyvin menee ihmisoikeuksilla ja ”eurooppalaisilla arvoilla” Suomessa juuri nyt. Mutta ellemme onnistu, kun kyse on pakolaisten kohtelemisesta ihmisinä eikä eläiminä, mitä ylpeilemisen aihetta meillä on? Kuinka voimme olla ylpeitä maailmankuulusta koulustamme, jos emme siitä huolimatta ole oppineet mitään historiasta?

Presidentti on myös viime aikoina tuonut esiin, kuinka tärkeää kiusaamisen vastainen työ on. Nyt Suomessa kiusataan suuressa mittakaavassa. Ihmiset, jotka tästä pitkitetystä loukkauksesta kärsivät, ovat hyvin haavoittuvassa asemassa, eivätkä pysty itse puolustautumaan. Siksi toimin nyt, kuten toivon, että jokainen oppilas tekisi kouluissamme: Kerron aikuiselle, että näen mitä tapahtuu, ja että tarvitsen apua tapahtuvan pysäyttämiseksi, koska oma valtani ei riitä.

Pyydän teitä, herra Presidentti – ottakaa myös minun ja monen muun vastuuntuntoisen suomalaisen huoli vakavasti. Ottakaa vakavasti turvapaikkaa hakevien ihmisten epätoivoinen huoli siitä, että he kuolevat tai näkevät lapsensa kuolevan. Ellemme tee niin, en näe, että olisi mitään jäljellä niistä ”eurooppalaisista arvoista”, jotka mainitsette vastauksessanne minulle. Mietinkin, onko mitään jäljellä siitä Suomesta, jonka puolesta isämme ovat taistelleet sodissa ja jonka Suomi100-juhlia tahdomme viettää.

Tahdon juhlia maata, joka on tarpeeksi kunniallinen ja inhimillinen osoittaakseen armeliaisuutta heikoimmille sokaistumatta muukalaisvihamielisestä puheesta ja ”huolesta eurooppalaisten arvojen puolesta”. Haluan tulevaisuudessa muistaa teidät presidenttinä, joka rohkeudellaan ja voimallaan mahdollisti tämän.

Nythän tiedätte, mitä tapahtuu. Meitä on monta suomalaista, joista tuntuu todella pahalta nähdä, mitä maallemme tapahtuu. Saamme elinvoimamme ja terveytemme takaisin sinä päivänä, kun meidän ei tarvitse elää keskellä törkeitä ihmisoikeusloukkauksia, ilman valtaa estää sitä, että ihmisiä tapetaan meidän nimissämme. Siihen asti me, kuten pakolaiset, olemme panttivankeja poliittisessa köydenvedossa, josta ihmiset tälläkin hetkellä maksavat hengellään.

Kuten ystäväni sanoi eilen: “I think the best thing would be that when you come here again you find me dead.”

Terveisin Lina Teir, Kristiinankaupunki

*

Bästa president Sauli Niinistö,

Jag har liksom många andra finländare försökt vända mig till statsminister Juha Sipilä och inrikesminister Paula Risikko för att försöka få ett slut på den djupt inhumana asylpolitiken i Finland som strider mot internationella bestämmelser och emot vår egen grundlag. Eftersom det verkar omöjligt att få Sipilä och Risikko att ta ansvar för de människor som hotas och till och med dödas av den sannfinländskt dikterade politiken vänder jag mig nu till Er.

Jag ber Er att se Finlands framtid – våra mänskliga rättigheter, vår status som rättsstat och vårt moraliska ansvar för de människor som kommer hit traumatiserade och i desperat behov av skydd – som Ert ärende. Jag har känt tilltro till att Ni står stadigt i de grundläggande värderingar som Finland byggts på under nästan 100 år och som har gjort att vi kunnat bevara freden och bygga välfärden efter de krig som vi genomlevt.

Jag har själv engagerat mig för flyktingarna ända sedan den stora gruppen kom för ett år sen. Jag känner människorna personligen och har därför fått läsa deras negativa asylbesked när de kommit. Det är en stor skandal att Migri så lättvindigt och medvetet missförstår, lämnar bort viktiga detaljer och menar att ”rädslan inte är objektivt befogad” när människor flytt hals över huvud för att de blivit dödshotade som nästa på tur efter mördade släktingar. Det går inte då att bara fly till en annan del av Irak. Myndigheterna i landet kan inte ge skydd. Nu vet jag att inte jag heller som, finländare, kan lita på myndigheterna. Det är mycket skrämmande att inse att politisk styrning kan påverka hur man tolkar tidigare så bergfasta principer om människors lika värde och rätten till asyl.

Vi som genom vårt engagemang har verklig insikt i vad som händer vädjar nu till Er, Herr President. Grip in och stoppa det här vansinnet. Finland begår för tillfället ett stort människorättsligt övergrepp som vi kommer att få skämmas för i framtiden och som orsakar oerhört lidande för både finländare och flyktingar just nu. Även om flyktingpolitiken stramats åt i flera länder är Finlands tillvägagångssätt unikt på ett mycket skrämmande sätt.

Jag hoppas på svar som innebär att Ni tar ert ansvar i tider när de ansvariga ministrarna sviker.

Jag är liksom er fru poet och skrev igår en sång om det här. Texten till Migris bödlar (Migrin pyövelit) hittas här.

https://linateir.wordpress.com/linas-texter/lattexter/migris-bodlar/

Jag är tyvärr inte för dramatisk i min beskrivning, utan detaljerna kommer ur asylbeslut jag läst. Beslut för människor som nu befinner sig i en mycket desperat situation.

Med vänlig hälsning,

Lina Teir, Kristinestad

*

TP/3661/04.01/2016 (20.11 2016)

Bästa Lina Teir

Republikens president Sauli Niinistö har mottagit er e-post i vilken ni framför era åsikter gällande asylpolitiken i Finland.

Jag tackar för er e-post. Många personer har tagit kontakt med presidenten gällande den fråga som också ni tar upp. Följande svar har tillställts:

Republikens president har flera gånger i offentligheten tagit ställning till flyktingsituationen och han har betonat att Finland, som ett civiliserat land, måste hjälpa dem som verkligen behöver hjälp – det är Finlands skyldighet. Men vi måste förstå att det finns människor som oroar sig i den här ovanliga situationen, och därför måste vi först trygga de europeiska värderingarna och ordningen och finna sätt att ha kontroll över strömmen av immigranter till Europa och även till Finland. Jag ber er dock observera att det är Finlands regering som är ansvarig för asylpolitiken och fastställer Finlands riktlinjer i dessa frågor – inrikesministeriet är ansvarigt för beredningen av dessa riktlinjer.

Republikens presidents uppgifter och befogenheter stipuleras i grundlagen och andra lagar. Republikens president kan inte ingripa i ett ärende som inte hör till hans ansvarsområde. Därför kan han tyvärr inte bistå er i ert ärende.

Med vänlig hälsning,

Pete Pokkinen

Republikens presidents specialmedabetare

*

I think the best thing would be that when you come here again you find me dead.

Kristinestad 7.12 2016

Bästa president,

Jag tackar för ert svar på mitt brev där jag uttrycker min djupa oro över den inhumana och illegala asylpolitik som nu förs i Finland och där jag ber Er gripa in och stoppa människorättsövergreppet i er roll som värdeledare. Det är självklart att dagens asylpolitik är illegal om man ser till följande paragrafer i Finlands grundlag:

Paragraf 6: Ingen får utan godtagbart skäl särbehandlas på grund av kön, ålder, ursprung, språk, religion, övertygelse, åsikt, hälsotillstånd eller handikapp eller av någon annan orsak som gäller hans eller hennes person.

Paragraf 9: En utlänning får inte utvisas, utlämnas eller återsändas, om han eller hon till följd härav riskerar dödsstraff, tortyr eller någon annan behandling som kränker människovärdet.

Ni skriver så här som svar på min oro:

Republikens president har flera gånger i offentligheten tagit ställning till flyktingsituationen och han har betonat att Finland, som ett civiliserat land, måste hjälpa dem som verkligen behöver hjälp – det är Finlands skyldighet. Men vi måste förstå att det finns människor som oroar sig i den här ovanliga situationen, och därför måste vi först trygga de europeiska värderingarna och ordningen (…).

Vi är överens om att det är Finlands skyldighet att hjälpa och att vi måste förstå att det finns människor som oroar sig i den här ovanliga situationen. Vi måste förstå hur den oron lett oss in i den katastrofala situation vi hamnat i, där regeringen med berått mod handlar rakt emot internationella bestämmelser, vår egen grundlag och vår kristna värdegrund. Vi måste förstå hur populistiska politiker medvetet spelar på den oro som naturligt uppkommer när en stor förändring sker genom att sprida lögner och uppvigla till hat mot människor som är förföljda, traumatiserade och helt skyddslösa. Vi måste förstå de här mekanismerna för att kraftfullt kunna stå upp för det som presidenten kallar för ”europeiska värderingar” när de hotas inifrån, från högerextrema och främlingsfientliga grupper, och otroligt nog av regeringen själv.

Jag och många med mig ser nu regeringen genomdriva massavvisning på ett mycket kallt och hjärtlöst sätt. Jag gav flera exempel på det här i mitt första brev och flera kan hittas bl.a. på www.migrileaks.wordpress.com där Migris bristfälliga beslutsprocesser nu avslöjas. Är det att handla så, att i total brist av anständighet och respekt för de mänskliga rättigheterna avvisa människor till en säker död, som är det vi ska kalla för europeiskt och civiliserat?

Jag känner många människor som kom till Finland för ett år sen i behov av skydd. Den övervägande delen av dem är muslimer. De talar med mig om kärlek och respekt och om att inte sänka sig till den nivå som den som kränker dig sänkt sig till. De, som lider av svåra posttraumatiska symptom, som går igenom sorgearbete efter att familjemedlemmar mördats, som blivit tvungna att lämna allt och som nu nekas asyl trots tydliga bevis på förföljelse – de lär mig om de grundläggande värderingar som presidenten i sitt svar kallar för ”europeiska”. De vänder andra kinden till, likt många mobbade barn på våra skolgårdar, och deras lidande är bottenlöst.

De här människorna kränks nu slutgiltigt av regeringen. Det sista av deras människovärde tas ifrån dem genom att de nekas asyl, blir fråntagna alla mänskliga rättigheter och stämplas som illegala. Inte ens en svårt sjuk människa får behålla sin rullator för att kunna gå när han tvingas ut på gatan. Var och en kan förstå att vi redan nu befinner oss mycket långt från de grundläggande värderingar som jag utgått från att vårt samhälle vilar på.

Vi måste förstå att det finns människor som nu känner inte bara oro, utan gränslös skräck över vad som kommer att hända dem om de tvingas tillbaka i händerna på dem som förföljt dem. Deras rädsla är, till skillnad från vad Migri hävdar, befogad på flera sätt. Förutom att de vet vad som verkligen händer i deras hemländer och vilka bevis de framhållit i sina egna asylprocesser vet de här människorna också, precis som vi, att det finns flera exempel på människor som återvänt och som mördats strax efter att de kommit fram till de länder de flytt ifrån.

Jag vill tro att ni inte hunnit eller förmått ta in vidden av det människorättsövergrepp som nu pågår inom vårt lands gränser. När jag läser hur presidenten på sin facebooksida lyfter upp hur bra det går för Finland ser jag ingen kommentar om hur väl det går för de mänskliga rättigheterna och just de ”europeiska värderingarna” i Finland just nu. Men om det inte går bra för oss när det gäller att behandla flyktingar som människor istället för som djur, vad har vi då att vara stolta över? Hur kan vi vara stolta över vår världsberömda skola om vi trots den inte lärt oss någonting av historien?

Presidenten har också på senaste tiden framhållit hur viktigt arbetet mot mobbning är. Nu pågår mobbning i stor skala i Finland. Människorna som drabbas av det här utdragna övergreppet är mycket utsatta och kan inte själva försvara sig. Det är därför jag nu agerar som jag hoppas att varje elev i våra skolklasser gör: Jag berättar för en vuxen att jag ser vad som händer och att jag behöver hjälp med att stoppa det som sker, eftersom min egen makt inte räcker till.

Jag ber er, herr President – ta också min och många andra ansvarskännande finländares oro på allvar. Ta de asylsökande människornas förtvivlade oro över att dö eller se sina barn dö på allvar. Om vi inte gör det ser jag inte att det finns någonting kvar av de ”europeiska värderingar” ni nämner i ert svar till mig. Jag undrar om det finns något kvar av det Finland som våra förfäder kämpat för i flera krig och som vi vill fira under Finland100. Jag vill fira ett land som är anständigt och humant nog att visa barmhärtighet med de allra svagaste utan att vara förblindat av främlingsfientlig retorik och ”oro för de europeiska värderingarna”. Jag vill i framtiden minnas er som den president som genom sitt mod och sin handlingskraft gjorde detta möjligt. Nu vet Ni ju vad som händer.

Vi är många finländare som mår otroligt dåligt av att se vad som händer med vårt land. Vi återfår vår livskraft och hälsa den dag vi inte behöver stå mitt i ett grovt människorättsligt övergrepp, utan makt att förhindra att människor dödas i vårt namn. Till dess är vi, liksom flyktingarna, gisslan i en politisk dragkamp där människor i denna stund betalar med sina liv.

Som min vän sa igår: ”I think the best thing would be that when you come here again you find me dead.”

Hälsningar Lina Teir, Kristinestad

*

 

Luukku 22: Suomessa langetettu kuolemantuomio ja oikeusmurha – Dödsdom och justitiemord

*På svenska nedan / In English below

Olen vasta 25 vuotias. En halua kuolla. Haluan elää rauhassa perheeni kanssa ja nähdä lasteni kasvavan.

Olen vain pieni ihminen. Ehkä Jumala koettelee minua – opettaa. En halua muuta kuin elää rauhassa perheeni, vaimon ja pienten suloisten lapsieni kanssa. Suojassa väkivallalta, joka on ollut läsnä koko elämäni. Nyt maa, jota pidän hyvänä ja jonka uskoin tarjoavan suojan itselleni näyttää hylänneen minut ja tuomitsevan takaisin siihen helvettiin, mitä pakenen.

Mitä voin tehdä? Olen kotimaassani hallituksen etsintäkuuluttama ja terroristien tappolistalla. Ammatiltani olen amerikkalaisten kouluttama poliisi ja taistellut omassa maassani terroristeja vastaan. Se on vaarallinen ammatti. Jo akatemiassa opiskelutovereitani tapettiin. Itsellenikin lähetettiin tappouhkauksia. Töissä kollegoitani kuoli päivittäin, milloin viisi, milloin kaksikymmentäviisi. Daesh, eli Isis kiduttaa ja teloittaa armotta, kun saa kiinni. Myös minut yritettiin murhata ammattini vuoksi ja siksi, että osallistuin terrorismin vastaiseen operaatioon. Vaikka maahanmuuttovirasto pitää murhayritystä satunnaisena tekona tiedän, että se oli suunniteltu huolellisesti. Olenhan itse poliisi. Aika ja paikka oli valittu siten, että juuri minä olen paikalla ja murhaajan pakeneminen helppoa. Minua ammuttiin perheeni silmien edessä. Sain luodista elinikäisen vamman ja invaliditeetin. Kipu on läsnä kaiken aikaa. Välillä se on sietämätön. Suomi ei tarjoa tarvitsemaani kirurgista hoitoa, koska olen turvapaikanhakija. Voimakas lääkitys tuhoaa vähitellen sisäelimeni. Kotimaassa anoin vammani vuoksi eroa poliisista, mutta sitä ei myönnetty ja siksi minut etsintäkuulutettiin, kun pakenin. Minua odottaa 1,5 – 5 vuoden vankeus. Taustani vuoksi en voi rikollisten ja terroristien joukossa selvitä vankeudesta hengissä.

Suomeen tuli pakolaisten joukossa myös Isis-terroristeja. Olen auttanut löytämään ja ilmiantanut heitä suojelupoliisille. Ainakin yksi heistä sai turvapaikan terroristitaustasta ja Suomessa tehdystä rikoksesta huolimatta. En voi ymmärtää, miksi maahanmuuttovirasto, hallinto-oikeus ja KHO ovat päättäneet karkottaa minut. Olen vasta 25 vuotias. En halua kuolla. Haluan elää rauhassa perheeni kanssa ja nähdä lasteni kasvavan. Kotimaahani en voi palata, eikä ole enää instanssia, johon voisin valittaa.

Perustuu haastatteluun ja asiakirjoihin

 

Tarinan henkilö on anonut asian uudelleen käsittelyä hallinto-oikeudessa. MigriLeaks seuraa prosessia ja raportoimme myöhemmin sen etenemisestä. Teemme voitavamme, jotta tätä kuolemantuomiota ja oikeusmurhaa ei pantaisi täytäntöön.

 

Asiaan liittyvää viestittelyä

… Hän ei ole missään oikeusistuinvaiheessa saanut asiaansa esille….

… No ihan sama, siellä hän kuolee kuitenkin…

… Oljenkortena on, että hän lahjoisi lentokenttävirkailijat, etteivät he ottaisi häntä kiinni ja veisi vankilaan….

… Hallinto-oikeuden aikaisempi päätös on oikeuden irvikuva…

… Hän kuolee Irakissa. Mutta sanoo, että hän kuitenkin näkisi perheensä ennen sitä…

… Realiteetti on kuitenkin, että jos hän palaa, hän ei elä kauan. Ja perheen näkeminen on vain toiveuni…

… Poliisikin oli kyyneleet silmissä, kun luki Migrin päätöstä…

 

Median edustajille

Hallussamme on kaikki tähän tapaukseen liittyvät dokumentit. Kyseinen henkilö on myös valmis haastatteluun.

Meillä on suuri määrä päätöksiä joukkokannetta varten. Myös useita muita tapauksia, joissa turvapaikanhakija on lupautunut esiintymään julkisuudessa.

Yhteydenotot

office@migrileaks.fi

saappaat
Hodhayfa Salih

 

 

Jag är bara 25 år. Jag vill inte dö. Jag vill leva ifred med min familj och se mina barn växa upp.

 

Jag är bara en liten människa. Kanske Gud vill pröva mej – lära mej något. Jag vill inget annat än att få leva i fred med min familj, min fru och mina härliga små barn. Ifred från våldet, som har följt mej hela mitt liv. Nu ser det ut att landet, som jag trodde var gott och som skulle ge mej skydd, har övergett mej och dömer mej att återvända till helvetet som jag flydde ifrån.

Vad kan jag göra? I mitt hemland är jag efterlyst av regeringen och jag är på terroristernas dödslista. Till mitt yrke är jag polis, och utbildad av amerikanare. Jag har kämpat mot terrorister i mitt eget land, och det är ett farligt yrke. Redan under studierna i akademin blev några av mina studiekompisar dödade. Jag blev också själv hotad. I mitt jobb dog kollegor varje dag, ibland fem, ibland tjugofem. Daesh, dvs Isis, torterar och dödar utan nåd, dem som de får fast. De försökte mörda mej också, p.g.a. mitt jobb och för att jag deltog i en operation mot terrorism. Migrationsverket anser att mordförsöket var en slumpmässig händelse, men jag vet att det var noggrannt planerat. Jag är ju själv polis. Tid och plats hade valts så att just jag var på stället och att det var lätt för mördarna att fly. Jag blev skjuten framför ögonen på min familj. Jag fick en livslång skada och invaliditet av kulan. Smärtan är närvarande hela tiden. Ibland är den outhärdlig. I Finland får jag inte den kirurgiska vård som jag skulle behöva, eftersom jag är en asylsökande. Den starka medicineringen förstör långsamt mina inre organ. I mitt hemland ansökte jag om avsked från polisen, men blev inte beviljad det, och jag blev därför efterlyst, när jag flydde. 1 – 1,5 års fängelse väntar mej, om jag återvänder. Jag kommer inte att klara mej med livet i behåll i fängelse bland kriminella och terrorister, p.g.a. min bakgrund.

Bland flyktingarna som kom till Finland fanns också Isis-terrorister. Jag har hjälpt till att hitta dem och angivit dem för skyddspolisen. Åtminstone en av dem fick asyl i Finland, trots sin terroristbakgrund och brott som han gjort i Finland. Jag kan inte förstå varför Migrationsverket, förvaltningsdomstolen och Högsta domstolen har beslutat att utvisa mej. Jag är bara 25 år. Jag vill inte dö. Jag vill leva ifred med min familj och se mina barn växa upp. Jag kan inte återvända till mitt hemland, och det finns ingen instans som jag kunde överklaga till.

Text baserad på intervju och dokument

 

Personen i artikeln har ansökt om att hans fall ska behandlas på nytt i förvaltningsdomstolen. MigriLeaks följer prosessen och vi rapporterar senare om hur fallet framskrider. Vi gör vårt bästa, så att denna dödsdom och detta justitiemord inte ska verkställas.

 

I samband med detta fall har följande kommentarer fällts

… Han har inte framfört sin sak under rättsprocessen..

… Det spelar ingen roll, han kommer att dö där i alla fall…

… Han kunde försöka som sista utväg att muta flygplatspersonalen, så att de inte ifångatog honom och förde honom till fängelse…

… Förvaltningsdomstolens tidigare beslut är rättsvidrigt…

… Han kommer att dö i Irak. Men han säger att åtminstone skulle han se sin familj före det…

… Realiteten är i alla fall, att om han åker tillbaka, så lever han inte länge. Och att få se sin familj, det är bara önsketänkande…

… Även polisen hade tårar i ögonen, då han läste upp Migris beslut…

 

För representanter av media

Vi har tillgång till alla dokument angående det här fallet. Personen i fråga är också villig att bli intervjuad.

Vi har även flera andra fall, där asylsökande har lovat att framträda offentligt i media.

Kontakta

office@migrileaks.fi

*

Death sentence and miscarriage of justice

I am only 25. I don’t want to die. I want to live in peace with my family and see my children grow up.

I am just a small human being. Maybe God wants to test me – teach me. All I want, is to be able to live in peace with my family, my wife and my wonderful little children. Free from the violence that has followed me all my life. Now it seems that the country, that I thought was good and that would give me protection, has deserted me and doomed me to return to the hell that I ran away from.

What can I do? In my home country I am wanted by the police and I am on the terrorists’ death list. I am a police myself, and trained by Americans. I have fought the terrorists in my country, and it is a dangerous profession. A few of my friends got killed while we were still studying in the academy.  I received death threats myself,too. In my job as a police, colleagues died every day, sometimes five, sometimes twentyfive. Daesh, also called Isis, torture and murder without mercy those that they manage to catch. They tried to murder me too, because of my job as a police, and because I had taken part in operations against terrorism. The Finnish Immigration Service is of the opinion that the murder attempt was a random occurrence, but I know it was carefully planned. I am a police myself, so I would know. The place and time had been carefully chosen so that only I was on the spot, and so that it was easy for the killers to escape. I was shot in front of the eyes of my family. The bullet caused a lifelong injury and disability. The pain is constant. At times it is unbearable. In Finland I cannot get the surgical care that I would need, because I am a refugee. The strong medication is slowly destroying my inner organs. In my home country I applied for release from duty, but was not granted it, and I am therefore wanted by the police, since I escaped from the country. 1 – 1,5 years imprisonment awaits me if I return. If I end up in prison, I will not survive among the criminals and terrorists there, due to my background.

Among the refugees that came to Finland, there was also Isis/terrorists. I have helped to find them and turn them in to the Finnish Security Intelligence Service. I know that at least one of them have been given asylum, despite his background as a terrorist and despite the fact that he has committed a crime in Finland. I cannot understand why the Finnish Immigration Service, administrative court and the Supreme court have decided to deport me. I am only 25. I don’t want to die. I want to live in peace with my family and see my children grow up. I cannot go back to my country, and there is no court or authority that I can appeal to.

Based on interview and documents

 

The person in the story has appealed for his case to be re-examined in administrative court. MigriLeaks is following the process, and will report how this case proceeds. We are doing our best, that this death sentence and miscarriage of justice will not be carried out.

Following comments have been made about this case:

…He has not brought forth his case during the court hearing…

…It doesn’t matter, he will die anyway…

…He could try, as last resort, to bribe the airport security personnel so that they will not catch him and take him to prison…

…The decision from the administrative court is a travesty of justice…

…He will die in Iraq. But he says that at least he would see his family before that…

…The reality is that if he goes back, he will not, live long. And to see his family,well, that is just wishful thinking…

…Even the police had tears in his eyes, when he read out Migri’s decision…

 

For representatives of the media

We have access to all documents regarding this case. The person in the story has also agreed to be interviewed.

We also have several other cases, where asylum seekers are willing to tell their story in public.

For further information, contact

office@migrileaks.fi

Luukku 21: Huono lakimies voi pilata koko elämän

Harri*) sai kielteisen turvapaikkapäätöksen helmikuussa 2015. Hänen kohdalleen sattui huono lakimies, jonka välinpitämättömästä ja huonosta asian hoidosta on turvapaikanhakijalle aiheutunut todella vakavia seurauksia. Asiamies on saanut toiminnastaan varoituksen. Harri voi tämän toiminnan seurauksena menettää henkensä.

Lakimies teki valituksen hallinto-oikeuteen turvapaikkapuhuttelun perusteella, jossa oli lukuisia virheitä. Saatuaan vasta puolen vuoden päästä valituksen itselleen Harri totesi siitä puuttuvan hänen asiansa kannalta oleellista tietoa. Sitä ei korjattu. Hallinto-oikeuden negatiivisesta päätöksestä Harri sai lakimieheltä tiedon 2 kuukautta päätöksen jälkeen sattumalta, kun tukihenkilö tiedusteli käsittelyn etenemisvaihetta. Asiamies oli tehnyt valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Harrin tietämättä lähinnä copy-paste menetelmällä.

Korkein hallinto-oikeus ei ottanut asiaa käsittelyyn.

Valitusoikeus antoi lakimiehelle varoituksen, josta säilyy julkinen merkintä 6 vuotta. Mutta Harria se ei auttanut. Harrille Irakiin palaaminen merkitsee kuolemanvaaraa.

Ote valitusoikeuden päätöksestä:

lakim2_luukku

*) Nimi muutettu

Luukku 20: ”Älä ota henkilökohtaisesti”

Olet hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua. Olet kertonut turvapaikkapuhuttelussa hakevasi Suomesta kansainvälistä suojelua, koska olet saanut aseelliselta ryhmittymältä uhkauksia sen takia, että olet työskennellyt aiemmin amerikkalaisten joukkojen kanssa ja perheesi taloa on ammuskeltu.

Asianajajan toimittamat lisäselvitykset, joiden mukaan kotiinne on hyökätty, jolloin äitisi on pahoinpidelty, ja isäsi on siepattu, asiasta on tehty rikosilmoitus, joka on toimitettu Maahanmuuttovirastoon pahoinpidellyn äitisi valokuvien kanssa.
PERUSTELUT KANSAINVÄLISEN SUOJELUN OSALTA

TOSISEIKAT

Kerrot olevasi Irakin kansalainen ja kotoisin Bagdadista. Olet kertonut henkilöllisyydestäsi ja taustastasi johdonmukaisesti, ja esittämäsi asiakirjat tukevat kertomustasi henkilöllisyydestäsi. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi henkilöllisyydestäsi, kansalaisuudestasi ja kotipaikastasi ja tutkii kansainvälisen suojelun tarpeesi suhteessa kotimaahasi Irakiin.

Olet kertonut, että olet työskennellyt amerikkalaisten joukkojen kanssa 2006-2011 ja amerikkalaisissa yhtiöissä 2011-2014, minkä jälkeen pakenit maasta. Olet kertonut työhistoriastasi uskottavasti ja johdonmukaisesti, ja toimittanut kertomustasi tukevia asiakirjoja lisäselvityksenä. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi työstäsi.

Olet kertonut, että vuonna 2013 olet saanut aseelliselta ryhmittymältä uhkauskirjeen, jossa sinua syytettiin vakoojaksi ja sinut uhattiin tappaa. Lopetit työsi amerikkalaisessa yhtiössä, teit rikosilmoituksen uhkauksesta ja siitä seuranneesta perheesi auton poltosta ja siirryit asumaan toiselle alueelle. Olet kertonut, että tilanne rauhoittui, kunnes vuonna 2014 perheesi sai tuntemattomaksi jääneeltä taholta uhkauskirjeen, jossa teitä vaadittiin poistumaan asuinalueelta. Olet kertonut, että kotitaloanne kohti ammuttiin useita kymmeniä luoteja. Veljesi teki poliisille rikosilmoituksen. Olet kertonut huonontuneesta yleisestä turvallisuustilanteesta alueellanne. Lähdit pois 2014 ensin Turkkiin ja sitten Suomeen.

UNHCR:n Irak-katsauksen mukaan vuodesta 2003 lähtien sekä sunnien että shiiojen aseellisten ryhmien tiedetään uhanneen, kidnapanneen ja tappaneen yrittäjiä, suurlähetystöjen työntekijöitä, autonkuljettajia ja muita henkilöitä, jotka ovat tehneet yhteistyötä monikansallisten tai Yhdysvaltojen joukkojen, ulkomaisten hallitusten ja kansainvälisten yritysten tai järjestöjen kanssa estääkseen toisia henkilöitä aloittamasta työskentelyä näiden tahojen kanssa.

Tällä hetkellä ISISin vastainen taistelu on sekä shiiamiliisien että Irakin viranomaisten ja Yhdysvaltojen armeijan yhteinen päämäärä, johon Yhdysvaltojen armeijan osallistuminen olennaisesti liittyy. Ulkomaisten joukkojen kanssa työskentelevät irakilaiset sotilaat ovat yhä yksi Irakin haavoittuvaisimpia ryhmiä. Heihin kohdistuvien hyökkäysten uhan muodostaa lähinnä ISIS (UNHCR 2012, Landinfo 2016).

Olet kertonut 2013 saamastasi uhkauskirjeestä johdonmukaisesti ja omakohtaisesti. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi uhkauskirjeestä. Tekemällä rikosilmoituksen olet turvautunut asiassa viranomaissuojeluun. Olet lopettanut työsi amerikkalaisessa yhtiössä, ja olet kertonut, että tämän jälkeen tilanne rauhoittui etkä saanut enää uusia aiempaan työsi liittyviä uhkauksia.

Shiialaisten puolisotilaallisten ryhmien epäillään syyllistyneen pääasiassa miespuolisten sunnisiviilien   sieppauksiin, kidutuksiin ja tappoihin eri puolilla Irakia, mutta etenkin Bagdadin kaupungissa sekä kaupunkia ympäröivällä vyöhykkeellä. Erityisessä vaarassa ovat olleet sunniarabimiehet, jotka ovat kotoisin alueilta, joita ISIS hallitsee tai missä sunnikapinallisia yleisesti tuetaan. Bagdadin alueen sunniväestö kokeekin, että shiialaiset ääriryhmät pyrkivät väkivaltaa ja muita pelottelukeinoja hyväksi käyttäen ajamaan sunnit pois asuinalueiltaan. Viranomaissuojelun saaminen Bagdadissa sunniarabina on useimmiten epätodennäköistä.

Olet kertonut 2014 perheesi saamasta uhkauksesta ja 2014 tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta johdonmukaisesti ja uskottavasti. Maahanmuuttovirasto hyväksyy kertomuksesi näiltä osin tosiseikkana. Olet kuitenkin kertonut siirtyneesi jo vuonna 2013 toiselle asuinalueelle. Koska olit perheesi kokemaa uhkausta ja ampumavälikohtausta ennen siirtynyt asumaan kotikaupunkisi sisällä toiselle alueelle, ja uhkausten sisältönä oli muualle siirtyminen, uhkaus ei ole voinut kohdistua sinuun henkilökohtaisesti. Asiassasi ei ole myöskään esitetty mitään mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että vuoden 2014 uhkaus ja ampumavälikohtaus olisivat syy-yhteydessä vuonna 2013 saamaasi uhkaukseen ja aiempaan työhösi tai että niiden takana olisivat samat tahot.

Olet myös kertonut, että perheesi siirtyi ampumavälikohtauksen jälkeen toiselle asuinalueelle Irakista paenneen veljesi kotiin. Avustajasi toimittamien lisäselvitysten mukaan perheesi kotiin on hyökätty 2016, äitisi pahoinpidelty, isäsi siepattu ja asiasta tehty rikosilmoitus. Asiassa ei ole esitetty mitään, mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että nämä tapahtumat liittyisivät suoranaisesti sinun saamiisi uhkauksiin tai ampumavälikohtaukseen.

Edellä esitetyn maatiedon mukaan sunnimuslimeihin voi Bagdadin tämän hetkisessä tilanteessa kohdistua oikeudenloukkauksia. Maatieto ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva sunnimuslimi olisi vainon vaarassa yksinomaan uskontonsa vuoksi. Yksi perheesi taloon kohdistuneen ammuskelun todistajista on myös saanut uhkauskirjeen. Olet kertonut, että perheesi talo on muiden sunnien talojen tavoin ryöstetty ja poltettu, ja että ampumavälikohtaus on ajallisessa yhteydessä ISISin toimintaan muualla Irakissa. Ottaen huomioon kertomasi siitä, että vuonna 2014 saamasi uhkaus ja sen jälkeinen ampumavälikohtaus liittyvät aseellisten ryhmien tavoitteeseen häätää sunnimuslimit alueelta pois, edellä esitetyn maatiedon, sekä sen, että et alueelta poistumisesi vuonna 2013 jälkeen ole enää saanut henkilökohtaisesti uhkauksia, Maahanmuuttovirasto katsoo, että perheesi kokema uhkaus ja ampumavälikohtaus liittyvät aseellisten ryhmien harjoittamaan yleiseen pelotteluun ja satunnaisiin kostotoimenpiteisiin asuinalueellanne. Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana sitä, että olisit kotimaahasi palatessasi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkauksien kohteeksi.

 

OIKEUDELLINEN ARVIO

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei voi tai on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa suojeluun.

Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana sitä, että olisit vaarassa kotimaassasi. Pelkosi ei siten ole objektiivisesti perusteltua. Tappouhkaus voi sinänsä olla laadultaan ulkomaalaislain 87 a §:ssä tarkoitettu vainoksi katsottava teko. Lopetettuasi työsi ja muutettuasi toiselle alueelle tappouhkauksen jälkeen et ole enää saanut uusia uhkauksia tai kokenut muitakaan oikeudenloukkauksia. Näin ollen yksittäistä tappouhkausta ei voida toistuvuudeltaan vainoksi katsottavana tekona. Auton polttamista omaisuuteen kohdistuvana tekona ei luonteeltaan voida pitää sinuun kohdistuneena vainoksi katsottavana tekona. Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana, että olisit kotimaahasi palatessasi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi. Näin ollen Maahanmuuttovirasto katsoo, ettet ole esittänyt perusteltua syytä uskoa, että sinuun olisi kohdistunut kotimaassasi vainoksi katsottavia tekoja.

Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei sinuun ole kohdistunut ulkomaalaislain 87 a §:ssä mainittuja vainoksi katsottavia tekoja, jotka johtuisivat 87b §:ssä mainituista syistä, etkä ole esittänyt perusteita uskoa, että niitä voisi tapahtua myöskään jatkossa. Asiassasi ei näin ollen ole UlkL 87 § b:n edellyttämää syy-yhteyttä vainoksi katsottavan teon ja ulkomaalaislain mukaisen syyn välillä. Edellä sanottu huomioiden tapauksessasi ei myöskään ole ulkomaalaislain 88 c §:n tarkoittamia vainoa harjoittavia tahoja etkä siten tarvitse 88 d §:n mukaisia suojelun tarjoajia.

Kaikkien laissa säädettyjen edellytysten tulisi täyttyä, jotta sinulle voitaisiin myöntää turvapaikka. Koska pelkosi ei ole perusteltua, Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinulla ei ole perustellusti aihetta pelätä joutuvasi kotimaassasi vainotuksi ulkomaalaislain 87 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Maahanmuuttovirasto katsoo edellä esitetyin perustein, ettei asiassasi ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että sinua uhkaisi kotimaassasi ulkomaalaislain 88 § 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kuolemanrangaistus tai teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Bagdadin turvallisuustilanteesta saatavien tietojen mukaan sinulla ei ole kotialueellesi palatessasi ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Asiassasi ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämisestä yksilöllisistä, inhimillisistä syistä.

Maassa oleskelusi jatkuminen edellyttäisi oleskelulupaa, jota sinulle ei ole myönnetty, joten sinut voidaan käännyttää kotimaahasi. Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinut voidaan käännyttää Irakiin ilman, että voit siellä joutua vainon, vakavan haitan tai epäinhimillisen taikka ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi tai että sinut voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Ulkomaalaislain 147 a §:n 1 momentin mukaan käännyttämistä tai karkottamista koskevassa päätöksessä määrätään vähintään seitsemän ja enintään kolmenkymmenen päivän aika, jonka kuluessa ulkomaalaisen on poistuttava maasta vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisen paluun aika lasketaan siitä, kun päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Aikaa voidaan erityisestä syystä pidentää.

Ulkomaalaislain 150 §:n 1 momentin mukaan maahantulokielto määrätään, jos ulkomaalainen ei ole paluulle määrätyssä ajassa poistunut vapaaehtoisesti. Maahantulokielto määrätään erillisellä päätöksellä.

LÄHDE: Maahanmuuttovirasto

Turvapaikanhakija on 25-vuotias. Hän on nuoremman veljensä kanssa Suomessa ja on tehnyt valituksen maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä. Turvapaikanhakijan isä on ollut kadonneena heinäkuussa tapahtuneen sieppauksen jälkeen. Turvapaikanhakijan äiti oireilee psyykkisesti pahoinpitelyn ja miehensä katoamisen jälkeen. Perheen vanhin poika on paennut perheineen toiseen, Euroopan ulkopuoliseen maahan turvaan.

Yhteydenotot:

office@migrileaks.fi

Luukku 19: ”Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”

Maahanmuuttovirasto määrittelee, milloin ihmisellä on oikeus pelätä.

”Objektiiviseen” pelkoon ei ole aihetta vaikka:

Koti poltettiin ja räjäytettiin (27-vuotias mies Irakista)

pelko1_1

pelko1_2

ISIS uhkasi ja asuinalueella soditaan (25-vuotias Mies Irakista)

pelko1_3

Taleban uhkasi ja pahoinpiteli (22-vuotias mies Afganistanista)

pelko1_4

Miliisi sieppasi ja yritti pakkovärvätä (24-vuotias mies Irakista)

pelko1_5

Esimerkiksi näiden päätösten lopuksi Maahanmuuttovirasto toteaa erinäisiin syihin vedoten, että turvapaikkaa hakevan henkilön ”pelko ei ole objektiivisesti perusteltua” ja tämän perusteella turvapaikkaa ei myönnetä.

Ulkomaalaislain mukaan 87 §:n mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Tähän lakipykälään viitaten Maahanmuuttovirasto etsimällä etsii ja kääntämällä kääntää turvapaikanhakijoiden kertomukset sellaiseen muotoon, että ei pidä niitä uskottavina. Välillä perustelut sille, minkä takia henkilöön kohdistuvaa vainoa ei tunnusteta, tuntuvat suorastaan irvokkailta:

pelko1_6

Tai:

pelko1_7

Perusteluiksi saattavat käydä myös se, että henkilön kertoma tarina ei maahanmuuttoviranomaisten mielestä ole uskottava, tai siinä on aukkoja. Osassa tapauksissa todetaan, että sieppaajien henkilöllisyyttä ei kertomuksen perusteella pystytä varmistamaan ja näin ollen, Migrin logiikan mukaisesti, ei vainoa tunnusteta tapahtuvan. Esittäisimmekin näin joulun alla pari toivetta joulupukille:

  1. Voisivatko ihmisiä sieppaavat terroristit jatkossa jättää käyntikortin tai muun luotettavaksi dokumentiksi arvioitavan paperin, jotta uhattu henkilö voisi turvapaikkaa hakiessaan todistaa uhkailut aukottomasti.
  2. Voisiko Migri viimein myöntää, että päätöksissä on tehty suuria virheitä!
  3. Hätää ja sotaa pakenevien ihmisten on saatava turvaa!

 

Luukku 18: Christmas greetings from voluntary workers

After working as a volunteer for over one year, I can tell you that the people that are being displaced from war will add a wonderful light and energy to your culture.

To the countries of Scandinavia,

After working as a volunteer for over one year, I can tell you that the people that are being displaced from war will add a wonderful light and energy to your culture. They love to dance, sing, eat and paint. There are artists, engineers, teachers and amazing children, but most of all human beings. Open your hearts, your minds and know that these people just want to live a safe and peaceful life. They want to study, integrate, learn your language and make new friends. Give them that chance and you will be pleasantly surprised.

Kayra Martinez, USA
Volunteer
Northern Greece

https://www.facebook.com/groups/478293189015540/permalink/670307439814113/?pnref=story.unseen-section

Työskenneltyäni yli vuoden ajan vapaaehtoisena, voin kertoa teille, että ihmiset, jotka ovat muuttaneet sodan takia muualle, tuovat ihanaa valoa ja energiaa teidän kulttuuriinne.

Kaikille Skandinavian maille,

Työskenneltyäni yli vuoden ajan vapaaehtoisena, voin kertoa teille, että ihmiset, jotka ovat muuttaneet sodan takia muualle, tuovat ihanaa valoa ja energiaa teidän kulttuuriinne. He rakastavat tanssia, laulaa, syödä ja maalata. He ovat taiteilijoita, insinöörejä, opettajia ja mahtavia lapsia, mutta ennen kaikkea, ihmisiä. Avatkaa sydämenne, mielenne ja ymmärtäkää, että nämä ihmiset haluavat vain turvallisen ja rauhallisen elämän. He haluavat opiskella, sopeutua yhteiskuntaan, oppia teidän kieltänne ja tutustua uusiin ystäviin. Antakaa heille mahdollisuus, niin tulette saamaan miellyttävän yllätyksen.

Kayra Martinez, USA
Vapaaehtoistyöntekijä
Pohjois-Kreikka

*

Don’t let the current refugee crises become our generation’s holocaust! This time round no one will be able to say: “We didn’t know”

The introduction to Anne Frank’s Diary begins with information to the reader, how the Frank’s family’s “asylum” application was rejected by both the UK and the US, Anne would be in her early 80s now had they been offered refugee. At the Evian Conference in 1938 Hitler’s request to deport 4 million Jews to the UK, Canada, US and Australia was denied with President Roosevelt publicly justifying it by saying: “We can’t take in that many people from another religion without disestablishing our societies”. Well, as we know now, the Western societies suffered a far greater upset to their societies shortly after. (Failed British ex-PM Cameron used exactly the same words as President Roosevelt in a speech to the House of Commons in 2015). We can’t save everyone, but those reaching our continent asking for refuge we can help and are legally obliged to. We have the means, space and resources to do so. Don’t let the current refugee crises become our generation’s holocaust! This time round no one will be able to say: “We didn’t know”.

#onehumanrace

Merry Christmas from Athens, Greece

Rando Wagner

Älkää antako nykyisestä pakolaiskriisistä tulla meidän sukupolvemme holokaustia! Tällä kerralla kukaan ei voi sanoa ”Me emme tienneet”.

Anne Frankin päiväkirja alkaa esittelyllä, jossa kerrotaan lukijalle, miten Frankin perheen turvapaikkahakemus hylättiin sekä Isossa-Britanniassa, että Yhdysvalloissa. Anne olisi tällä hetkellä vähän yli 80-vuotias, jos heille olisi tarjottu turvaa. Evian konferenssissa 1938 Hitlerin pyynnöstä karkottaa 4 miljoonaa juutalaista Isoon-Britanniaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan kieltäydyttiin Presidentti Rooseveltin julkisella lausumalla: ”Emme voi ottaa niin paljon ihmisiä toisista uskonnoista ilman että omat yhteiskuntamme tuhoutuvat”. Mutta, kuten nyt tiedämme, Länsimaat kokivat paljon pahemman yhteiskuntien tuhoutumisen vain vähän sen jälkeen. (Epäonnistunut brittiläinen ex-pääministeri Cameron käytti tarkalleen samoja sanoja kuin presidentti Roosevelt puheessaan Alahuoneelle 2015). Emme voi pelastaa kaikkia, mutta heitä, jotka ovat päässeet meidän mantereellemme pyytämään turvaa, meidän tulee auttaa ja meillä on siihen laillinen velvollisuus. Meillä on riittävästi varaa, tilaa ja resursseja siihen. Älkää antako nykyisestä pakolaiskriisistä tulla meidän sukupolvemme holokaustia! Tällä kerralla kukaan ei voi sanoa ”Me emme tienneet”.

#onehumanrace

Rando Wagner, UK

Vapaaehtoistyöntekijä,
Kreikka

https://www.gofundme.com/humansasone

 

wagner_photo_volunteers
Kuva: Rando Wagner

 

*

Someone said that we don’t have a refugee crisis, we have a European morality crisis. I’m too young to remember if it had always been this way but now our morals seem to have been eaten by moths.

When I left Finland at the beginning of August, it felt funny when I was given 5 different vaccines as if I were going outside of Europe. I was ready to leave, though. My frustration toward Finland forgetting the spirit of the law, returning people to harm’s way and making policies that made family reunification for certain groups impossible, left me feeling like I didn’t know what to do. In Greece I encountered the same situation and there is even less hope. The conditions there are worse. During the time I have been here in Lesvos, there’s been one big fire – a fire in which 3 people died, and after which there was a riot during which tear gas was used.

I’m returning home in one week. To the country I thought I knew, where I was taught about human rights and refugee conventions, and there are only two differences I can see between Finland and Greece. Conditions are better in Finland and the dreaded waiting less than Greece. Family reunification is for most people a pipedream though.

Someone said that we don’t have a refugee crisis, we have a European morality crisis. I’m too young to remember if it had always been this way but now our morals seem to have been eaten by moths.

When people talk about refugees, questions about our European morals come up pretty fast.

Let’s talk about those morals for a second.

We let 50 minors from Calais’s unofficial camp vanish.

We keep people in camps made out of tents until there is over 15 cm of snow on the ground.

Hotspot camps on the island are over 200% capacity. Overcrowding causes a lot of problems on its own but with no one making certain gas canisters use is safe, with electricity not following building codes and bad sanitation camps can turn into a catastrophe any time.

If these are the European values our ministry wants to uphold when letting refugees in the country, I disagree strongly. What are the values we should respect? Easy. These are human beings who are as entitled and deserving of life, love, prosperity, chances to live as we are.

Now while our politicians are more concerned with hiding immigrants from our sights, Greece’s 66000 refugees sit mostly in tents in the middle of the mud feeling cold as can be. Dublin III family relocations are slow as hell and EU wide relocation schemes are badly behind schedule. For instance, in Italy the process can take up to 9 years and government-given accommodations are only allotted for a couple of months.

For this Christmas I wish for dwellings that can house refugees, courts that uphold the law by not just the letter but the spirit in which they were written.

My biggest wish is that we will remember when and why those international agreements were signed and ratified. That even if our countries won’t, we will.

Nina Kantoniemi

Voluntary worker

Greece

Joku sanoi, että meillä ei ole pakolaiskriisiä vaan eurooppalaisen moraalin kriisi. Olen liian nuori muistamaan, onko se aina ollut tällaista, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että koit ovat syöneet moraalimme.

Kun lähdin Suomesta, tuntui hassulta, kun minulle annettiin viisi eri rokotetta ihan kuin olisin menossa Euroopan ulkopuolelle. Olin kuitenkin valmis lähtemään. Turhautumiseni sitä kohtaan, että Suomi oli unohtanut lain hengen ja palautti ihmisiä vaaraan, sekä teki perheenyhdistämisestä niin vaikeaa, että se oli tietyille ryhmille ihan mahdotonta, sai minut tuntemaan, etten tiennyt mitä voisin tehdä. Kreikassa kohtasin saman tilanteen ja vielä vähemmän toivoa. Olosuhteet siellä ovat huonommat. Sinä aikana, jonka olen ollut Lesboksen saarella, täällä on ollut iso tulipalo, joka vaati kolme ihmishenkeä, ja jonka jälkeen oli iso mellakka, jossa käytettiin kyynelkaasua.

Olen palaamassa kotiin viikon kuluttua. Maahan, jonka luulin tuntevani, jossa minulle opetettiin ihmisoikeuksista ja pakolaisten yleissopimuksesta, ja on vain kaksi eroa, jotka näen Suomen ja Kreikan välillä. Suomessa olosuhteet ovat paremmat ja ihmiset joutuvat kokemaan vähemmän tuskaisaa odottelua kuin Kreikassa. Perheenyhdistäminen on kuitenkin pelkkä unelma useimmille ihmisille. Joku sanoi, että meillä ei ole pakolaiskriisiä vaan eurooppalaisen moraalin kriisi. Olen liian nuori muistamaan, onko se aina ollut tällaista, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että koit ovat syöneet moraalimme. Kun ihmiset puhuvat pakolaisista, kysymykset Euroopan moraalista nousevat hyvin äkkiä esiin.

Puhutaanpa näistä moraaleista hetki. Annoimme 50 alaikäisen kadota Calais’n epäviralliselta pakolaisleiriltä. Pidämme ihmisiä telttaleireillä, kunnes maassa on 15 cm lunta. Saaren Hotspot leireillä on pakolaisia yli 200 % kapasiteetista. Tungos aiheuttaa paljon ongelmia, kukaan ei varmista kaasukanistereiden turvallista käyttöä, sähköä ei ole asennettu rakennusmääräysten mukaisesti, ja leirien huono sanitaatio voi muuttua katastrofiksi millä hetkellä hyvänsä.

Jos nämä ovat eurooppalaiset arvot, joita ministeriömme haluaa ylläpitää päästettyään pakolaisia maahamme, olen vahvasti eri mieltä. Mitkä ovat ne arvot, joita meidän tulisi kunnioittaa? Helppoa. Pakolaiset ovat ihmisiä, jotka ansaitsevat elämän, rakkautta, vaurautta, elinmahdollisuuksia, aivan kuten mekin. Nyt, kun poliitikkoja kiinnostaa enemmän pakolaisten piilottaminen silmistä, Kreikan 66 000 pakolaista istuu palelemassa teltoissaan keskellä mutaa. Dublin III perheenyhdistämiset ovat hitaita kuin helvetti ja EU:n yhteiset pakolaissiirtojärjestelmät ovat pahasti jäljessä aikataulusta. Esimerkiksi Italiassa prosessi voi kestää jopa 9 vuotta, ja hallituksen tarjoamat majoitukset on varattu vain pariksi kuukaudeksi.

Tänä jouluna toivon asuntoja, joihin voi majoittaa pakolaisia, tuomioistuimia, jotka pitävät yllä lakia, ei vain kirjaimellisesti vaan myös siinä hengessä, jossa ne on kirjoitettu. Suurin toiveeni on, että muistaisimme milloin ja miksi nuo kansainväliset sopimukset allekirjoitettiin ja ratifioitiin. Jotta vaikka valtiomme eivät muistaisikaan, me muistaisimme.

Nina Kantoniemi, Suomi

Vapaaehtoistyöntekijä

Kreikka

United Rescue Aid https://www.facebook.com/unitedrescueaid/

*

We will feed the hungry, we will warm those that are cold, we will comfort those in need, and we will make the children smile again.

Like we did on the beaches in Greece, on the borders in Europe, we must do still. We must come with big hearts, strong will with persistence and love. We must show them there is hope, that their children can have future, that humanity lives, in solidarity we will help them in any way we can. We will feed the hungry, we will warm those that are cold, we will comfort those in need, and we will make the children smile again. We will not forget them, we are many, we come from all over the world, we come in all colors, shapes, sizes and ages. We work long hours and we do not get paid. We come in the name of humanity. We are volunteers.

Martin Kvernbekk, Norway

Voluntary worker

Lebanon

Me autamme heitä kaikilla tavoilla, joilla voimme, ruokimme nälkäiset, puemme palelevat, lohdutamme hädässä olevia, ja saamme lapset jälleen hymyilemään.

Kuten olemme toimineet Kreikan rannoilla ja Euroopan rajoilla, meidän täytyy jatkossakin toimia. Meillä täytyy olla suuri sydän, voimakas tahto, peräänantamattomuutta ja rakkautta. Meidän täytyy näyttää heille, että on toivoa, että heidän lapsillaan on tulevaisuus, että ihmisyys elää. Me autamme heitä kaikilla tavoilla, joilla voimme, ruokimme nälkäiset, puemme palelevat, lohdutamme hädässä olevia, ja saamme lapset jälleen hymyilemään. Me emme saa unohtaa heitä, meitä on monta, me tulemme joka puolelta maailmaa, me olemme eri värisiä, muotoisia, kokoisia ja ikäisiä. Työskentelemme pitkiä päiviä ilman palkkaa. Tulemme inhimillisyyden nimissä. Me olemme vapaaehtoisia.

Martin Kvernbekk, Norja

Vapaaehtoistyöntekijä

Libanon

https://www.facebook.com/salamladcnorway/?pnref=lhc

http://www.unhcr.org/protect/PROTECTION/3b66c2aa10.pdf

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:337:0009:0026:FI:PDF

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/571360/IPOL_STU(2016)571360_EN.pdf

http://www.unhcr.org/figures-at-a-glance.html

http://www.ibtimes.com/refugee-crisis-2016-europe-death-toll-migrant-arrival-increases-statistics-show-2399933

http://data.unhcr.org/mediterranean/regional.php

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Asylum_statistics

http://ec.europa.eu/eurostat/web/asylum-and-managed-migration/data/database?p_p_id=NavTreeportletprod_WAR_NavTreeportletprod_INSTANCE_sFp6GUtIbBHg&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Migration_and_migrant_population_statistics

http://w2eu.info/greece.en/articles/greece-legal.en.html

https://www.easo.europa.eu/what-relocation

http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20160615/4th_report_on_relocation_and_resettlement_en.pdf

http://www.migri.fi/medialle/tilastot

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063

http://pakolaisapu.fi/2016/06/07/10-faktaa-perheenyhdistamisesta/

http://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/ratkaisut/perheenyhdistamisen-palauttaminen/

http://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/ratkaisut/pakolaiskiintion-korottaminen/

http://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/ratkaisut/humanitaarinen-viisumi/

http://www.pakolaisneuvonta.fi/?lid=90

http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=167&lang=suo

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R0604&from=FI

http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=137&lang=suo

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ulkomaalaislaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110746

https://www.amnesty.fi/perheenyhdistamisen-vaikeuttaminen-hankaloittaa-pakolaisten-kotouttamista/

http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/sisaministerion_blogi/1/0/perheenyhdistamiseen_suunnitellaan_muutoksia_-_mita_ja_miksi_65984

https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/turvapaikanhakijat-lastensuojelun-asiakkaina

Luukku 17: Turvaa kaikille – Paperiton ei ole laiton – Mielenosoitus 14.12

Maahanmuuttajien puolesta kantaa ottavaan mielenosoitukseen otti Tampereella osaa yli 200 henkilöä, joista suurin osa oli turvapaikanhakijoita, joiden joukossa oli lukuisia Tampereen vastaanottokeskuksessa asuvia lapsiperheitä. Keuruun ja Jyväskylän turvapaikanhakijat olivat myös runsaasti edustettuina paikan päällä.

Mielenosoituksessa vaadittiin oikeutta asumiseen ja terveydenhuoltoon kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Hallitusta vaaditaan purkamaan kaikki ulkomaalaislakiin tehdyt tiukennukset. Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteet on arvioitava vastaamaan nykytilannetta.

Mielenosoittajien ryhmä kerääntyi Koskipuistoon, josta he kulkivat poliisisaattueessa liikenteeltä suljettua Hämeenkatua pitkin Hämeenpuiston ja Kauppakadun kautta Keskustorille Vanhalle Kirkolle. Rumpuryhmä säesti voimakkailla rytmeillään rauhallisesti edennyttä kulkuetta. Marssijat huusivat iskulauseita, kuten NO DEPORTATIONS (ei karkotuksia) ja REFUGEES WELCOME (pakolaiset, tervetuloa).

Parinkymmenen vastamielenosoittajan ryhmä oli poliisin heille osoittamassa paikassa Laikunlavan lähellä muovinauhalla rajatulla alueella huutelemassa ”Rajat kiinni” ja ”Suomi ensin” – iskulauseitaan, mutta ilta sujui kaiken kaikkiaan rauhallisesti. Turvapaikanhakijat pitivät puheita ihmisoikeuksien ja inhimillisen turvapaikkapolitiikan puolesta, sekä kiittivät suomalaisten heille antamasta tuesta.

Luukku 16: Mene kotiis, Leijapoika

Jos olet lukenut Khalid Hosseinin kirjan Leijapoika tai katsonut siihen perustuvan elokuvan, muistat pienen Hassan-pojan. Hassan oli päähenkilö Amirin ystävä, niin paljon ystävä kuin perheen palvelija voi olla. Ystävyys särkyy, kun Amirin rasistiset kaverit pahoinpitelevät ja raiskaavat Hassanin, ja Amir seuraa pelkurimaisesti vierestä. 
Hassan kuuluu Afganistanin hazaravähemmistöön. Talebanit kutsuvat heitä vääräuskoisiksi elukoiksi. Hazarat ovat shiiamuslimeja ja heidän geeniperimässään on muistuma mongolien Tshingis-kaanin sotajoukoilta, mikä näkyy myös heidän kasvonpiirteissään.

15356953_342328386139776_1732829444_n
Kuva on afganistanilaisen hazaranuoren tekemä

Tunnistettavuutensa vuoksi hazarat ovat vapaata riistaa. Lisäksi Afganistanissa henkilöllisyystodistuksessa täytyy olla merkintä heimosta. Afganistanissa 1970-luvulta lähtien lääkärinä työskennellyt Leena Kaartinen on nähnyt hazaroiden sortoa läheltä.

Kaksi vuotta sitten, kun olin Afganistanissa, bussi oli pysäytetty maantien varrella. Kaikki matkustajat oli käsketty ulos bussista.Kaikki, joilla oli hazaran paperit, murhattiin tienvarteen. Heitä oli 14. Muut matkustajat säästyivät. Tällaista tapahtuu hazara-väestön asuttaman alueen koko ajan, kertoo Leena Kaartinen.

Moni asia on toki parantunut – ainakin teoriassa. Opiskelu ja työt julkisella sektorilla olivat 1970-luvulle saakka hazaroilta lailla kiellettyjä. Afganistanin vuoden 2004 perustuslaki antoi heille tasavertaiset oikeudet. Se ei kuitenkaan estä syrjintää ja vainoja. Hazaranuoret ovat kahden tulen välissä. Kotikonnuilla ei ole koulutusta eikä tulevaisuutta. Maakunnasta toiseen siirtyminen opiskelun tai työn perässä on vaikeaa, sillä koskaan ei tiedä odottaako tarkastuspisteellä viranomainen vai taliban. Hallituksen rooli on hazaroiden syrjinnän estämisessä olematon.

Suuri osa Suomeen tulleista afganistanilaisista turvapaikanhakijoista on hazaroita. Moni heistä on odottanut kotimaassaan vainon lakkaamista ja olojen rauhoittumista – sekä sitä, että he pääsisivät kouluttautumaan. He kertovat, kuinka talebanit ovat ryöstäneet, raiskanneet ja tappaneet ihmisiä heidän kotikylissään. Moni hazaraperhe on lähtenyt maansisäiseen pakolaisuuteen.

Väkivaltaa pakenevien afganistanilaisten määrä on noussut dramaattisesti kolmessa vuodessa. Maan sisäisiä pakolaisia on nyt jo 1,2 miljoonaa. Heidän olonsa ovat kurjat, toteaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin raportti keväällä 2016.
 Monen Suomeen tulleen turvapaikanhakijan perhe on Pakistanissa ja Iranissa. Heitä on siellä miljoonia paperittomia, siis käytännössä ilman koulu- ja terveydenhoitomahdollisuuksia. Nyt Pakistan ja Iran ovat alkaneet siirtää heitä takaisin Afganistaniin. 
Myös Euroopan Unioni on tehnyt Afganistanin kanssa sopimuksen turvapaikanhakijoiden käännyttämisestä Afganistaniin – oloihin, joissa hallinto ei pysty takaamaan asuntoa, ruokaa eikä lämpöä.

Esimerkiksi Kabulin lähellä on pakolaisleiri, josta talven saapuessa löytyy joka aamu kylmyyteen kuolleita vauvoja.

Edes eläin ei asuisi tällaisessa hökkelissä, mutta meidän on pakko, 50-vuotias Heratissa pakolaisleirillä asuva nainen Mastan sanoi Amnestylle. Asuisin mieluummin vankilassa kuin tässä paikassa. Vankilassa minun ei tarvitsisi huolehtia ainakaan ruuan ja suojan saamisesta.

Suomesta turvapaikkaa hakevat ovat tuskallisen tietoisia siitä, mitä heidän kotimaassaan tapahtuu. Esimerkiksi viime heinäkuussa heidän Facebookinsa täyttyi verisistä kuvista, kun hazaroiden mielenosoitukseen Kabulissa tehtiin pommihyökkäys, jossa kuoli noin 80 ihmistä. Hazarat vaativat rauhanomaisessa mielenosoituksessaan sähkölinjaa kotimaakuntaansa Bamyaniin.

Minun kotikaupungissani pommi-iskussa kuoli 120 ihmistä. Olin silloin 12-vuotias. Kadulla oli ruumiita, pelkäsin mennä töihin enkä voinut syödä lihaa moneen kuukauteen, kertoi eräs nuori heinäkuisen Kabulin iskun tuoreuttaman muiston. Turvapaikanhakijoiden kertomuksissa toistuu väkivalta uhka. Moni nuori kertoo, että ei ole uskaltanut mennä kouluun, koska pelkäsi, että joutuu taistelevien joukkojen kidnappaamaksi.

Maahanmuuttoviraston haastatteluihin on kirjattu seuraavanlaisia tietoja:
Isoisäsi on ammuttu. Isääsi on uhkailtu. Veljesi on pahoinpidelty raajarikoksi. Serkkujasi on ammuttu.

Ja kaiken tämän jälkeen maahanmuuttovirasto toteaa: Sinuun ei kuitenkaan kohdistu uhkaa, joten voit palata Afganistaniin.

Voit palata Afganistaniin, jossa sinulla ei ole perhettä, sukua eikä mitään tukiverkostoa. Sitä lausetta Maahanmuuttovirasto ei kylläkään papereihinsa kirjoita.
 Maahanmuuttoviraston maatietojen mukaan hazaroiden tilanne on parantunut ja Afganistanin oikeusviranomaiset toimivat  – ainakin paikoitellen – asianmukaisesti. Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin toista mieltä:

Human Rights Watchin tuore maaraportti

https://www.hrw.org/world-report/2016/country-chapters/afghanistan

Amnesty Internationalin raportti: 
https://www.sttinfo.fi/tiedote/amnesty-afganistanin-sisaisten-pakolaisten-maara-kaksinkertaistui?publisherId=35693046&releaseId=46766722

Lääkäri Leena Kaartisen haastattelu: 
http://yle.fi/uutiset/3-9119508